Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Suomalaiset rakastavat saunaa, eikä ihme. Löylyn lämmössä mieli lepää, keho rentoutuu ja moni sairaus helpottuu.

Sydän treenaa

Saunominen kiihdyttää sydämen sykettä ja verenkiertoa. Hiki lähtee virtaamaan vauhdilla ja tämä vähentää kuuman aiheuttamaa lämpöstressiä. Sykkeen nousu saunassa ei kuitenkaan aikaansaa todellisia kuntovaikutuksia liikunnan lailla.

Tottumattoman saunojan kannattaa suosia mietoja löylyjä. Ongelmilta välttyy, kun malttaa pitää saunan lämpötilan 80 asteessa eikä viivy löylyissä tuntikaupalla.

Myös sydämen vajaatoimintaa potevat voivat saunoa turvallisin mielin: löylyt eivät lisää oireita, kunhan lääkitys on kunnossa ja löylyttely pysyy kohtuudessa.

Virkeä ja skarppi olo

Mökkisauna ja uiminen kuuluvat yhteen. Paitsi että löylyistä on mukava pulahtaa järveen vilvoittelemaan, se on myös terveellistä.

Vesi viilentää kuumentunutta kehoa. Uimaan kannattaa kuitenkin mennä kiireettä, mieluummin rannasta kävellen kuin laiturilta hypäten. Näin keho ehtii tottua yllättävään lämpötilan muutokseen eikä sydän ja verenkiertoelimistö rasitu liikaa.

Kylmässä vedessä elimistön stressihormonipitoisuus nousee. Sama tapahtuu saunoessakin, koska stressihormonin tehtävä on varoittaa vaaroista ja ehdotella suojautumista.

Koska vesi tuntuu entistä kylmemmältä kuuman saunan jälkeen, moni kokeekin, että saunomisen ja uinnin yhdistelmä virkistää enemmän kuin kumpikaan yksinään.

Palaudu liikunnasta

Kovasta treenistä saattaa joskus tulla kipuja ja kolotuksia. Lämpö onkin mannaa liikunnan rasittamalle kropalle. Lihas­jännitykset laukeavat ja keho rentoutuu.

Saunominen ehkäisee ja helpottaa lihaskipuja, koska verenkierron vilkastumisen seurauksena aineenvaihdunta kiihtyy. Sen vuoksi kuona-aineet, kuten maitohapot lihaksista, huuhtoutuvat paremmin pois.

Kehoa rauhoittaa ja hellii myös hieronta, riuskaotteinen valitsee vihdan.

Sauna on mainio paikka venytellä tai joogata. Lämmössä lihakset taipuvat paremmin, kun vilkastunut verenkierto tuo mukanaan myös raukeuden ja rentouden tunteen, erityisesti saunomisen jälkeen.

Infrapunasauna eroaa perinteisestä saunasta siten, että siellä lämpötila on 45–60 astetta. Suomessa infrapunan vaikutuksia terveyteen ei ole juuri tutkittu. On kuitenkin viitteitä siitä, että infrapunasauna helpottaa pitkäaikaista nuhaa tehokkaammin kuin perinteinen sauna. Japanilaisten tutkimusten mukaan infrapunasaunasta on hyötyä jopa sydämen vajaatoiminnasta kärsiville.

Kuin kauneushoito iholle

Olet kauneimmillasi saunanraikkaana, siippa usein hokee. Tämä meikitön ja kiiltävä naamako nätti? Selitys piilee jälleen kerran lämmön hyvissä vaikutuksissa. Lämmön aiheuttama verenkierron vilkastuminen saa ihon punoittamaan kevyesti, jolloin se näyttää hehkeältä. Rypytkin häviävät hetkeksi!

Jos hieroo tai vihtoo kroppaa saunassa, ihon kuollut pintakerros irtoaa helpommin ja uusi heleä iho pääsee näkyviin.

Saunasta on apua iho-ongelmiinkin. Psoriaatikon hilseilyt ja kutinat lievittyvät saunassa. Myös tali-ihottuma voi rauhoittua.

Sen sijaan atoopikon kutina voi yltyä saunassa tai sen jälkeen, jos ihoa ei hoida. Kun löylyjen jälkeen muistaa juoda ja rasvailla kroppaa, iho saa takaisin menettämäänsä kosteutta.

Roolit jää pukuhuoneeseen

Saunassa saa olla hiljaa. Voi kulua minuutteja, ettei kukaan puhu mitään. Silti tilanne ei ole kiusallinen, päinvastoin. Roolit ja odotukset on riisuttu vaatteiden myötä, ajatukset lepäävät. On tyyni ja hyvä olla. Tämä on kuin meditaatiota parhaimmillaan. Jos siltä tuntuu, saunassa voi myös purkaa kuormittavia ajatuksiaan ilman, että tarvitsee katsoa silmiin — tämä on suomalaisille usein vaikeaa. Kyyneleetkin naamioituvat helposti hikipisaroiksi.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, terveydenhuollon ja liikuntaläketieteen erikoislääkäri, UKK-instituutti, Tampere

Lue lisää
Sauna irrottaa arjesta
Totta vai tarua saunasta
5 syytä saunoa

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.