Suomalaiset ovat nauttineet saunasta ammoisista ajoista. Löyly lämmittää luita ja rentouttaa mieltä, mutta estääkö se flunssaa tai rasittaako sydäntä? Vastaamassa Saunaseuran entinen puheenjohtaja, professori Lasse Viinikka.

1. Saunominen estää flunssaa.

Tarua. Viitisentoista vuotta sitten julkaistiin tutkimusraportti, jonka mukaan säännöllinen saunominen ehkäisi flunssan puhkeamista. Tutkimusasetelmassa oli kuitenkin heikkouksia, eikä mikään toinen tutkijaryhmä ole saanut samanlaista tulosta. Näin ollen näyttö saunan flunssaa estävästä vaikutuksesta ei ole tieteellisesti pätevä. Monet ahkerat saunojat ovat kyllä vakuuttuneita siitä, että sauna suojaa flunssalta. 

2. Märiltä lauteilta voi saada taudin.

Tarua. Lauteilta taudit eivät yleensä tartu, mutta pesuhuoneen lattialta voi saada esimerkiksi silsan tai syylän. Kuka vaarassa, voiko suojatua?

3. Saunan jälkeen vilustuu herkästi.

Tarua. Tiedossani ei ole mitään osoitusta siitä, että ihminen olisi saunan jälkeen erityisen herkkä saamaan vilustumistautitartunnan. Moni on kuitenkin saunan jälkeen erityisen herkkä kylmäntunteelle.

4. Pikkulapset ja raskaana olevat eivät saa ottaa kovia löylyjä.

Totta. Pikkulapset kestävät lämpöä vähemmän kuin aikuiset, myös raskauden aikana lämmönsieto saattaa heikentyä. Elimistö kuitenkin kertoo, mikä on liikaa. Kun saunoo vain niin kauan kuin se tuntuu hyvältä, vaaraa ei ole.

5. Kuumuus rasittaa sydäntä, siksi sydänpotilaat eivät saa saunoa.

Tarua. Sauna rasittaa sydäntä saman verran kuin reipas kävely. Jos sydänpotilas pystyy kävelemään, hän pystyy yleensä saunomaankin vaaratta.

6. Sauna parantaa verenkiertoa ja esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan olo helpottuu.

Totta. Lämpö laajentaa verisuonia ja vähentää siten veren virtausvastusta. Tästä seuraa, että sydämen työ helpottuu ja monien sydämen vajaatoimintaa sairastavien oireet vähenevät saunassa.

7. Löylystä ei saa juosta suoraan järveen.

Totta. Nopea vilvoittelu aiheuttaa voimakkaan verisuonten supistumisen, verenpaineen nousun ja mahdollisesti vaarallisen kovan rasituksen sydämelle. Suositeltavaa on vaimentaa näitä reaktioita vilvoittelemalla ulkoilmassa muutaman minuutin ajan ennen uimaan menoa. Rytmihäiriövaaran vuoksi kylmään veteen ei kannata mennä kasvot edellä.

8. Diabeetikko ei saa käyttää saunahunajaa, koska sen sokeri imeytyy verenkiertoon.

Tästä asiasta on käyty keskustelua esimerkiksi internetissä, mutta varsinaista tutkittua tietoa ei tuntunut löytyvän. Arvioisin, että glukoosia imeytyy iholta jonkin verran. Riippuu monesta seikasta, mikä sen käytännön merkitys on. Suomalainen diabetestutkija Veikko Koivisto on osoittanut, että saunassa ihon alle pistetyn insuliinin imeytyminen nopeutuu, mikä voi aiheuttaa hypoglykemian. Tässä tilanteessa saunahunaja saattaisi olla jopa hyödyllinen. Miten niin? En ymmärrä tätä lausetta. Aihe vaikuttaisi tutkimisen arvoiselta.

9. Runsas saunominen heikentää miesten siittiöiden laatua.

Totta ja tarua. Kivesten lämpötilan nousun tiedetään häiritsevän siittiöiden muodostusta. Saunominen ei kuitenkaan liene haitallista, sillä suomalaisten miesten siemenesteen laatu on hyvä, vaikka saunomme paljon.

10. Jos järvivedessä näkyy pieniä hippuja sinilevää, sitä voi käyttää löylyvetenä.

Tarua. Sinilevää sisältävää vettä ei kannata käyttää löylyvetenä lainkaan. Koska levämyrkyt kestävät kuumaa ja voivat levitä löylyn mukana hengitysilmaan.

11. Sinileväiseen veteen voi pulahtaa, kunhan suihkuttaa itsensä sen jälkeen.

Tarua. Suihku saattaa lieventää sinilevien haittavaikutuksia, mutta ei poista niitä. Sinilevää sisältävässä vedessä ei siis kannatta uida. Lapset ja koiratkin on syytä pitää poissa sinilevää sisältävästä vedestä, koska monet sinilevät ovat myrkyllisiä. Mikä levä on ja mikä ei, selviää vain laboratoriotutkimuksessa, joten parasta on karttaa kaikkea sinileväistä vettä.

Lue lisää saunasta.