Suomalaiset ovat nauttineet saunasta ammoisista ajoista. Löyly lämmittää luita ja rentouttaa mieltä, mutta estääkö se flunssaa tai rasittaako sydäntä? Vastaamassa Saunaseuran entinen puheenjohtaja, professori Lasse Viinikka.

1. Saunominen estää flunssaa.

Tarua. Viitisentoista vuotta sitten julkaistiin tutkimusraportti, jonka mukaan säännöllinen saunominen ehkäisi flunssan puhkeamista. Tutkimusasetelmassa oli kuitenkin heikkouksia, eikä mikään toinen tutkijaryhmä ole saanut samanlaista tulosta. Näin ollen näyttö saunan flunssaa estävästä vaikutuksesta ei ole tieteellisesti pätevä. Monet ahkerat saunojat ovat kyllä vakuuttuneita siitä, että sauna suojaa flunssalta. 

2. Märiltä lauteilta voi saada taudin.

Tarua. Lauteilta taudit eivät yleensä tartu, mutta pesuhuoneen lattialta voi saada esimerkiksi silsan tai syylän. Kuka vaarassa, voiko suojatua?

3. Saunan jälkeen vilustuu herkästi.

Tarua. Tiedossani ei ole mitään osoitusta siitä, että ihminen olisi saunan jälkeen erityisen herkkä saamaan vilustumistautitartunnan. Moni on kuitenkin saunan jälkeen erityisen herkkä kylmäntunteelle.

4. Pikkulapset ja raskaana olevat eivät saa ottaa kovia löylyjä.

Totta. Pikkulapset kestävät lämpöä vähemmän kuin aikuiset, myös raskauden aikana lämmönsieto saattaa heikentyä. Elimistö kuitenkin kertoo, mikä on liikaa. Kun saunoo vain niin kauan kuin se tuntuu hyvältä, vaaraa ei ole.

5. Kuumuus rasittaa sydäntä, siksi sydänpotilaat eivät saa saunoa.

Tarua. Sauna rasittaa sydäntä saman verran kuin reipas kävely. Jos sydänpotilas pystyy kävelemään, hän pystyy yleensä saunomaankin vaaratta.

6. Sauna parantaa verenkiertoa ja esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan olo helpottuu.

Totta. Lämpö laajentaa verisuonia ja vähentää siten veren virtausvastusta. Tästä seuraa, että sydämen työ helpottuu ja monien sydämen vajaatoimintaa sairastavien oireet vähenevät saunassa.

7. Löylystä ei saa juosta suoraan järveen.

Totta. Nopea vilvoittelu aiheuttaa voimakkaan verisuonten supistumisen, verenpaineen nousun ja mahdollisesti vaarallisen kovan rasituksen sydämelle. Suositeltavaa on vaimentaa näitä reaktioita vilvoittelemalla ulkoilmassa muutaman minuutin ajan ennen uimaan menoa. Rytmihäiriövaaran vuoksi kylmään veteen ei kannata mennä kasvot edellä.

8. Diabeetikko ei saa käyttää saunahunajaa, koska sen sokeri imeytyy verenkiertoon.

Tästä asiasta on käyty keskustelua esimerkiksi internetissä, mutta varsinaista tutkittua tietoa ei tuntunut löytyvän. Arvioisin, että glukoosia imeytyy iholta jonkin verran. Riippuu monesta seikasta, mikä sen käytännön merkitys on. Suomalainen diabetestutkija Veikko Koivisto on osoittanut, että saunassa ihon alle pistetyn insuliinin imeytyminen nopeutuu, mikä voi aiheuttaa hypoglykemian. Tässä tilanteessa saunahunaja saattaisi olla jopa hyödyllinen. Miten niin? En ymmärrä tätä lausetta. Aihe vaikuttaisi tutkimisen arvoiselta.

9. Runsas saunominen heikentää miesten siittiöiden laatua.

Totta ja tarua. Kivesten lämpötilan nousun tiedetään häiritsevän siittiöiden muodostusta. Saunominen ei kuitenkaan liene haitallista, sillä suomalaisten miesten siemenesteen laatu on hyvä, vaikka saunomme paljon.

10. Jos järvivedessä näkyy pieniä hippuja sinilevää, sitä voi käyttää löylyvetenä.

Tarua. Sinilevää sisältävää vettä ei kannata käyttää löylyvetenä lainkaan. Koska levämyrkyt kestävät kuumaa ja voivat levitä löylyn mukana hengitysilmaan.

11. Sinileväiseen veteen voi pulahtaa, kunhan suihkuttaa itsensä sen jälkeen.

Tarua. Suihku saattaa lieventää sinilevien haittavaikutuksia, mutta ei poista niitä. Sinilevää sisältävässä vedessä ei siis kannatta uida. Lapset ja koiratkin on syytä pitää poissa sinilevää sisältävästä vedestä, koska monet sinilevät ovat myrkyllisiä. Mikä levä on ja mikä ei, selviää vain laboratoriotutkimuksessa, joten parasta on karttaa kaikkea sinileväistä vettä.

Lue lisää saunasta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.