Kun stressi painaa, tärkeintä on löytää itselleen sopivin selviytymistyyli. Yhtä auttaa toiminta, toista täydellinen lepo.

Harva kohtaa stressin tyystin aseettomana. Ajan myötä opimme – usein yrityksen ja erehdyksen kautta – erilaisia stressistä selviytymisen keinoja. Tärkeää olisi, että keinovalikoimamme olisi mahdollisimman laaja, sanoo psykologian tohtori Merja Hutri Depp Työpsykologisista palveluista.

– Ei kannata panna kaikkea yhden kortin varaan, sillä stressin aiheuttajat ovat niin moninaisia ja tilanteet vaihtelevat. Joskus liikunta voi olla hyvä keino lievittää tai ennaltaehkäistä stressiä. Toisinaan taas lepo saattaa toimia paremmin.

Jos työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä, nukut levottomasti ja olet kotona paikalla, mutta et läsnä, kokeile näitä keinoja:

  1. Irrottaudu. Työstä on vaikea irrottautua, jos vielä työnajankin jälkeen vastaat työpuheluihin, hoidat sähköpostiliikennettä, luet muistioita tai teet pieniä rästitöitä. Päätä, että et tee niin ainakaan joka ilta. Sulje puhelin, pidä pääte kiinni, anna papereiden olla salkussa. Vastusta houkutusta, vaikka kyse olisi pienestä asiasta; ehdit huomennakin katsoa sen sähköpostin.
  2. Hanki taidonhallintakokemuksia. Erittäin tehokas keino palautumiseen on olla pätevä ja osaava myös jollain ihan muulla elämänalueella kuin omassa leipätyössä. Hanki vaikka harrastus, josta todella pidät ja kehity siinä. Iloitse arjen onnistumisista ja siitä, kun saat asiat sujumaan.
  3. Kontrolloi. Mitä vähemmän voit päättää ja aikatauluistasi työssä, sitä enemmän sinun pitää hallita omaa ajankäyttöäsi työn ulkopuolella. Rajoita ja karsi. Varo luisumista sirkukseen, jossa perheen arki-iltoja määrittävät lasten harrastukset ja kuljetusaikataulut; lapsetkin tarvitsevat palautumista! Valitse itsellesi harrastus tai omaa tekemistä, joka ei ole sidottu aikatauluihin.
  4. Rentoudu. Rentoutumisella tarkoitetaan tilaa, jossa et ole enää työn vaatimassa viritystilassa. Etsi oma keinosi: liiku, meditoi, sauno, ota nokkaunet, kitke porkkanapenkkiä, keskity juttelemaan lapsen kanssa, kuuntele musiikkia, venyttele... Hylkää sana laiskottelu.

Stressistä selviytymisen keinot voi jakaa toiminnallisiin ja henkisiin:

  • Toiminnalliset keinot. Hyvin laaja keinovalikoima: voi merkitä urasuunnittelua, työn vaihtamista, tiedonhankintaa tai esimerkiksi liikuntaa, harrastamista, puhumista tai muuta tulosta tuottavaa tekemistä. Se voi myös olla hetkeksi ikävistä asioista irrottautumista esimerkiksi lasten kanssa peuhaamalla, saunomalla, lukemalla
  • Henkiset keinot. Asioiden läpikymistä ajatuksissa, uusien näkökulmien etsimistä, parempien toimintatapojen suunnittelua, omien ja muiden motiivien tarkastelua ja ymmärtämistä. Tapahtuneiden tosiasioiden hyväksyntää ja pohdintaa, kuinka mennä eteenpäin. Myös meditaatiot, myönteiset suggestiot ja asian pukeminen sanonnoiksi tai motoiksi (Oppia ikä kaikki, Paistaa se päivä risukasaankin) ovat henkisiä stressinhallintakeinoja.

Stressistä selviytymisen tyylit taas voivat olla luonteeltaan:

  • Aktiivisia: Tämä merkitsee stressaaviin asioihin tarttumista ja määrätietoista yritystä muuttaa tai hyväksyä tilanne. Voi olla puhetta tai tekoja. Nämä keinot muuttavat tilannetta ja vievät siksi vähitellen eteenpäin. Huomaa: Määrätietoisuuteen on hyvä yhdistää joustavuus, jotta välttyy kokemukselta, jossa tuntee hakkaavansa päätä seinään.
  • Vältteleviä: Merkitsee stressin välttämistä esimerkiksi vetäytymällä, kieltämällä ongelman olemassaolo, väistämällä hankalaa ihmistä tai unohtamalla koko ikävä juttu. Odottamista, että aika korjaa ongelman. Huomaa: Välttely voi jumiuttaa ja pitää tilanteen muuttumattomana. Siksi se on monesti ajan mittaan tehotonta, vaikka voikin tilapäisesti helpottaa pahaa oloa. Joskus kuitenkin voi olla tarpeen – kun on levättävä, annettava asialle aikaa tai hetkellisesti suojattava itseään.

Lue lisää:
Stressi vai kiire?

Ajattele toisin - 9 tapaa

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.