Onko seksi sinulle iloa vai ahdistusta? Odottaako lakanoiden välissä vapauden vai kieltojen valtakunta. Tee testi, niin tiedät.

Valitse jokaiseen kysymyksen vastaus, joka kuvaa parhaiten sinua ja ajatuksiasi. Kirjoita vaihtoehdon kirjain ylös, laske pisteet ja lue tulos.

1. Mikä kuvaa sinun ja kumppanisi välistä koskettamista parhaiten?
A Koskettamista on lähinnä silloin, kun on seksiäkin tiedossa.
B Kosketamme pienin elein. Se on arjen hellyyttä, ei niinkään eroottista.
C En kovasti välitä koskettamisesta. Se tuntuu jotenkin vieraalta.
D Kosketamme paljon ja monin tavoin. Kosketus on tapamme olla lähellä.

2. Kuinka helppoa sinun on kertoa seksitoiveistasi kumppanillesi?
A Tosi helppoa. Meillä on seksin suhteen avoimet välit.
B Periaatteessa helppoa, mutta käytännössä ei. Jotenkin nolottaa.
C Odotan, että pitkässä suhteessa toinen tajuaa kertomattakin.
D En ehdottele, koska en tiedä, mitä hän siitä ajattelisi.

3. Millä perusteella ryhdyt tyypillisimmin seksiin?
A Kun kumppanini ehdottaa.
B Kun halu on syttynyt tai se löytyy yhdessä kumppanini kanssa.
C Kun aikaa on mennyt niin paljon, että oikeastaan on jo vähän pakko.
D Spontaanin tilanteen herättämästä himosta.

4. Mihin kumppanisi saa koskea kehossasi?
A Melko lailla kaikkialle, mutta ehdoton ei vatsamakkaroilleni tai selluliiteilleni.
B En ylipäätään perusta koskettelemisesta ja toisen lähellä nuhjaamisesta.
C En halua, että kumppani koskee rintoihini tai sukuelimiini, ainakaan valoisassa.
D Rakastan tulla kosketelluksi, minne vain ja milloin vain.

5. Mitä tarvitset seksihalusi heräämiseen?
A Aikamoisen paineen siitä, että on jo pakko, koska aikaa edellisestä on kulunut niin paljon.
B Häiriöttömän hetken, stressittömyyden, riittävän kylläisen muttei täyden olon ja riidattoman päivän.
C Innostuneen kumppanin, joka lähtee mukaan, kun itsellä alkaa hyristä.
D Halua voi sillä, että haluaa haluta ja tekee sen eteen jotain.

6. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten sinun ja kumppanisi seksiä?
A Pari parasta asentoa esileikin päälle, joskus jotain uuttakin.
B Tavallisesti vanha, tuttu ja tylsä kuvio alusta loppuun.
C Ei ole tyypillistä seksiä! Se on sitä, mitä kulloinkin tekee mieli ja löydetään.
D Kerran kolmessa viikossa toisen aloitteesta. Suostun siksi, että saan
olla taas rauhassa.

7. Pidätkö suuseksistä?
A Kyllä, jos pesut on huolehdittu kunnolla puolin ja toisin.
B En pidä. Enkä koe halua kokeillakaan.
C Ihan ok, muttei tunnu juuri miltään. Kumppani ei oikein osaa kunnolla.
D Pidän paljonkin. Riittää yksinäänkin tai osana muuta.

8. Mitä jännität eniten seksiin liittyen?
A Ylipäätään seksiä, en mitään erityistä siihen liittyen. En oikein osaa suhtautua siihen rennosti.
B Sitä miten hyvin osaan tyydyttää kumppanini.
C Itseäni; kehoani, hajujani, ääniäni, kiihottumistani, halujani, osaamistani.
D En juuri mitään. Korkeintaan sitä, mitä hauskaa on tällä kertaa tiedossa.

9. Mitä suuteleminen merkitsee sinulle nykyisin?
A Pikainen pusu päivittäin, suuteluita harvemmin.
B Suuteleminen on yksi parhaimpia nautiskelujani, eikä sen tarvitse todellakaan johtaa seksiin.
C Suuteleminen liittyy aika poikkeuksetta seksin alkamiseen.
D Kielarit eivät ole koskaan olleet minun makuuni.

10. Kannattaako seksifantasioista kertoa kumppanilleen?
A Ei ollenkaan. Ne ovat yksityistä aluetta.
B Ainakin osittain. Niitä voi halutessaan kokeilla tai miettiä yhdessäkin.
C Totta kai! Mikä ideapankki jäisikään käyttämättä ilman fantasiamaailmaa!
D En tiedä. Ehkä kannattaisi, mutten kehtaa. Mietin, mitä toinen ajattelisi niistä.

Laske pisteet

1. a)4  b)2  c)6  d)0
2. a)0  b)2  c)4  d)6
3. a)4  b)2  c)6  d)0
4. a)2  b)6  c)4  d)0
5. a)4  b)6  c)0  d)2
6. a)2  b)4  c)0  d)6
7. a)2  b)6  c)4  d)0
8. a)4  b)4  c)6  d)0
9. a)2  b)0  c)6  d)4
10. a)6  b)2 c)0 d)4

Tulokset

PISTEITÄ 0–20
Seksuaalisuus ja seksi ovat sinulle ilo ja voima! Saat siitä intoa muuhun elämään. Osaat ottaa seksin paineettomasti. Asetat sen sivuasiaksi silloin, kun elämässä tapahtuu muuta painavampaa.

Toisaalta osaat nautiskella siitä monin muodoin, sillä et näe seksiä vain yhdyntänä tai suutelua väistämättä merkkinä kohta alkavasta seksistä. Suhtaudut seksiin ilolla, mutta myös kaikella vakavuudella, ja siksi pidät itse huolta omasta nautinnostasi sekä hyvinvoinnistasi kertomalla ja näyttämällä kumppanille tarpeitasi ja toiveitasi. Hemmottele itseäsi ja kumppaniasi koskettamisin kaikin tavoin arjen kiireessäkin.

PISTEITÄ 21–40
Iso osa sinusta suhtautuu seksiin ja seksuaalisuuteen rennosti ja luontevasti. Ainakin periaatteessa, mutta käytännössä se on joskus haastavaa. Pidät seksistä, kun se on hyvää. Olet kokenut elämässäsi kiihkeitä intohimon hetkiä. Aina seksitaajuudelle asettautuminen ei kuitenkaan ole sinulle helppoa, etkä oikein itsekään tiedä miksi.

Tutustu itseesi yhä enemmän ja mieti, mitä ja kuka olet seksuaalisesti. Korosta omaa sukupuolisuuttasi, naiseuttasi tai miehuuttasi, sinulle sopivin keinoin ja tavoin. Kerro kumppanillesi avoimesti tunteistasi ja ajatuksistasi, syvennä tietoisesti läheisyyttänne, mutta älä tee sitä itsesi kustannuksella. Nautiskele yhä enemmän kehostasi ja vaali hyvinvointiasi. Sitä kautta löydät myös seksuaalisen tyytyväisyyden avaimet.

PISTEITÄ 41–60
Seksuaalisuus ja seksi ovat sinulle vielä jossain määrin mysteeri. Lapsuudenkodissasi ei ehkä suhtauduttu lempeästi ja arvostavasti näihin asioihin. Nautintoon ja rakasteluun heittäytyminen saattaa tuntua pelottavalta, vaikealta tai jopa mahdottomalta. Pyrit kontrolloimaan seksiin liittyviä tilanteita tarkoin, jotta tuntisit olosi turvallisemmaksi ja hallitummaksi. Kontrolloinnilla on usein tarkoitus turvata ja suojata jotain herkkää ihmisessä, jonka paljastamista ja hyväksymistä hän pelkää.

Suhtaudu itseesi lempeydellä ja mielenkiinnolla. Etsi kehosi hyviä kohtia, joita voit korostaa ja kosketella. Muista, että kehosi on kaikkialta hyvä ja sinun omasi. Etsi ensin yksin oma tapasi nauttia, jotta voit myöhemmin kertoa siitä kumppanillesi. Aloita mielenkiintoinen matka omaan seksuaalisuuteesi esimerkiksi lukemalla kirjallisuutta aiheesta.

Lue lisää Seksipulmista

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.