Istuskelulta silmät kiinni se näyttää. Meditaatio, mietiskely ja mindfulness ovat muotia, mutta mihin niillä pyritään?

Hämeenkyröläisen vanhan maalaistalon vintiltä tulee rappusia alas Virpi Raipala-Cormier, joka on juuri ohjannut joogaryhmää. Liikkeitäkin sisältävä joogat päättyvät useimmiten hiljaisuuteen.

Frantsilan Hyvänolon keskuksen perustaja ja joogaopettaja näyttää tyyneltä kuin Buddha. Hän jos kuka osaa varmaan selittää mitä meditaatiossa tapahtuu.

– Parhaimmillaan meditaatio on sitä, että ajatukset hiljenevät, mieli tyyntyy ja rauhoittuu.

Yksinkertaisimmillaan istut silmät kiinni mutta valveilla, mukavassa asennossa ja kuuntelet hengitystä. Keho rentona. Tai sitten olet luonnossa. Kuuntelet luonnon ääniä, katsot sen kauneutta, laitat silmät kiinni ja hiljennyt siihen hengitystä seuraten. Hengitys pysäyttää vilkkaan mielen ja sen touhut. Olennaista on hiljaisen rytmin löytäminen omasta olemuksesta.

Voi tietysti käyttää mielikuvitusta ja luoda mieleensä kuvia jostain itselleen tärkeästä.

– Minulle se on puro. Meillä on ihana metsäkoski polun varressa. Kun vien itseni sinne, tulee heti kevyt olo.

Lapinkävijä voi mennä mielikuvissa tunturin laelle. Sanoilla voidaan rauhoittaa vielä lisää, mielessä voi sanoa vaikka: Olen – rauhallinen. Kasvoille voit tuoda kevyen ja tyytyväisen ilmeen.

Jopas hengitys tasaantuu, pulssi rauhoittuu, aineenvaihdunta hidastuu hiukan, stressihormonit vähenevät ja verenpaine laskee.

– Meditoinnin tapoja on valtava määrä, pitää vain löytää itselle sopivin. Rukouskin voi olla meditaatiota.

Virpi Raipala-Cormier istuu ikivanhan talonsa salissa isovanhempien valokuvien alla. Laina ja Kalle ne siinä katselevat.

– Mummulla ja taatalla oli keinutuolit vastakkain. He istuivat ja pyörittelivät peukkujansa. Keinuivat, ja olivat siinä vain hiljakseen.

Lue lisää rentoutumisesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.