Jos on koko ikänsä nukkunut huonosti, onko tuomittu ikuiseen valvomiseen? Auttaako uusi teknologia krooniseen univajeeseen? Lue psykologin neuvot.

Jo alle kouluikäisenä ihmettelin, miksi kaikki muut nukkuivat koko yön, käyvät ehkä vessassa mutta jatkavat sitten uniaan. Minä askartelin, siivosin tai muutin huoneeni järjestystä, mihin vanhemmat välillä heräsivät. Kouluiässä unettomuus alkoi jo häiritä, mutta sanottiin vain, että pää tyynyyn ja unta kuulaan. Se ei todellakaan onnistunut! Hain apua täysi-ikäisenä, ja pääsin unitutkimuksiin, mutta mitään selittävää tekijää ei löytynyt. Kaikenlaista on kokeiltu. Onko minun tehtäväni valvoa laumani turvallisuutta lopun ikääni ja toivoa, että se joskus ymmärtäisi, millaista on elää kroonisessa univajeessa ja väsymyksessä? TYTTI

Asiantuntija vastaa:

AIKUINEN tarvitsee unta keskimäärin 7–8 tuntia päivässä, legendat muutaman tunnin yöunilla pärjäävistä ovat hölynpölyä.

Olet varmaan pitänyt unipäiväkirjaa, mutta et tuo esille, mikä unen määräsi on keskimäärin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yksi nykyaikainen tapa saada tästä selvää on hankkia patjan alle unisensori (esimerkiksi Emfit tai Beddit).

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Unen määrän ja laadun mittaamisesta ei tule kuitenkaan tehdä uutta stressitekijää vaan se on parhaimmillaan varmistuskeino minimiunen saavuttamiseksi ja oman nukkumisen ajoittaiseksi tutkimiseksi.

Unidatan keräämisestä on hyötyä varsinkin, jos päätät keskustella ongelmastasi vielä unispesialistin kanssa.

IHMISIÄ jaotellaan unirytmin mukaan aamu- tai iltavirkkuihin. Viime aikoina on alettu puhua myös täysvirkuista ja virkuttomista.

Aina itsensä virkeäksi kokevien ryhmä on harvinaisin. Virkuttomia katsotaan olevan jopa enemmän kuin aamuvirkkuja.

Kaikkien ryhmien on vireystutkimuksissa todettu nukkuvan varsin saman verran ja noudattavan samana toistuvaa omaa vireyskäyräänsä.

Voi olla, että kuulut tähän isoon virkuttomien ryhmään eikä vireystilassasi tapahdu suuria muutoksia vaan sitä leimaa vetämätön olo pitkin päivää.

Tästä huolimatta sinun on hyvä pyrkiä säilyttämään oma päivärytmisi niin että se tukee yöuntasi. Ja tarvittaessa turvautumaan jaksoittaisesti nukahtamislääkkeisiin ja melatoniiniin, kun rytmi muuttuu liikaa.

UNITUTKIJOIDEN mukaan meidän ei tulisi altistaa itseämme puhelimista, tableteista, läppäreistä ja tv:stä tulevalle sinisellä valolle ja viihdeärsykkeille kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Koska kykymme lukea herkästi omaa vireystilaamme on huono, seurauksena on helposti jatkuvaa ylivirittymistä, joka heikentää paitsi suoriutumistamme myös lepäämistä.

Pahimmillaan ajaudumme uupumiskehään, jossa pelkäämme väsymystä ja suoritustemme huononemista. Kun tähän yhdistetään kyyninen mieliala, ollaan pikku hiljaa lähellä kroonista uupumista.

Onneksi tunnut olevan melko sinut rytmisi kanssa ja suhtaudut biologiaasi jopa huumorintajuisesti.

Toivottavasti sinulla on hyvä työkalupakki valvomishetkiin. Tutkitusti hyviä keinoja ovat tietoisuustaito- ja mielikuvaharjoitukset yhdistettynä kehon rentouttamiseen sekä itsemyötätuntoon.

Toivottavasti saat tukea myös läheisiltäsi tähän laumanvartijan tehtävääsi.

NÄIN ETEENPÄIN

  • HANKI tai lainaa patjan alle sijoitettava unisensori. Varaan aika unilääkärille, kun sinulla on riittävästi dataa unesi määrästä ja laadusta.
  • HARJOITTELE olemaan rauhallinen ja lempeä itseäsi kohtaan väsymysperiodien aikana.
  • RYTMITÄ päiväsi ja muista sisällyttää niihin mieluisaa tekemistä väsymyksestä huolimatta.

 

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla