Melatoniini on unilääkkeitä luonnollisempi tapa hoitaa unettomuutta. Melatoniini on elimistön oma yöhormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä. Varsinaiset unilääkkeet on tarkoitettu vain lyhytaikaisen käyttöön ja niitä varten tarvitaan resepti.

Unettomuuden hoidossa suuntaus käy varsinaisista unilääkkeistä pehmeämpiin vaihtoehtoihin, kuten melatoniiniin ja valeriaanaan. Perinteiset uni- ja nukahtamislääkkeitä suositellaan vain parin viikon jaksoksi silloin, kun uni on häiriintynyt vuorotyön tai esimerkiksi yt-neuvotteluiden aiheuttaman stressin takia.

Osaan unilääkkeistä tarvitaan lääkärin resepti, osaa, kuten melatoniinia ja valeriaanaa, saa ilman lääkemääräystä apteekeista tai luontaistuotekaupoista.

Luonnollinen yöhormoni

Melatoniini on nousemassa unilääkkeitä paremmaksi vaihtoehdoksi hoitaa unettomuutta. Melatoniini on elimistössä luonnostaan erittyvä yöhormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä. Etenkin yli 55-vuotiaat hyötyvät melatoniinista, kun oma tuotanto alkaa hiipua.

– Pienille lapsille antaisin melatoniinia vain tarkan harkinnan jälkeen. Heidän oma yöhormonituotantonsa on huipussa ennen kuin se lähtee laskuun murrosiässä, toteaa professori, neurologi Markku Partinen Helsingin uniklinikasta.

Vaarana lapsilla on, että käytön lopettaminen saattaa aiheuttaa ennenaikaisen murrosiän, johon voi liittyä vuotohäiriöitä, rintojen kasvua tai maitovuotoa. Jos kyseessä on alle milligramman annos, ei tällaista vaaraa todennäköisesti ole.

Aikuisilla melatoniinista saattaa olla apua myös verenpaineen ja ärtyvän suolen oireyhtymän hallinnassa sekä diabeteksen ehkäisyssä. Nämä tulokset vaativat kuitenkin vielä lisätutkimuksia.


Unilääkkeet eli bentsodiatsepiinit

  • Reseptilääkkeitä.
  • Ensiavuksi akuutin unettomuuden hoitoon, kuten avioeron, irtisanomisen, läheisen kuoleman tai remonttimelun aiheuttamaan unettomuuteen.
  • Vain lyhytaikaiseen käyttöön, riippuvuus kehittyy jo kahdessa viikossa. Käytön jatkuessa elimistö vaatii yhä suurempia annoksia tehon säilymiseksi.
  • Sopivat huonosti iäkkäille, koska aiheuttavat tokkuraisuutta ja heikentävät tarkkaavaisuutta ja liikuntakykyä.

Nukahtamislääkkeet eli bentsodiatsepiinijohdannaiset

  • Reseptilääkkeitä.
  • Tilapäiseen unettomuuteen, esimerkiksi vuorotyön tai stressin sekoittamaan unirytmiin.
  • Joidenkin tutkimusten mukaan vähemmän haittoja kuin tavallisilla bentsodiatsepiineilla.
  • Tokkuraisuus päivällä vaikeuttaa autolla ajoa ja keskittymistä.
  • Voivat aiheuttaa yöllistä sekavuutta ja unissakävelyä.

Masennuslääkkeet

  • Reseptilääkkeitä. Käyttö unilääkkeenä on yleistymässä.
  • Erittäin pieninä annoksina pitkäaikaiseen unettomuuteen, vaikka ei olisi selvästi masentunut. Lyhentävät nukahtamisaikaa ja vähentävät yöheräilyä.
  • Suuret annokset voivat lisätä unettomuutta. Jos on masennusta, on käytettävä riittävän suuria annoksia.

Melatoniini

  • Reseptillä tai ilman apteekista, lisäksi luontaistuotekaupoista.
  • Elimistön oma pimeähormoni, joka helpottaa nukahtamista ja aikaerosta johtuvaa unettomuutta.
  • Sopii erityisesti yli 55-vuotiaille, joiden oma melatoniinin tuotanto on vähentynyt sekä niille, joiden unirytmi on sekaisin, esimerkiksi vuorotyön tai lentomatkan takia.
  • Ei haittavaikutuksia, mutta sopivuus varmistettava, jos sairastaa epilepsiaa tai käyttää verenohennuslääkettä.

Valeriaana

  • Ilman reseptiä apteekista tai luontaistuotekaupoista
  • Rohtovirmajuuri lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa ja parantaa unen laatua.
  • Ei haittoja muutaman kuukauden käytössä. Pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia ja altistaa maksasyövälle.
  • Ei samaan aikaan unilääkkeiden kanssa, koska vahvistaa niiden vaikutusta.

Tryptofaani

  • Ilman reseptiä apteekista ja luontaistuotekaupoista.
  • Välttämätön aminohappo, josta muodostuu elimistössä serotoniinia ja melatoniinia. Tasaa vuorokausi­rytmiä ja parantaa unen laatua.
  • Voi aiheuttaa vatsakipuja ja kuukausien käytössä haittavaikutuksia mm. psyykenlääkkeiden kanssa.

Oikea ajoitus melatoniinille

  • Nukahtamista helpottamaan melatoniinitabletti tulee ottaa tunti kaksi ennen nukkumaanmenoa, kuitenkin aina ennen puoltayötä.
  • Aikaerorasitusta helpottamaan melatoniinitabletti otetaan lähellä nukkumaanmenoa ensimmäisenä matkapäivänä ja muutaman seuraavana päivänä matkakohteeseen saapumisen jälkeen.
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.