Periaatteessa kaikki on kunnossa, mutta silti jokin hiertää. Oletko muiden toiveita täyttäessäsi unohtanut mitä itse haluat?

Viimeiset sanat eivät aina ole erityisen viisaita ja syvällisiä, mutta tässä tarinassa ovat.

Nuori nainen kertoi lounaspöydässä rakkaasta mummostaan, joka oli kuollut paria kuukautta aiemmin. Kuolinvuoteellaan mummo oli elämän ja sairauden väsyttämä, mutta hetkeksi hän piristyi. Hän nosti päänsä tyynyltä, katsoi vierellä olleita läheisiään ja totesi painokkaasti: Niin monta tuntia minäkin olen elämässäni turhaan siivonnut!

Nainen oli mummonsa sanoista vaikuttunut ja niin olimme me kuulijatkin. Kuinka hän osasikin kiteyttää yhteen lauseeseen sen, mikä niin monen elämässä hiertää. Mikä ihme pakottaa tarttumaan rättiin ja pullasutiin, kiillottamaan ja kitkemään, pätemään ja tekemään ylitöitä, vaikka mieli oikeasti palaisi jonnekin aivan muualle: lukemaan, matkustamaan, rauhallisia koti-iltoja viettämään, riippuliitämään tai kenties työpaikkaa tai alaa vaihtamaan?

Äidin ja isän haamutko ne siellä selän takana vaanivat vaatimassa? Sieltäkö nousee kalvava tunne siitä, että on jaksettava, pärjättävä, oltava kunnollinen? Moni kulkee elämänsä läpi miettien, mitähän muut mahtavat ajatella tai jatkuvasti peläten olevansa huonompi kuin muut. Niinkin voi elää, mutta vaarana on, että elämä lipuu ohi muiden toiveita toteuttaessa ilman, että se koskaan tuottaa itselle syvää tyydytystä.

Jos elämässä on periaatteessa kaikki kohdallaan, mutta silti tuntuu siltä, että jokin on vinossa ja tyytymättömyys kaihertaa, on aika tehdä asialle jotain. On aika lähteä etsimään omannäköistään elämää.

Mitä minä halusinkaan?

Psykologi Aini Jaari on pohtinut tasapainoisen elämän edellytyksiä kirjassaan Kylliksi itselleni. Hänen mukaansa hyvä elämä rakentuu itsearvostuksesta, omien arvojen noudattamisesta ja kyvystä luoda omannäköinen elämä.

Jos ihminen elää omannäköistään elämää omien arvojensa mukaisesti, hän on tyytyväinen oloonsa, kykenee nauttimaan elämästä eikä jatkuvasti haikaile toisenlaisen elämän perään.

Kyky omien tarpeiden tunnistamiseen voi kuitenkin kadota vuosien varrella, jos elämässä on liikaa pakkoja ja se täyttyy pelkästään muiden tarpeiden tyydyttämisestä. Psykologi Teija Jokipiin mukaan monen ihmisen epämääräisen tyytymättömyyden takana on uskalluksen puute.

– Itsensä näköisen elämän rakentaminen vaatii rohkeutta ja riittävää kypsyyttä, jotta uskaltaa toimia eri tavoin kuin muut. Jos tämä uskallus puuttuu, ihminen jää helposti toteuttamaan toisten toiveita – todellisia tai kuviteltuja – ja huomaa jossain vaiheessa olevansa syvästi tyytymätön omaan elämäänsä.

Tällainen ihminen ei välttämättä osaa vastata, jos häneltä kysyy, mitä hän oikein haluaa. Omat tarpeet ovat olleet sivussa niin pitkään, että lopulta ne tuntuvat jääneen loukkuun kaiken muun alle.

Aivan ensiksi on siis kysyttävä itseltään: Mitä minä halusinkaan? Millaista elämää tahtoisin elää? Tiedänkö enää, mistä nautin ja mikä tuntuu hyvältä? Nämä ovat erityisesti keski-ikäisen kysymyksiä, sillä keski-ikään kuuluvat uudistuminen, luovuus ja toimeliaisuus.

Psykologisen elämänkaariteorian mukaan jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu oma kehitystehtävänsä. Vauvana rakennetaan perusluottamusta, lapsena opetellaan itseluottamusta, aloitekykyä ja pystyvyyttä. Murrosiän tehtävänä on identiteetin ja minäkuvan rakentaminen. Varhaisessa aikuisuudessa luodaan ihmissuhteita, läheisyyttä ja intimiteettiä ja keski-iässä on uudistumisen aika. Vanhuudessa etsitään eheyttä.

Vahvista voimavarojasi

Muutos alkaa siitä, että päättää satsata hyvinvointiinsa. Psykiatri Maria Vuorilehto kehottaa tekemään itsensä kanssa sopimuksen: tee joka päivä joku mukava asia, sellainen, josta on sinulle iloa, vaikka se ei olisikaan muita ihmisiä hyödyttävää tai ehdottoman tarpeellista.

Mieti jo etukäteen, miten palkitset itsesi, jos olet saanut noudatettua sopimustasi vaikkapa viitenä päivänä seitsemästä. Kun jonkin aikaa sitoudut sopimukseen, voit huomata, että mielialasi paranee.

– Vaikka et voisikaan päättämällä muuttaa suoraa tunnetilaasi, voit muuttaa toimintaasi, joka sitten muuttaa tunteitasi, Vuorilehto jatkaa.

Ajattelu, tunteet ja toiminta ovat jatkuvasti kytköksissä toisiinsa. Kun oppii, miten ajatukset ja oma toiminta vaikuttavat tunteisiin, tulee tietoiseksi mielialojensa vaihtelusta. Itsehavainnoinnin avulla voi muuttaa toimintaansa ja tapaansa ajatella sellaisiksi, että ne edesauttavat hyvinvointia. Tämä vaatii sitoutumista ja harjoittelua.

– Pysyvän hyvinvoinnin kannalta voi olla tärkeämpää, että tavallisessa arjessa on pieniä toistuvia mukavia tekemisiä ja hyviä asioita kuin ainutkertaisia kaukomatkoja tai extreme-elämyksiä.

Ihminen selviää rutiineista, vastoinkäymistä ja elämänmuutoksista tasapainoisemmin, jos vastapainona on riittävän usein pieniä ilon aiheita.

Pidä kiinni lomista

Työ on useimmille suomalaisille vankka kivijalka elämässä. Monille sitä on siunaantunut liian kanssa. Myös Maria Vuorilehto joutui rakentamaan oman strategiansa, kuinka selvitä paljosta työstä uupumatta.

– Oivalsin potilasta ohjatessani, että "työppöyttä" pitää hoitaa samalla tavalla kuin juoppoutta.

Ohje on yksinkertainen: jos pystyy olemaan päivän viikossa, viikon kuukaudessa ja kuukauden vuodessa juomatta, hallitsee alkoholinkäyttönsä. Sama pätee työntekoon. Kun laskee lauantain ja sunnuntain, vuosiloman ja juhlapyhät yhteen, tulee töistä pidättäytymisen ajasta suunnilleen sama kuin juopon tipattomasta kaudesta.

– Mutta kun työnteko on niin kivaa, aloitti potilas. Viinakin on juoposta hyvää, vastasin ja oivalsin samalla, että minun on myös tartuttava samaan ohjeeseen.

– Otin riskin, sillä ensimmäisenä viikonloppuna minun olisi pitänyt valmistautua koulutukseen, mutta jostain oli aloitettava. Kun oli mennyt kuusi tai seitsemän viikonloppua, niihin alkoi tulla sisältöä. Jaksan nyt paljon paremmin ja aion pitää kiinni vapaa-ajastani jatkossakin.

Jos työ tuntuu puurtamiselta, mieti voisiko työpäivän organisoida toisin. Jos työ ei siitä huolimatta sytytä, voi kipinöitä etsiä vapaa-ajasta: perheestä, sukulaisista, ystävistä, harrastuksista. Joskus ratkaisuna voi olla työpaikan tai alan vaihto.

Kaikki tekemättömät työt näyttävät helposti vuorelta, kun niitä katsoo kokonaisuutena.

– Jos ottaa palasen kerrallaan, jaksaa paremmin, Vuorilehto vakuuttaa.

Hän kertoo inhoavansa silittämistä ja silittää siksi vain yhden vaatteen kerrallaan.

Orkidea vai voikukka?

Geenitutkijat ovat saaneet löydöksiä siitä, että joillakin ihmisillä geneettinen rakenne antaa paremman suojan elämän kolhuja vastaan kuin toisilla. Toiset meistä syntyvät orkideoiksi, jotka vaativat erityistä huolenpitoa ja tukea kasvuvuosinaan. Toiset ovat kuin voikukkia, sitkeitä ja helposti sopeutuvia, jotka nostavat päänsä vaikka millaisen hiekkamaan keskeltä.

– Olemme epätasa-arvoisia sekä geneettisen perimän että lapsuudessa saatujen henkisten varustusten suhteen, mutta selviytymisstrategioita voi opetella. Ahdistumisaltis voi oppia uuden tavan ajatella, Maria Vuorilehto vakuuttaa.

Voikukat tuntuvat löytävän auringon paikasta kuin paikasta, mutta orkidean on tehtävä valon eteen enemmän töitä. Teija Jokipii neuvoo varmistamaan, ettei itse pidä huomaamattaan yllä omaa pahaa oloaan.

– Pahaa oloa voi pitää yllä kahdella tapaa. Jotkut haluavat unohtaa menneisyyden surut täysin. Se voi johtaa ongelmiin, kun surematon suru pulpahtaa esiin myöhemmin. Toiset taas käyvät läpi hankalaa lapsuuttaan vuodesta toiseen ja unohtavat katsoa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

– Jos kaikki tuntuu vielä keski-iässäkin olevan etäisen äidin tai juopon isän syytä, on ehkä aika päästää irti menneisyydestä ja ottaa itse vastuu omasta elämästään. Joku onnistuu siinä itse, toinen käyttää apuna taidetta tai ystäviä, kolmas hakee apua terapiasta.

Vaikeat kokemukset eivät välttämättä vie elämää onnettomaan suuntaan.

– Kriisien hyvä puoli on siinä, että ne ravistelevat elämän perusrakenteita niin, että ihmisen oma viisaus tulee esiin. Vaikean kokemuksen jälkeen muutos lähtee syvältä itsestä: ihminen ei enää tyydy seuraamaan muiden askeleita, Teija Jokipii sanoo.

Kannattaa aloittaa pienten hyvien asioiden etsimisestä. Maria Vuorilehto antaa tehtävän. Kirjoita illalla nukkumaan mennessä ylös kolme asiaa, jotka tuntuneet hyvältä päivän aikana.

– Usein ihmiset kokevat tämän tehtävän ääressä löytämisen riemua. On tavallista, että urautunut ja tympääntynyt keskittyy huomaamaan vain ikävät asiat. Urautuminen käy helposti, mutta siitä voi myös oppia pois.

Lue lisää:

Kriisi paljastaa voimavaramme

Asenneremontti auttaa jaksamaan

Unelmointi vie kohti onnea