Pauliina, 33, ”Kuuntelin synnytystä varten tekemääni soittolistaa”

Pauliinan ja Jussin poika syntyi raskausviikolla 40 + 5.

”Aloin olla erittäin kärsimätön, vaikka fyysinen vointini oli hyvä. Supistuksia oli tullut jo parin viikon ajan, mutta ne eivät olleet kivuliaita. Kävin perjantaiaamuna vyöhyketerapiassa, ja viimein illalla alkoi tulla 7–10 minuutin välein napakampia supistuksia.

Aamuyön puolella otimme taksin sairaalaan. Perillä taksikuski avasi oven ja kaappasi minut kunnon karhunhalaukseen. Hän toivotti meille tsemppiä ja onnea. Se oli liikuttavaa.

Kirjauduimme sisälle kolmelta aamuyöllä. Seurantahuoneessa meitä odotti pieni pettymys, sillä kohdunsuu oli vain kolme senttiä auki. Jussi nuokkui tuolilla, ja minä hengittelin sisään ja ulos. Jussilla oli päällään sama kauhtunut H&M:n sininen puuvillapaita, joka hänellä oli ollut molempien tyttöjen synnytyksessä. Paita oli tärkeä asia, ja olin pakannut sen jo valmiiksi sairaalakassiin odottamaan.

Kolmen tunnin kuluttua siirryimme synnytyssaliin, ja pääsin ammeeseen. Se oli ihanaa, mutta minun oli vaikea löytää supistusten tullessa hyvää asentoa. En viihtynyt ammeessa pitkään.

Supistuksia tuli edelleen 5–10 minuutin välein. Sain TENS-laitteen ja laitoin kuulokkeet korville. Aloin kuunnella synnytystä varten tekemääni soittolistaa. Hengittelin rauhallisesti muun muassa Bruno Marsia ja Sannia kuunnellessani.

Jussi seisoi vieressäni kuin urheiluvalmentaja. Hänellä oli juomapullo kädessä, ja hän kyseli jatkuvasti vointiani.

Sain TENS-laitteen ja laitoin kuulokkeet korville.

Sitten kipu alkoi olla niin suurta, että pyysin epiduraalin. Se auttoi heti. Supistusten väli ei juurikaan ollut tihentynyt, ja lapsivesikalvot puhkaistiin. Se vauhditti synnytystä, ja pääsin ponnistamaan kahden jälkeen.

Ponnistin kyljeltäni. Oli käsittämätöntä, etten tuntenut mitään kipua. Tuntui, että vauva vain liukui ulos.

Lapsen synnyttyä purskahdin itkuun helpotuksesta ja ilosta. Kaikki meni todella hienosti, enkä ollut läheskään yhtä loppu kuin aiemmissa synnytyksissä.

Pääsimme kotiin maanantaina. Seuraavana päivänä minulla alkoivat voimakkaat alavatsakivut ja minulle nousi kuume. Olin saanut kohtutulehduksen.

Sain kahdet eri antibiootit, ja nyt kaikki on hyvin. Vauva nukkuu ja syö paljon, ja isosiskot ovat todella innokkaita hoitajia. Vaikka edellisestä vauvasta on pitkä aika, kaikki on lähtenyt käyntiin vanhalla rutiinilla.

Synnytyksestä jäi todella hyvä mieli. Kaikki onnistui, ja ennen kaikkea pysyin itse niin rauhallisena.”

Poikavauva painoi syntyessään 3 558 grammaa ja oli 51 senttiä pitkä.

Raskausviikolla 36 + 1.