Kuvat
Milka Alanen
Sadun kirja Projekti vauva kertoo, miten omaan hedelmällisyyteensä voi vaikuttaa. Sadun esikoinen on 1-vuotias, ja perheeseen syntyy syksyllä toinen lapsi.
Sadun kirja Projekti vauva kertoo, miten omaan hedelmällisyyteensä voi vaikuttaa. Sadun esikoinen on 1-vuotias, ja perheeseen syntyy syksyllä toinen lapsi.

Satu Lindholm, 33, korjaa kirjassaan harhaluulon: stressi ei aiheuta lapsettomuutta. Hän toivoo, että lapseton säästettäisiin neuvoilta. Sen sijaan kannattaa kysyä, mitä kuuluu.

Miksi raskaus ei vieläkään ala, mietti Satu Lindholm.

Satu ja hänen miehensä olivat yrittäneet lasta kahden vuoden ajan, ja tutkimusten perusteella ongelmana olivat ovulaatiohäiriöt. Lääkkeiden avulla kuukautiskierto oli kuitenkin saatu kellontarkaksi ja ovulaatiokin säännölliseksi.

Takana oli ensimmäinen inseminaatio eli keinohedelmöitys, mutta raskaus ei ollut alkanut.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Satu alkoi miettiä, mitä hän itse voisi tehdä edistääkseen raskaaksi tuloaan. Lääkäreille hänellä olisi ollut enemmän kysymyksiä kuin mihin näillä oli aikaa tai halua vastata. Niinpä Satu alkoi etsiä tietoa. Muistiinpanojen kirjoittamisesta tuli tärkeä koossa pitävä voima lapsettomuuden aikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Satu oppi yhtä jos toista siitä, miten monimutkainen prosessi hedelmöittyminen onkaan. Kesäkuussa häneltä ilmestyy kirja, Projekti vauva – kaikki, mitä olet halunnut tietää lasten tekemisestä (Atena 2019).

Ruokavalio vaikuttaa munasolujen laatuun

Munasolut kypsyvät pitkään, kolme neljä kuukautta ennen ovulaatiota, ja tämän noin sadan päivän aikana elintavat vaikuttavat munasolun laatuun, eli sen geneettiseen koostumukseen.

Huonolaatuisella munasolulla ei ole välttämättä mahdollisuuksia hedelmöittyä, vaikka kaikki muu olisi kohdallaan.

Sadusta erityisen havahduttava oli tieto, kuinka paljon munasolujen laatu vaikuttaa hedelmöittymiseen. Omien sukusolujensa laatuun taas voi joissain määrin vaikuttaa elämäntavoillaan. Ruokavalion ja lisäravinteiden saannin olisi hyvä olla kohdallaan jo kolmisen kuukautta ennen kuin alkaa yrittää lasta.

– Kukaan ei saavuta hedelmällisyyden kannalta täydellisiä elämäntapoja, mutta se ei tarkoita, ettei kannattaisi edes yrittää tehdä niitä muutoksia, joihin pystyy.

Huonolaatuisella munasolulla ei ole välttämättä mahdollisuuksia hedelmöittyä, vaikka kaikki muu olisi kohdallaan. Jos se hedelmöittyykin, alkio ei välttämättä kiinnity tai raskaus keskeytyy jo varhain. Näitä ongelmia ei myöskään voi ohittaa koeputkihedelmöityksellä.

Muovit vaihtuivat lasiin

Satu päätti keskittyä niihin asioihin, joilla on tutkimusten mukaan eniten vaikutusta hedelmällisyyteen sekä niihin, joiden muuttamisesta olisi hänelle kohtuullisesti vaivaa. Hän alkoi syödä runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja sekä vähentää arjestaan esimerkiksi muovien ja kosmetiikan sisältämiä hormonihäiritsijöitä mahdollisimman paljon.

Satu halusi välttää muovituotteita, joissa on BPA-valmisteita.

Kirjassaan Satu avaa tutkimustuloksia esimerkiksi D- ja B-vitamiinin, raudan, folaatin, sinkin ja seleenin sekä omega-rasvahappojen vaikutuksesta naisen sukusoluille. Vihannesten, hedelmien ja marjojen antioksidantit ovat tarpeen etenkin ikääntyville munasoluille, joiden laatua solujen antioksidanttisen toiminnan heikkeneminen koettelee.

Keittiön muoviset ruuanlaitto- ja säilytysastiat vaihtuivat lasisiin, metallisiin ja puisiin ja muovinen juomapullo lasiseen. Satu halusi välttää mahdollisuuksien mukaan muovituotteita, joissa on BPA-valmisteita, eli bisfenoli A -kemikaalia, jonka on tutkimuksissa todettu häiritsevän hedelmällisyyttä.

Kynsilakka sai jäädä

Hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja on muovin lisäksi kosmetiikassa, joten Satu päätti luopua sellaisten kosmetiikkatuotteiden käyttämisestä, joita ei välttämättä tarvinnut. Yksi oli kynsilakka, sillä kynsilakasta ja hajustetuista kosmetiikkatuotteista saattaa irrota ftalaatteja, jotka on yhdistetty hormonivaikutuksiin. Myös kodin pesuaineet vaihtuivat tuoksuttomiin.

Alkoholin käytön Satu lopetti kokonaan koeputkihedelmöityshoitojen aikana.

Myös runsaalla kofeiinin nauttimisella on todettu sukusolujen laatua heikentävä vaikutus, joten Sadusta tuntui luontevalta vähentää kahvin juominen kahteen kuppiin päivässä. Alkoholin käytön hän lopetti kokonaan koeputkihedelmöityshoitojen aikana.

– Se, että pystyin tekemään edes jotain edistääkseni raskaaksi tulemista, vähensi stressiä. En pyrkinyt täydellisyyteen, sillä se puolestaan olisi lisännyt stressiä. Suhtauduin niin, että elämäntapamuutoksillani edistin itselleni tärkeää päämäärää.

Myös Sadun mies söi vitamiineja (monivitamiinivalmistetta ja CoQ10-valmistetta) ja vähensi reilusti kahvin juomista. Hän myös vaihtoi bokserimallin väljempään, sillä liian tiukat alusvaatteiet saattavat heikentää sperman laatua.

Neuvo, jota ei kannata antaa

Ja se stressi.

Monen muun lapsettoman tapaan Satu on kuullut hyvää tarkoittavan neuvon lukuisia kertoja: Raskaaksi tulosta ei kannata stressata. Se kun ei ainakaan auta asiaa.

 Tutuksi ovat tulleet myös tarinat tuttavan tuttavista ja kumminkaimoista, joilla tärppäsi heti, kun he lakkasivat yrittämästä.

– ”Oikea tapa” tulla raskaaksi tuntuu olevan se, ettei oikeastaan ole edes yrittänyt, Satu on huomannut.

– Yrittämisestä harvoin puhutaan, ja esimerkiksi ovulaatiotestien käyttämiselle saatetaan hymähdellä humpuukina.

Siispä uutinen niille, joiden mieleen tulee kehottaa lapsettomuudestaan kertovaa rentoutumaan: stressi ei aiheuta lapsettomuutta.

”Eihän kukaan sano diabeetikollekaan, että rentoudu, se auttaa.”

Stressin vaikutusta raskaaksi tulemiseen on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi ei ole olemassa tuloksia, jotka osoittaisivat stressin hankaloittavan raskaaksi tulemista.

Satu korostaa, että täsmällistä tietoa stressihormonien vaikutuksesta aivolisäkkeen hormonieritykseen ja näin myös raskaushormoneihin tarvitaan vielä lisää, mutta lapsettoman kannalta neuvo rentoutua on perusteeton.

– Se syyllistää lapsetonta, vaikka lapsettomuus ei ole kenenkään syy. Lapsettomuus on lääketieteellinen ongelma siinä missä esimerkiksi diabeteskin. Eihän kukaan sano diabeetikollekaan, että rentoudu, se auttaa.

Kysy, mitä lapsettomalle kuuluu

Satu ja hänen miehensä toivoivat esikoistytärtä kolme vuotta, ennen kuin raskaus alkoi koeputkihedelmöityksen avulla. Tytär on nyt 1-vuotias, ja alkusyksystä perheeseen syntyy pikkusisarus.

Kirjassaan Satu kertoo myös oman tarinansa lapsitoiveen heräämisestä vauvan syntymään. Hänestä kirjaan kannattaa tarttua, jos oma raskaus viipyy toiveista huolimatta tai edessä on lapsettomuuslääkärin tapaaminen.

Projekti vauva kertoo, mitä on odotettavissa ja vastaa lapsettomuuden mahdollisiin syihin, hoitoihin ja hedelmöittymiseen liittyviin kysymyksiin. Sisällön on tarkastanut naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri.

Sadusta myös lapsettomien läheisten olisi hyvä lukea kirja, sillä lapsettoman läpikäymiä tunteita on mahdoton aavistaa, varsinkin jos niistä puhuminen on vaikeaa.

Mitkä sitten olisivat oikeat sanat, jos ystävä tai tuttava kertoo, ettei ole toiveistaan huolimatta saanut lasta?

– Kannattaa kysyä, miten voit. Jos ystävä kertoo käyvänsä läpi lapsettomuushoitoja, voi kysyä esimerkiksi, miten hoidot etenevät. Hoidot ovat iso osa elämää ja mielen päällä koko ajan. Itse olisin toivonut, että minulta kysytään, mitä kuuluu.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla