Älä tönkkösuolaannu

1. Ruokaan ei tarvitse lisätä suolaa.

Totta. Vaikka ruokasuolan natrium on ihmisen elimistölle elintärkeä kivennäisaine, sen riittävä saanti onnistuu yleensä ilman ruokasuolaa. Maailmalla elää edelleen heimoja, jotka eivät käytä suolaa ruokansa valmistamisessa. Heillä kohonnutta verenpainetta ei tunneta eikä verenpaine nouse iän mukana. Suomalaisten natriumin saanti ylittää fysiologisen tarpeen miehillä keskimäärin 16-kertaisesti ja naisilla 12-kertaisesti.

Turvalliseksi katsotun minimisaanninkin raja ylittyy miehillä kuusinkertaisesti ja naisilla viisinkertaisesti. Väestötutkimusten mukaan 40–50-vuotiaista suomalaisista miehistä joka toisen ja naisista joka kolmannen verenpaine on kohonnut. Yli 60-vuotiaista 70–80 prosentilla verenpaine on koholla tai he käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa. Vain harvan suomalaisen verenpaine on ihanteellisella tasolla eli alle 120/80 mmHg.

2. Suolaa on luonnostaan monissa raaka-aineissa, kuten porkkanassa.

Totta. Kaikissa raaka-aineissa on luonnostaan natriumia, kasviksissa vain vähän mutta eläinkunnan tuotteissa, kuten maidossa, enemmän. Natriumin fysiologinen tarve on niin pieni, että pärjäisimme tällä luonnollisella natriumilla.

3. Runsas suolankäyttö jäykistää verisuonet.

Totta. Liiallinen natriumin saanti lisää pienten verisuonien supistumistaipumusta ja nostaa siten verenpainetta. Ajan myötä suurten ja keskisuurten valtimoiden rakenne muuttuu ja ne jäykistyvät. Liiallinen natriumkuorma supistaa myös laskimoita. Lisääntynyt laskimoverenpaluu ja suurentunut painetaso kuormittavat sydäntä ja lisäävät valtimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaaraa.

4. Suolan käytön lopettaminen suojaa sydäntä ja aivoja.

Totta. Hoitokokeiden mukaan natriumin saannin vähentäminen 2 300 mg:lla (vastaa 6 g eli reilua teelusikallista suolaa) alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 7/4 mmHg. Muutos vastaa yhden verenpainelääkkeen vaikutusta. Jos verenpaine on lievästi koholla, voi riittää että rajoittaa suolankäyttöä ja muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi. Mutta jos verenpaine on kovasti koholla, tarvitaan myös lääkehoitoa. Suolarajoitus pienentää sydämen kuormaa ja vähentää valtimotaudin riskiä.

Yli 30-vuotiaiden suomalaisten verenpaine aleni 1980-luvulta vuoteen 2000, miehillä keskimäärin 10/6 mmHg ja naisilla 16/8 mmHg. Noin 80–90 prosenttia muutoksesta johtui ravitsemuksen muuttumisesta ja 10–20 prosenttia parantuneesta lääkehoidosta. Suomalaisten suolan käyttö pieneni noin 3 grammalla, kovien rasvojen käyttö väheni ja kasvisten, vihannesten sekä hedelmien käyttö kolminkertaistui.

5. Ihminen tarvitsee pöytäsuolaa saadakseen riittävästi jodia.

Tarua. Pöytäsuolan jodin merkitys on Suomessa pienempi kuin muissa maissa, koska meillä lisätään jodia eläinten rehuun. Niinpä saamme jodia myös eläinperäisistä tuotteista. Toki kannattaa aina ostaa jodioitua suolaa mutta käyttää kohtuudella.

6. Perunoiden, pastan ja vihannesten keitinveteen on lisättävä suolaa niiden rakenteen säilymisen vuoksi.

Tarua. Ei tarvitse, kyllä ne voi keittää myös ilman suolaa.

7. Saamme valmisleivistä paljon suolaa.

Totta. Kaikissa teollisissa elintarvikkeissa samoin kuin eineksissä on lisättyä suolaa, mutta leipä ei ole erityisasemassa. Fiksuinta on katsoa päällysmerkintöjä ja verrata tuotteiden suolapitoisuuksia. Täysin suolatonta ruokaa ei juuri kukaan syö eikä tarvitsekaan, vaan kun kaikissa ruoissa on vähemmän suolaa, kokonaissaanti vähenee. 

8. Lasten suosikit ketsuppi ja nakit ovat varsinaisia suolapommeja.

Totta. Nakit ovat suolaisia eikä niitä pidä syödä usein. Kannattaa kuitenkin verrata eri valmistajien nakkeja ja keittää ne väljässä vedessä. Ketsuppia voi käyttää kohtuudella.

9. Suolan makua voi ruoanlaitossa korvata happamella, pippurisella tai tulisella maustamisella.

Totta. Maustaminen auttaa korvaamaan suolaa. Hyvä keino on myös ripotella suola vasta valmiin ruoan päälle, jolloin kieli saa haluamansa makuelämyksen. Ruoan ei tarvitse olla ”läpisuolattua”.

10. Vanhana makuaisti heikkenee niin, että suolaa tulee lisättyä enemmän.

Totta, mutta kun tämän tietää, voi lisätä mausteiden käyttöä. Täysin suolattomaan ruokaan harva tottuu eikä tarvitsekaan, mutta vähentäminen asteittain on todettu tutkimuksissakin helpoksi. Pientä jatkuvaa vähentämistä ei edes huomaa.

11. Himalajansuola, tai muu ”puhdistamaton” suola, on terveellisempää.

Tarua. Merisuola, Himalajan suola ja tavallinen ruokasuola sisältävät yhtä paljon natriumkloridia eikä niiden terveysvaikutuksissa pitäisi siten olla eroja. ”Puhdistamattomissa” suoloissa on hieman lisämakua antavia yhdisteitä, joilla ei kuitenkaan ole terveydellistä merkitystä.

12. Matalasta verenpaineesta kärsivän kannattaa suolata ruokansa niin ei huippaa enää.

Tarua. Terveellä henkilöllä verenpaine voi olla tasolla 100–120/60–70 mmHg eikä se ole syy lisätä suolan käyttöä. Joskus sairaudet, kuten vaikea sydämen vajaatoiminta, hormonaalisista syistä johtuva mineralokortikoidien puute (Addisonin tauti) ja lääkehoito voivat selittää matalaa verenpainetasoa. Suolalisä ei ole niissäkään oikea hoito.

Sairaudet ja lääkkeet voivat joskus myös alentaa veren natriumtasoja ja aiheuttaa niin sanottua hyponatremiaa. Hyponatremian syyt tutkitaan ja se, esimerkiksi liiallinen nesteen juonti, pyritään poistamaan.

13. Eteläisten maiden ihmiset voivat käyttää enemmän suolaa kuin me pohjoismaalaiset, koska he hikoilevat enemmän.

Tarua. Ravinnosta saadusta natriumista jopa 98 prosenttia erittyy virtsaan, 0,1–4 prosenttia ulosteisiin ja alle 0,5 prosenttia hikeen. Lämpötilan nousu lisää vain jonkin verran suolan menetystä hien kautta. Tätä ei pidä korvata lisäsuolalla.

14. Urheilija tarvitsee raskaan suorituksen jälkeen suolapitoista juomaa.

Totta. Hikoilun aiheuttaman nestehukan korvaamiseen riittää yleensä vesi, mutta raskaan ja runsasta hikoiluttavan yli kolmen tunnin liikuntasuorituksen aiheuttaman nestehukan korvaamisessa voidaan käyttää pientä suolalisää (1–2 g suolaa nestelitrassa).