Suu tykkää suolasta, mutta onko se valkoinen kuolema, joka vähitellen hyydyttää elimistön pumpun? Vastaamassa ylilääkäri Antti Jula ja tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

1. Ruokaan ei tarvitse lisätä suolaa.

Totta. Vaikka ruokasuolan natrium on ihmisen elimistölle elintärkeä kivennäisaine, sen riittävä saanti onnistuu yleensä ilman ruokasuolaa. Maailmalla elää edelleen heimoja, jotka eivät käytä suolaa ruokansa valmistamisessa. Heillä kohonnutta verenpainetta ei tunneta eikä verenpaine nouse iän mukana. Suomalaisten natriumin saanti ylittää fysiologisen tarpeen miehillä keskimäärin 16-kertaisesti ja naisilla 12-kertaisesti.

Turvalliseksi katsotun minimisaanninkin raja ylittyy miehillä kuusinkertaisesti ja naisilla viisinkertaisesti. Väestötutkimusten mukaan 40–50-vuotiaista suomalaisista miehistä joka toisen ja naisista joka kolmannen verenpaine on kohonnut. Yli 60-vuotiaista 70–80 prosentilla verenpaine on koholla tai he käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa. Vain harvan suomalaisen verenpaine on ihanteellisella tasolla eli alle 120/80 mmHg.

2. Suolaa on luonnostaan monissa raaka-aineissa, kuten porkkanassa.

Totta. Kaikissa raaka-aineissa on luonnostaan natriumia, kasviksissa vain vähän mutta eläinkunnan tuotteissa, kuten maidossa, enemmän. Natriumin fysiologinen tarve on niin pieni, että pärjäisimme tällä luonnollisella natriumilla.

3. Runsas suolankäyttö jäykistää verisuonet.

Totta. Liiallinen natriumin saanti lisää pienten verisuonien supistumistaipumusta ja nostaa siten verenpainetta. Ajan myötä suurten ja keskisuurten valtimoiden rakenne muuttuu ja ne jäykistyvät. Liiallinen natriumkuorma supistaa myös laskimoita. Lisääntynyt laskimoverenpaluu ja suurentunut painetaso kuormittavat sydäntä ja lisäävät valtimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaaraa.

4. Suolan käytön lopettaminen suojaa sydäntä ja aivoja.

Totta. Hoitokokeiden mukaan natriumin saannin vähentäminen 2 300 mg:lla (vastaa 6 g eli reilua teelusikallista suolaa) alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 7/4 mmHg. Muutos vastaa yhden verenpainelääkkeen vaikutusta. Jos verenpaine on lievästi koholla, voi riittää että rajoittaa suolankäyttöä ja muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi. Mutta jos verenpaine on kovasti koholla, tarvitaan myös lääkehoitoa. Suolarajoitus pienentää sydämen kuormaa ja vähentää valtimotaudin riskiä.

Yli 30-vuotiaiden suomalaisten verenpaine aleni 1980-luvulta vuoteen 2000, miehillä keskimäärin 10/6 mmHg ja naisilla 16/8 mmHg. Noin 80–90 prosenttia muutoksesta johtui ravitsemuksen muuttumisesta ja 10–20 prosenttia parantuneesta lääkehoidosta. Suomalaisten suolan käyttö pieneni noin 3 grammalla, kovien rasvojen käyttö väheni ja kasvisten, vihannesten sekä hedelmien käyttö kolminkertaistui.

5. Ihminen tarvitsee pöytäsuolaa saadakseen riittävästi jodia.

Tarua. Pöytäsuolan jodin merkitys on Suomessa pienempi kuin muissa maissa, koska meillä lisätään jodia eläinten rehuun. Niinpä saamme jodia myös eläinperäisistä tuotteista. Toki kannattaa aina ostaa jodioitua suolaa mutta käyttää kohtuudella.

6. Perunoiden, pastan ja vihannesten keitinveteen on lisättävä suolaa niiden rakenteen säilymisen vuoksi.

Tarua. Ei tarvitse, kyllä ne voi keittää myös ilman suolaa.

7. Saamme valmisleivistä paljon suolaa.

Totta. Kaikissa teollisissa elintarvikkeissa samoin kuin eineksissä on lisättyä suolaa, mutta leipä ei ole erityisasemassa. Fiksuinta on katsoa päällysmerkintöjä ja verrata tuotteiden suolapitoisuuksia. Täysin suolatonta ruokaa ei juuri kukaan syö eikä tarvitsekaan, vaan kun kaikissa ruoissa on vähemmän suolaa, kokonaissaanti vähenee. 

8. Lasten suosikit ketsuppi ja nakit ovat varsinaisia suolapommeja.

Totta. Nakit ovat suolaisia eikä niitä pidä syödä usein. Kannattaa kuitenkin verrata eri valmistajien nakkeja ja keittää ne väljässä vedessä. Ketsuppia voi käyttää kohtuudella.

9. Suolan makua voi ruoanlaitossa korvata happamella, pippurisella tai tulisella maustamisella.

Totta. Maustaminen auttaa korvaamaan suolaa. Hyvä keino on myös ripotella suola vasta valmiin ruoan päälle, jolloin kieli saa haluamansa makuelämyksen. Ruoan ei tarvitse olla ”läpisuolattua”.

10. Vanhana makuaisti heikkenee niin, että suolaa tulee lisättyä enemmän.

Totta, mutta kun tämän tietää, voi lisätä mausteiden käyttöä. Täysin suolattomaan ruokaan harva tottuu eikä tarvitsekaan, mutta vähentäminen asteittain on todettu tutkimuksissakin helpoksi. Pientä jatkuvaa vähentämistä ei edes huomaa.

11. Himalajansuola, tai muu ”puhdistamaton” suola, on terveellisempää.

Tarua. Merisuola, Himalajan suola ja tavallinen ruokasuola sisältävät yhtä paljon natriumkloridia eikä niiden terveysvaikutuksissa pitäisi siten olla eroja. ”Puhdistamattomissa” suoloissa on hieman lisämakua antavia yhdisteitä, joilla ei kuitenkaan ole terveydellistä merkitystä.

12. Matalasta verenpaineesta kärsivän kannattaa suolata ruokansa niin ei huippaa enää.

Tarua. Terveellä henkilöllä verenpaine voi olla tasolla 100–120/60–70 mmHg eikä se ole syy lisätä suolan käyttöä. Joskus sairaudet, kuten vaikea sydämen vajaatoiminta, hormonaalisista syistä johtuva mineralokortikoidien puute (Addisonin tauti) ja lääkehoito voivat selittää matalaa verenpainetasoa. Suolalisä ei ole niissäkään oikea hoito.

Sairaudet ja lääkkeet voivat joskus myös alentaa veren natriumtasoja ja aiheuttaa niin sanottua hyponatremiaa. Hyponatremian syyt tutkitaan ja se, esimerkiksi liiallinen nesteen juonti, pyritään poistamaan.

13. Eteläisten maiden ihmiset voivat käyttää enemmän suolaa kuin me pohjoismaalaiset, koska he hikoilevat enemmän.

Tarua. Ravinnosta saadusta natriumista jopa 98 prosenttia erittyy virtsaan, 0,1–4 prosenttia ulosteisiin ja alle 0,5 prosenttia hikeen. Lämpötilan nousu lisää vain jonkin verran suolan menetystä hien kautta. Tätä ei pidä korvata lisäsuolalla.

14. Urheilija tarvitsee raskaan suorituksen jälkeen suolapitoista juomaa.

Totta. Hikoilun aiheuttaman nestehukan korvaamiseen riittää yleensä vesi, mutta raskaan ja runsasta hikoiluttavan yli kolmen tunnin liikuntasuorituksen aiheuttaman nestehukan korvaamisessa voidaan käyttää pientä suolalisää (1–2 g suolaa nestelitrassa).

Vierailija

Älä tönkkösuolaannu

Puhdistetusta suolasta on poistettu lähes sata erilaista mineraalia, jotka tasapainottaisivat suolan vaikutusta elimistössä. Lisäksi puhdistettuun suolaan on lisätty mm. paakkuuntumisenestoaineita, joista ei terveydellemme ole mitään hyötyä, päinvastoin. Paras suola olisi puhdistamaton merisuola, josta elimistö saa tarvitsemansa mineraalit, joka ei kohota verenpainetta, ei kerää nestettä elimistöön, ei rasita munuaisia ja joka säilyttää elimistön homeostaasin. Valtaosa meistä pitää suolaa...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti