Kalansyöjän sydän kiittää

Kalaväitteisiin vastaavat kliinisen ravitsemustieteen professori Helena Gylling ja tutkimusprofessori Terttu Vartiainen:

1. Kala on kevyempää ja terveellisempää kuin liha.

Totta osittain. Kalan rasva tai tarkemmin rasvahapot ovat terveellisempiä kuin lihan rasvahapot. Sen sijaan keveydessä, jos tarkoitetaan raaka-aineen energiamäärää painoyksikköä kohti, ei rasvaisen kalan ja lihan välillä ole suurta eroa. Kala on myös erinomainen D-vitamiinin lähde. On erittäin ikävää, että ihmiskunta lyhytnäköisesti tuhoaa kalojen, arvokaan elintarvikkeensa, elinympäristöjä.

2. Mitä rasvaisempi kala, sitä terveellisempi: esimerkiksi lohi voittaa tonnikalan.

Totta. Lohessa on hieman enemmän rasvaa kuin tuoreessa tonnikalassa, mutta ei näiden välillä ole suurta eroa. Molemmat kuuluvat rasvaisiin kaloihin. Sen sijaan ahven on vähärasvainen kala, ja sen rasvapitoisuus on vain viidesosa ja energiapitoisuus puolet lohen vastaavista. Sydänterveelliseen ruokavalioon kuuluu kaksi ateriaa rasvaista kalaa viikoittain.

3. Järvikala on terveellisempää kuin merikala.

Tarua. Ravitsemuksen kannalta molemmat ovat hyviä. Sekä merestä että järvestä löytyy vähä- ja runsasrasvaisia kalalajeja.

4. Kalan syönti pidentää ikää ja suojaa sairauksilta.

Totta ja tarua. Useimmat tutkimukset ovat osoittaneet kalan käytön terveyshyödyt, mutta joissain niitä ei ole todettu. Kalastajien kalankäyttö on runsasta ja elinikä muita pitempi.

5. Kalasta saa hyvää rasvaa, joka on tärkeää sydämelle ja iholle.

Totta. Nimenomaan sydämelle ja valtimoille kalan rasva tekee hyvää. Sen sijaan ihon suhteen olen empivä. Iholle on välttämätön kasvikunnasta, etenkin kasviöljyistä saatava linolihappo, joka sivumennen sanoen on toinen elimistön välttämättömistä rasvahapoista. Toinen näistä välttämättömistä rasvahapoista on alfalinoleenihappo, joka sekin saadaan etupäässä öljykasveista. Ihminen tarvitsee näitä joka päivä, jotta kehon hyvinvointi säilyy. Siis kasviöljyä ruoanlaittoon ja leivälle kasviöljylevitettä!

6. Kalasta saatavia monityydyttymättömiä rasvahappoja ei saa mistään muualta.
Tarua. Kasvikunnasta, lähinnä kasviöljyistä, saatavasta alfalinoleenihaposta ihmiselimistö pystyy periaatteessa valmistamaan kalan pitkäketjuiset rasvahapot, joista tärkeimmät ovat eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Tämän vuoksi kalan syönti ei ole aivan ehdottoman välttämätöntä, kun taas kasviöljyn, jossa on alfalinoleenihappoa, päivittäinen saanti on. Tosiasiassa tämä sisäinen valmistustie voi olla liian hidas, ja sen vuoksi suositellaan kahta kala-ateriaa viikossa.

7. Kalaöljy suojaa aivoja. Se parantaa oppimista, estää dementiaa ja masennusta.

Tarua. Näin mielellään ajatellaan, koska tiedetään, että toista kalasta saatavista rasvahapoista, dokosaheksaeenihappoa, on runsaasti aivoissa. Tutkimus ei ole esitettyjä väitteitä kuitenkaan vahvistanut – ainakaan vielä.

8. Jos on kalalle allerginen, terveellisen kalanrasvaan saa yhtälailla kalanöljykapseleista.

Totta. Pitkäketjuisia rasvahappoja on runsaasti rasvaisten kalojen rasvakudoksesta valmistetuissa kalaöljyvalmisteissa, jotka ovat usein kapselimuodossa. Kalanmaksasta valmistetussa kalanmaksaöljyssä on myös rasvahappoja mutta vähemmän kuin pelkissä kalaöljyvalmisteissa. Sen sijaan kalanmaksaöljyssä on runsaasti D-vitamiinia, jota ei välttämättä ole kalaöljyvalmisteissa, ellei sitä ole erikseen lisätty.

9. Jos syö kalaa useammin kuin 2 kertaa viikossa, elimistöön kertyy liikaa ympäristömyrkkyjä.

Tarua. Ympäristömyrkkyjä saadaan aivan eri tavalla eri kaloista. Lisäksi eri lajeista saadaan eri haitta-aineita. Jos haukea syö kaksi kertaa viikossa, saa liikaa elohopeaa, jos taas isoa silakkaa, saa liikaa dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Kukaan ei kuitenkaan syö vain yhtä kalalajia jatkuvasti. Jos syö vaihdellen erilaisia kaloja, kaksi kertaa viikossa on turvallista ja suositeltavaa, eikä ympäristömyrkkyjä kerry liikaa.

10. Elimistöön kertyy liikaa myrkkyjä ja suolaa, jos savusilakoita syö kerran viikossa.

Totta. Savusilakka on isoa silakkaa. Sitä ei pidä syödä kuin 1–2 kertaa kuukaudessa.

11. Savukalassa on bakteereja enemmän kuin säilyke- tai pakastekalassa.

Totta. Pakaste- ja säilyketuotteiden valmistuksen käsittelyohjeet on tarkoin määrätty ja valvottu (Elintarvikevirasto sekä säädökset ja asetukset), jottei tuotteeseen pääse bakteereita. Savukalan käsittelyssä noudatetaan myös hyvää hygieniaa, mutta se on aivan toisella tasolla kuin pakaste- tai säilyketuotannossa. Toisaalta savustamisessa kuumuus tuhoaa osan bakteereista. Kylmäsavustukseen taas on omat tarkat ohjeensa, koska siinä lämpötila ei tuhoa bakteereita.

12. Raaka kala, esim. sushi, on terveysriski.

Totta periaatteessa. Mutta jos kalat ovat tuoreita ja niitä käsitellään hygieenisesti, sushia voi nauttia huoletta.

13. Kannattaa ostaa vain veteen säilöttyä tonnikalaa, niin ei tule turhaa rasvaa.

Totta. Näin välttää rasvaa. Kaiken kaikkiaan kala on erittäin suositeltava ravintoaine ja suurimman osan siitä muodostaa arvokas valkuaisaine, jonka laatuun ja määrän kalan rasvapitoisuus ei vaikuta: sitä saa siis yhtä lailla rasvaisista ja vähärasvaisista kaloista. Kalan säilytys ja valmistaminen ravinnoksi voidaan tehdä monella tavalla, joka ratkaisee lopullisesti, miten terveellinen kala-ateriasta tulee.

Jos vähärasvaisen hauen paistaa runsaassa voissa, saa makupalastaan takuuvarmasti aimo annoksen tyydyttyneitä, kovia rasvahappoja, ja hyvin vähän hyviä kalaöljyjä. Hyvä yritys sydänterveelliseksi viikon kala-annokseksi meni aivan hukkaan.

14. Purkkitonnikalassa on enemmän terveydelle haitallisia jäämiä kuin tuoreessa kotimaisessa kalassa.

Totta. Purkkitonnikalloissa on ajoittain todettu huomattavan korkeita elohopeapitoisuuksia.

Lue lisää kalasta.