Kalassa on hyvää rasvaa mutta myös ympäristömyrkkyjä. Miten usein ja millaista kalaa kannattaa lautaselleen kauhoa? Onko sushin syömisessä riskejä?

Kalaväitteisiin vastaavat kliinisen ravitsemustieteen professori Helena Gylling ja tutkimusprofessori Terttu Vartiainen:

1. Kala on kevyempää ja terveellisempää kuin liha.

Totta osittain. Kalan rasva tai tarkemmin rasvahapot ovat terveellisempiä kuin lihan rasvahapot. Sen sijaan keveydessä, jos tarkoitetaan raaka-aineen energiamäärää painoyksikköä kohti, ei rasvaisen kalan ja lihan välillä ole suurta eroa. Kala on myös erinomainen D-vitamiinin lähde. On erittäin ikävää, että ihmiskunta lyhytnäköisesti tuhoaa kalojen, arvokaan elintarvikkeensa, elinympäristöjä.

2. Mitä rasvaisempi kala, sitä terveellisempi: esimerkiksi lohi voittaa tonnikalan.

Totta. Lohessa on hieman enemmän rasvaa kuin tuoreessa tonnikalassa, mutta ei näiden välillä ole suurta eroa. Molemmat kuuluvat rasvaisiin kaloihin. Sen sijaan ahven on vähärasvainen kala, ja sen rasvapitoisuus on vain viidesosa ja energiapitoisuus puolet lohen vastaavista. Sydänterveelliseen ruokavalioon kuuluu kaksi ateriaa rasvaista kalaa viikoittain.

3. Järvikala on terveellisempää kuin merikala.

Tarua. Ravitsemuksen kannalta molemmat ovat hyviä. Sekä merestä että järvestä löytyy vähä- ja runsasrasvaisia kalalajeja.

4. Kalan syönti pidentää ikää ja suojaa sairauksilta.

Totta ja tarua. Useimmat tutkimukset ovat osoittaneet kalan käytön terveyshyödyt, mutta joissain niitä ei ole todettu. Kalastajien kalankäyttö on runsasta ja elinikä muita pitempi.

5. Kalasta saa hyvää rasvaa, joka on tärkeää sydämelle ja iholle.

Totta. Nimenomaan sydämelle ja valtimoille kalan rasva tekee hyvää. Sen sijaan ihon suhteen olen empivä. Iholle on välttämätön kasvikunnasta, etenkin kasviöljyistä saatava linolihappo, joka sivumennen sanoen on toinen elimistön välttämättömistä rasvahapoista. Toinen näistä välttämättömistä rasvahapoista on alfalinoleenihappo, joka sekin saadaan etupäässä öljykasveista. Ihminen tarvitsee näitä joka päivä, jotta kehon hyvinvointi säilyy. Siis kasviöljyä ruoanlaittoon ja leivälle kasviöljylevitettä!

6. Kalasta saatavia monityydyttymättömiä rasvahappoja ei saa mistään muualta.
Tarua. Kasvikunnasta, lähinnä kasviöljyistä, saatavasta alfalinoleenihaposta ihmiselimistö pystyy periaatteessa valmistamaan kalan pitkäketjuiset rasvahapot, joista tärkeimmät ovat eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Tämän vuoksi kalan syönti ei ole aivan ehdottoman välttämätöntä, kun taas kasviöljyn, jossa on alfalinoleenihappoa, päivittäinen saanti on. Tosiasiassa tämä sisäinen valmistustie voi olla liian hidas, ja sen vuoksi suositellaan kahta kala-ateriaa viikossa.

7. Kalaöljy suojaa aivoja. Se parantaa oppimista, estää dementiaa ja masennusta.

Tarua. Näin mielellään ajatellaan, koska tiedetään, että toista kalasta saatavista rasvahapoista, dokosaheksaeenihappoa, on runsaasti aivoissa. Tutkimus ei ole esitettyjä väitteitä kuitenkaan vahvistanut – ainakaan vielä.

8. Jos on kalalle allerginen, terveellisen kalanrasvaan saa yhtälailla kalanöljykapseleista.

Totta. Pitkäketjuisia rasvahappoja on runsaasti rasvaisten kalojen rasvakudoksesta valmistetuissa kalaöljyvalmisteissa, jotka ovat usein kapselimuodossa. Kalanmaksasta valmistetussa kalanmaksaöljyssä on myös rasvahappoja mutta vähemmän kuin pelkissä kalaöljyvalmisteissa. Sen sijaan kalanmaksaöljyssä on runsaasti D-vitamiinia, jota ei välttämättä ole kalaöljyvalmisteissa, ellei sitä ole erikseen lisätty.

9. Jos syö kalaa useammin kuin 2 kertaa viikossa, elimistöön kertyy liikaa ympäristömyrkkyjä.

Tarua. Ympäristömyrkkyjä saadaan aivan eri tavalla eri kaloista. Lisäksi eri lajeista saadaan eri haitta-aineita. Jos haukea syö kaksi kertaa viikossa, saa liikaa elohopeaa, jos taas isoa silakkaa, saa liikaa dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Kukaan ei kuitenkaan syö vain yhtä kalalajia jatkuvasti. Jos syö vaihdellen erilaisia kaloja, kaksi kertaa viikossa on turvallista ja suositeltavaa, eikä ympäristömyrkkyjä kerry liikaa.

10. Elimistöön kertyy liikaa myrkkyjä ja suolaa, jos savusilakoita syö kerran viikossa.

Totta. Savusilakka on isoa silakkaa. Sitä ei pidä syödä kuin 1–2 kertaa kuukaudessa.

11. Savukalassa on bakteereja enemmän kuin säilyke- tai pakastekalassa.

Totta. Pakaste- ja säilyketuotteiden valmistuksen käsittelyohjeet on tarkoin määrätty ja valvottu (Elintarvikevirasto sekä säädökset ja asetukset), jottei tuotteeseen pääse bakteereita. Savukalan käsittelyssä noudatetaan myös hyvää hygieniaa, mutta se on aivan toisella tasolla kuin pakaste- tai säilyketuotannossa. Toisaalta savustamisessa kuumuus tuhoaa osan bakteereista. Kylmäsavustukseen taas on omat tarkat ohjeensa, koska siinä lämpötila ei tuhoa bakteereita.

12. Raaka kala, esim. sushi, on terveysriski.

Totta periaatteessa. Mutta jos kalat ovat tuoreita ja niitä käsitellään hygieenisesti, sushia voi nauttia huoletta.

13. Kannattaa ostaa vain veteen säilöttyä tonnikalaa, niin ei tule turhaa rasvaa.

Totta. Näin välttää rasvaa. Kaiken kaikkiaan kala on erittäin suositeltava ravintoaine ja suurimman osan siitä muodostaa arvokas valkuaisaine, jonka laatuun ja määrän kalan rasvapitoisuus ei vaikuta: sitä saa siis yhtä lailla rasvaisista ja vähärasvaisista kaloista. Kalan säilytys ja valmistaminen ravinnoksi voidaan tehdä monella tavalla, joka ratkaisee lopullisesti, miten terveellinen kala-ateriasta tulee.

Jos vähärasvaisen hauen paistaa runsaassa voissa, saa makupalastaan takuuvarmasti aimo annoksen tyydyttyneitä, kovia rasvahappoja, ja hyvin vähän hyviä kalaöljyjä. Hyvä yritys sydänterveelliseksi viikon kala-annokseksi meni aivan hukkaan.

14. Purkkitonnikalassa on enemmän terveydelle haitallisia jäämiä kuin tuoreessa kotimaisessa kalassa.

Totta. Purkkitonnikalloissa on ajoittain todettu huomattavan korkeita elohopeapitoisuuksia.

Lue lisää kalasta.

Vierailija

Kalansyöjän sydän kiittää

Jos kalassa muka liikaa myrkkyjä, niin entäpä siinä halvassa punaisessa lihassa jota suomalaiset lappaa kitusiinsa joka päivä ja huomattavasti suurempia määriä. Nuo possut ja naudat kun joka päivä elävät teollisella sapuskalla, harva possu ulkoilemaankaan koko elämänsä aikana pääsee! Alttiimpia ne punaisen lihan syöjät on myrkyille kuin kalan syöjät. Kalathan syö pääasiassa vain luonnonmukaista ruokaa... Oon useamman vuoden jo viikottain puputtanut ainakin 0.5kg kalaa ja päivittäin syönyt, enkä...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti