Ovatko vitaminoidut tai hedelmämehuista tehdyt karamellit vanhoja parempia? Mitkä ovat ksylitolimakeisten ja suklaan hyvät ja huonot puolet? Vastaamassa elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen.

1. Vitaminoitu karamelli on parempi vaihtoehto kuin tavallinen.

Tarua. Vitaminointi ei muuta epäterveellistä karkkia yhtään paremmaksi. Makeisia tulisi syödä vain harvoin, sillä ne ovat haitallisia hampaille ja köyhdyttävät ruokavaliota. Karamelleissa on enimmäkseen tyhjää energiaa – puhdistettua sokeria ja makuaineita.

2. Salmiakki ja lakritsi nostavat verenpainetta.

Totta. Runsaasti nautittuna salmiakin ja lakritsin sisältämät aineet nostavat verenpainetta. Esimerkiksi raskaana oleville naisille suositellaan, että päivän lakritsimäärä pysyisi alle 50 gramman.

3. Uudet hedelmämehuista tehdyt karamellit sisältävät vähemmän sokeria.

Totta ja tarua. Jotkin hedelmämehuja sisältävät karkit sisältävät hieman vähemmän sokeria kuin muut makeiset. Tämä ei kuitenkaan tee niistä ravitsemuksellisesti parempia. Hedelmämehuista tehtyjen makeisten sokerit ovat hampaille yhtä haitallisia kuin tavallisen karkin sokerit. Mieluummin tulisi valita ksylitolimakeinen.

4. Lasten ylivilkkaus johtuu karkin ja makean syönnin aiheuttamasta sokerihumalasta.

Tarua. Useissa tutkimuksissa on todettu, ettei sokerin tai makean syönti aiheuta ylivilkkautta. Usein karamellia tulee syötyä runsaasti esimerkiksi lastenjuhlissa, jolloin ylivilkkauden syynä saattavat olla esimerkiksi kaverit ja riehakkaat leikit.

5. Makeanhimoa ei kehity myöhemminkään, jos lapselle ei tarjota karkkia.

Tarua. Ihmisillä on luontainen mieltymys makeaan ja suolaiseen; karvas maku koetaan epämiellyttäväksi. Lapsuudessa voidaan vaikuttaa siihen, mikä makeuden aste koetaan mielekkäänä, vaikka mieltymys makeaan vähenee jonkin verran iän myötä. Lapset ja nuoret pitävät makeammista tuotteista kuin aikuiset; yhtenä selityksenä tähän on lasten ja nuorten suurempi energian tarve.

6. On parempi syödä karkkia kuin suklaata.

Tarua. On sama, valitseeko karamellin vai suklaan. Kumpikaan ei ole säännöllisesti ja runsaasti syötynä hyväksi. Tärkeintä on, ettei makeisilla päivittäin korvata normaaleja aterioita ja välipaloja.

7. Tumma suklaa on hyväksi verenpaineelle.

Osittain totta. Joissakin väestötutkimuksissa on osoitettu, että tumma suklaa ja mahdollisesti sen flavonoidit voisivat alentaa verenpainetta. Toistaiseksi ei ole pitkäaikaistutkimuksia suklaan terveellisyydestä sydämelle. Mahdollisesti kohtuullinen suklaan syönti kertoo jostain muusta ruokavalion ominaisuudesta, esimerkiksi runsaasta kasvisten ja hedelmien syönnistä. Suklaa sisältää runsaasti energiaa ja myös kovaa rasvaa, joka nostaa verenpainetta ja huonontaa veren rasva-arvoja. Säännöllisesti ja runsaasti nautittuna se ei ole kovin suositeltava valinta.

8. Suklaasta voi helposti tulla riippuvaiseksi.

Voi olla tottakin. Mahdollisesti riippuvuus johtuu halusta kontrolloida suklaan syöntiä. Suklaan maku koetaan herkullisena, mutta nauttimista halutaan rajoittaa lihomisen pelossa. Suklaata siis haluaa syödä enemmän kuin itselleen sallii. Usein tämä ristiriitaa selitetään addiktiona, riippuvuutena.

9. Suklaa sisältää mielialaa kohottavaa tryptofaania, joten sitä kannattaa syödä, kun on masentunut.

Tarua. Hyvä maku lienee se, joka kohottaa hetkellisesti mielialaa. Tutkimusten mukaan suklaan syönnin jälkeen mieliala laskee yleensä entisestään. Kokeellisesti ei ole pystytty osoittamaan, että suklaan syönti lisäisi aivojen tryptofaanin ottoa ja mielialaa kohottavan serotoniinin muodostusta.

10. Ksylitoli-karkkeja voi syödä vapaasti.

Tarua. Ksylitolimakeisia ei kannata syödä määrättömästi. Ksylitoli ei imeydy täydellisesti, vaan osa siitä kulkeutuu paksusuoleen, jossa sitä hajottavat paksusuolen bakteerit. Tämän vuoksi jo yksi askillinen voi aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulia. Ksylitoli kyllä ehkäisee hampaiden reikiintymistä, kariesta. Jo pieni, noin viiden gramman päiväannos riittää – paras olisi syödä ksylitolia tabletteina tai purukumina useamman kerran päivässä.

11. Karkeissa käytettävät lisäaineet aiheuttavat syöpää.

Tarua. Lisäaineet eivät aiheuta syöpää. Niiden turvallisuus on testattu lukuisissa tutkimuksissa. Tutkimustiedon pohjalta kansainväliset asiantuntijaryhmät arvioivat lisäaineiden turvallisuuden. Aineille määritetään hyväksyttävä päivittäinen saanti, ADI-luku eli määrä, jolle ihminen voi elämänsä aikana päivittäin altistua ilman vaaraa.

12. Karkit nostavat verensokerin pilviin välittömästi.

Totta ja tarua. Makeiset nostavat verensokeria nopeasti, mutta terveellä ihmisellä insuliinihormoni säätelee verensokeria. Karamellien syönti kiihdyttää insuliinin eritystä, ja sen vuoksi imeytynyt sokeri siirtyy nopeasti kohdesoluihin. Tämä aiheuttaa verensokerin nopean pienenemisen, mikä aistitaan nälkänä.

13. Karkkia pitää syödä päivittäin, jotta lihoisi.

Totta ja tarua. Mikään yksittäinen elintarvike ei lihota, ainoastaan liika energiansaanti. Karamelleissa on runsaasti energiaa, mutta niistä ei saa kylläisyyttä kovin pitkäksi aikaa. Säännöllinen ja runsas syönti voi siis lihottaa.

14. Runsas karkin syönti lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Totta ja tarua. Tyypin 2 diabeteksen merkittävin riski on ylipaino. Jos karkkia syö yli energiantarpeen, se tietysti lihottaa.

Lue lisää juomien kaloreista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta