Kasvissyönti on lisääntynyt huimasti. Etenkin yläasteikäiset ryhtyvät kasvissyöjiksi, mutta valinta ei aina ole pysyvä. Kasvissyönti on ehkä osa kasvua, oman itsensä etsimistä, erottumista massasta ja rajanvetoa vanhemmista.

Kasvisruokavalioita on monenlaisia, kuten on motiiveja niiden noudattamiseenkin. Tiukinta linjaa edustavat vegaanit, joiden ruokavaliossa on vain kasvikunnan tuotteita, kuten viljaa, perunaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja kasviöljyjä.

Jos kasvissyöjä kelpuuttaa myös maidon ja maitotuotteet, puhutaan laktovegetaarisesta ruokavaliosta. Kananmunan lisääminen listalle tekee ruokavaliosta lakto-ovovegetaarisen. Käytännössä kasvisruokavalioista on monenlaisia muunnelmia, kuten on sekaruokavaliostakin.

Terveyden kannalta lakto-ovovegetaarinen ruokavalio on yhtä hyvä kuin sekaruokavalio – kunhan ateriat koostetaan tasapuolisesti. Vegaaniruokavaliota ei suositella kasvavalle nuorelle, sillä energian ja etenkin kalsiumin, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin saanti jää helposti niukaksi.

Kaveria ei popsita

Aiemmin monet nuoret perustelivat vihreää valintaansa kasvisten terveellisyydellä, nyt perustelut
ovat moninaisempia. Vantaan kaupungin ravitsemusterapeutti Annika Nurttila kertoo, että nuorilla
päällimmäisenä ovat usein eettiset syyt: huoli eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista.

– Monet muotoilevat asian hyvin jämäkästi: kaveria ei suuhun pistetä, Nurttila kuvailee.

Vanhemmat apuun

Annika Nurttila painottaa, että nuori kasvissyöjä tarvitsee vanhempiensa apua ruokien suunnittelussa,
kaupassa käynnissä ja aterioiden valmistamisessa. Siksi vanhempien kannattaa hankkia tietoa kasvissyönnistä ja ravitsemuksesta.

Nurttila ehdottaa, että lapset ja aikuiset tutkivat yhdessä reseptejä ja menevät testikierrokselle tuttuun kauppaan. Tuolloin katsotaan uusin silmin, mitä ruokakoriin voisi ostosmatkoilla ottaa. Tuoreiden hedelmien, marjojen ja kasvisten lisäksi lähikaupoistakin löytyy nykyään kasvissyöjille erilaisia pakasteita, säilykkeitä ja valmisruokia. Suurempien kauppojen valikoimat ovat yllättävän monipuoliset, kun vain osaa katsoa. Niistä löytyy muun muassa soijasuikaleita ja -rouhetta, tofua, soijajuomaa, soijapohjaisia välipalavanukkaita ja soijajogurtteja.

– On kuitenkin muistettava, että soijatuotteet eivät korvaa maitovalmisteita, jotka ovat oleellinen osa kaikkien kasvavien nuorten ruokavaliota, Nurttila toteaa.

Jo muutamilla perusresepteillä pääsee pitkälle, kun niitä muuntelee. Valmisruokatiskistä ja pakastealtaasta löytyy paljonkin helpotusta kiireiseen arkeen.

Lisukkeissa on valinnanvaraa: on erilaisia pastoja, riisejä, eikä pidä unohtaa perunaa. Ravitsevalla aterialla on lisäksi täysjyväleipää ja juomaksi käy maito.

– Ehkä koko perheen syöminen monipuolistuu, kun nuori ryhtyy kasvissyöjäksi. Kasvisruoassa on
enemmän kuitua kuin suomalaisessa ruokavaliossa yleensä, Nurttila miettii myönteisiä puolia.

Helposti valmistuva arkiruoka on esimerkiksi kasvis-linssikeitto tai kasvis-makaronilaatikko, jota voi täydentää soijarouheella. Hernekeitto valmistuu ilman lihaakin, ja jälkiruoaksi tehdään pannukakkua.
Kasvispihvit maistuvat yleensä nuorille, ja niitä saa ostaa myös valmiina. Kasviskiusauksen valmistukseen kuluu hiukan aikaa, mutta se on täysipainoista ruokaa, etenkin jos mukana on maitoa ja juustoa.

Kasvissyöjän muistilista

  • Maitovalmisteet takaavat riittävän kalsiumin, B2- ja B12-vitamiinin sekä proteiinin saannin.
  • Raudan saanti turvataan täysjyväviljalla, palkokasveilla, pähkinöillä ja siemenillä.
  • Raudan lisäksi samalla aterialla on oltava aina jokin tuore C-vitamiinin lähde, sillä rauta imeytyy huonommin kasvikunnasta kuin lihasta tai kalasta.
  • D-vitamiinia on vitaminoiduista ravintorasvoissa, kananmunissa ja joissakin metsäsienissä, kuten suppilovahverossa.
  • Kasviöljy on tarpeen välttämättömien rasvahappojen ja E-vitamiinin saannin varmistamiseksi. Sinkkiä ja seleeniä kasvissyöjä saa täysjyväviljasta. Niitä on myös maitovalmisteissa, lisäksi maito on keskeinen jodin lähde.