Kevät tekee tuloaan mutta ovatko vitamiinivarastomme ihan lopuillaan? Mistä saisi virtaa jatkaa kohti aurinkoa? Lue ravitsemustieteilijän vinkit kevättalven vitamiinitankkaukseen.

Olemmeko kuluttaneet elimistön vitamiinivarastot talvella loppuun?

Vain D-vitamiini voi olla vähissä. Jo syksyllä aurinko paistaa liian vinosti, jotta ihomme tuottaisi tarpeeksi D-vitamiinia. Emme saa sitä lisää auringosta koko talvena ellemme tee etelänmatkaa.

Varsinkin nuoret kärsivät myös folaatin vähyydestä. Folaatti saattaa suojata sydän- ja verisuonitaudeilta. Monet nuoret eivät pidä ruisleivästä eivätkä ilmeisesti jaksa kuoria hedelmiä ja kasviksia, joista sitä saa.

Mitä elimistömme tarvitsee juuri nyt?

D-vitamiinia saa parhaiten vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista sekä kalasta. Folaattia taas on paljon täysjyväviljassa ja vihreissä kasviksissa.

Nykytiedon mukaan C-vitamiini ei estä flunssaa mutta voi lyhentää potemisaikaa helpottamalla hengitysoireita. Tällöinkin puhutaan ihan tavanomaisista määristä, ei mega-annoksista. C-vitamiinia saa hedelmistä, marjoista ja kasviksista.

Varastointi syö kasvisten C-vitamiinia ja pakastus marjojen vitamiineja. Onko niissä vielä ytyä?

Paloittelu ja keittäminenkin vähentävät vitamiineja mutta eivät niin paljon, että kasvikset muuttuisivat paperiksi. Jos syö suositellut 4–5 kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä, saa taatusti runsaasti vitamiineja ja hoitaa itseään luonnon omilla monivitamiinipillereillä.

Kummat ovat terveellisimpiä kotimaiset kasvihuonetomaatit ja -kurkut vai etelän auringosta lennätetyt?

Kummatkin ovat terveellisiä. Kotimaisia kannattaa suosia, kun niitä saa. Ulkomaiset takaavat monipuolisen tarjonnan ympäri vuoden.

Kenen kannattaisi käyttää vitamiinilisiä?

Normaali kaupasta ostettu ruoka riittää täyttämään vitamiinivarastot. Poikkeuksena ovat laihduttajat, raskaana olevat, lapset ja vanhukset, joille suositellaan tiettyjä vitamiinilisiä.

Pitää myös muistaa, että vitamiineja voi saada liikaa, jos käyttää monia vitamiinivalmisteita ja elintarvikkeita, jotka on vitamiineilla terästetty. Vitamiinin liikasaantikin on haitallista.

Vastaajana ravitsemustieteen dosentti Satu Männistö.

Lue lisää:

riittävästä vitamiinisaannista

D-vitamiinista

5 KOURALLISTA KASVIKSIA PÄIVÄSSÄ

= 2 dl salaattia tai raastetta

+ 1 dl keitettyjä kasviksia

+ 1 tomaatti tai porkkana

+ 1 hedelmä

+ 2 dl marjoja

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.