Sienet ovat herkullisia, mutta myös sangen terveellisiä. Syömällä sieniä saat tarpeellisia hivenaineita sekä runsaasti kuituja, mutta vain vähän energiaa.
Kolesteroli alas kuitujen avulla
Suuri kuitupitoisuus on sienien terveysvaikutuksista tärkein. Eniten kuituja löytyy herkkutatista, jonka kokonaiskuitupitoisuus on 6 %. Erityisen paljon sienissä on hyviä beetaglukaanikuituja. Kuidut muodostaavat suolistossa geelimäisen hyytelön, joka avittaa ruuansulatusta ja ehkäisee mm. paksusuolen syöpää. Beetaglukaanin on myös todistettu tasoittavan verensokerin heilahteluja ja alentavan veren kolesterolipitoisuutta.
Runsaimmin beetaglukaania sisältävät sienet (% kuivapainosta):
- siitake 16.5 %
- osterivinokas 13 %
- mustatorvisieni 12.2 %
- suppilovahvero 11.6 %
Ravintoaineet talteen sienikeitosta
Sienissä on melko runsaasti erilaisia hivenaineita sekä jonkin verran vitamiineja. Esimerkiksi kanttarellit ja suppilovahverot sisältävät runsaasti kaliumia sekä kohtuullisen paljon rautaa ja D-vitamiinia. Parhaiten vesiliukoiset vitamiinit saadaan talteen kun sienet kypsennetään ruuan joukossa. Tämä ei kuitenkaan sovi ryöpättäville sienilajikkeille kuten rouskuille, joiden keitinvesi on kaadettava pois.
Runsaasti D-vitamiinia (100 g sieniä):
- kanttarellit 12.8 µg
- kangasrousku 5.5 µg
- hapero ja korvasieni 4.4 µg / 100 g
Paljon kaliumia (100 g sieniä):
- herkkusieni 364 mg
- korvasieni, kanttarelli ja hapero 340 mg
Avuksi painonhallinnassa
Sienien energiasisältö on varsin pieni. Ne ovat vähärasvaisia ja sisältävät kuitenkin kohtuullisesti proteiinia suhteessa energiamääräänsä. Sienien proteiini on monipuolisempaa ja niissä on sitä noin tuplasti enemmän kuin useimmissa kasviksissa. Lisäksi sienien kuidut ja hitaasti liukenevat hiilihydraatit auttavat pitämään pitkään kylläisenä – ja sopivat mainiosti laihduttajalle!
Vähän energiaa (100 g sieniä):
- herkkusieni 16 kcal
- kanttarelli 17 kcal
- korvasieni 18 kcal
- kangasrousku 21 kcal
LUE LISÄÄ Kiloklubin artikkelista: Sienet - ihanteellista ruokaa
Kokeile myös maukkaita sienireseptejämme!
Lähteet: Finelli, Kuluttaja- lehti 6/2014
KOLESTEROLI ALAS KUITUJEN AVULLA
Näin sinulle valehdellaan rasvasta ja kolesterolista
Ihmisten tulisi itse katsoa helposti saatavilla olevia todisteita sen sijaan, että he luottaisivat "terveysauktoriteettien" jatkuvaan kolesterolinvastaiseen propagandaan. Niin tehdessään he huomaisivat pian, että LDL-[kolesteroli]hypoteesia tuodaan esille täysin muista syistä kuin yleisen hyvinvoinnin vuoksi.
http://biohakkeri.blogspot.fi/2014/09/nain-sinulle-valehdellaan-rasvasta-ja.html
Runsaasti D-vitamiinia?
Aikuinen kuluttaa 100µg D-vitamiinia päivässä.
Tässä uusinta tietoa:
Näin syksyn tultua kiistely D-vitamiinin saannin riittävyydestä on taas noussut lehtien otsikoihin. Vanhakantaiset ravitsemustieteilijät ja heidän vanavedessään uiskentelevat toimittajat ovat jälleen kerran päättäneet valistaa kansaa siitä, että monipuolisesta ruuasta saatava D-vitamiini riittää .
http://www.terveystaito.fi/d-vitamiinisota-jatkuu-aselepoa-ei-ole-nakyvissa/
Mielestäni olisi hyvä, jos jatkossa joku muu kuin Schwab antaisi virallista linjaa edustavia lausuntoja ravitsemusasioista. Hän on esittänyt niin paljon paikkansapitämättömiä tietoja, että hänen lausuntonsa rapistuttavat sitä vähäistä uskottavuutta, joka virallisessa asemassa olevilla ravitsemusterapeuteilla vielä on jäljellä.
Kuituja?
Mihin perustuu VRN:n kuidun saantisuositus viljasta? Maksimaaliseen leivän/viljan syömiseen vai mihin? Miksi suurimmassa osassa maapalloa ihmiset eivät kärsi ummetuksesta, eivät saa paksu- ja peräsuolen syöpää tai II-tyypin diabetesta, vaikka eivät edes tiedä, mitä ruis, täysjyvävehnä, kaura ja ohra ovat? Mutta meitä täällä pelotellaan, että jos ei syö 6-9 annosta täysjyvää joka päivä, niin noutaja saapuu takapuolisyövän, ravintoaineiden puutosten aiheuttamien sairauksien ja vaikka minkä taudin takia. Lisäksi moni kärsii ummetuksesta juurikin viljojen kuitujen takia. Eli jos sinulla on ummetusta, niin kokeile pari viikkoa syödä viljojen tilalla muita kasvikunnan tuotteita.
Suppilovahverot ainakin kevyesti pannulla paistettuina, merisuolan ja pienen rasvahippusen kanssa, maistuvat terveellisiltä herkuilta, kun pakkasesta nyssäkän löysin, tähän korona-ajan purtavaksi. Kannatti käydä metsässä.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
