Mitä eroa on keksillä ja välipalakeksillä vain onko mitään? Tarkista ainakin, että eväskeksissäsi on riittävästi proteiinia ja kuitua ja että sen rasvasta pääosa on pehmeää.

Välipalapatukoiden pakkauksissa komeilevat lupaukset täysjyväviljasta, vitamiineista, kuiduista ja kivennäisaineista. Mihin ostajan kannattaisi huomionsa kiinnittää?

– Ensin kannattaa tarkistaa tuotteen proteiini- ja kuitupitoisuus. Molempia saisi olla mahdollisimman paljon, neuvoo UKK-instituutin ravitsemusasiantuntija Jatta Puhkala.

Proteiinia ja kuitua on hyvä suosia siksi, että ne pitävät pitkään kylläisenä.

Toinen patukoista tarkistettava parivaljakko on sokeri ja rasva. Sokeria saisi olla korkeintaan 30 prosenttia kaikista hiilihydraateista.

– Vähemmän olisi tietysti parempi, mutta tässä tuoteryhmässä vajaa kolmannes on vielä siedettävä määrä.

Rasvaa ei tarvitse varsinaisesti karttaa, mutta kaksi kolmannesta siitä tulisi olla tyydyttymätöntä eli hyvää, pehmeää kasvirasvaa. Eläinrasvaa ei välipalapatukoista löydykään, mutta kovetettua pahaa kasvirasvaa kyllä.

Yksittäispakkaus hämää

Raja keksien ja välipalakeksien välillä on häilyvä. Joskus kätevä yksittäispakkaus tuntuu riittävän syyksi puhua välipalakeksistä. Välipala-etuliite ei tee tuotteesta automaattisesti terveellistä.

Välipalapatukoiden terveysvaikutuksia mainostetaan hieman harhaanjohtavasti. Joka toinen keksi tuntuu olevan ”erinomainen beetaglukaanin lähde” tai ”hyvin täysjyväinen”.

– Täysjyväiseksi saa kutsua leipää, jos on siitä puolet on täysjyväviljaa. Kaikissa kekseissä tämä sääntö ei täyty, ja silti pakkauksista puhutaan täysjyvästä, Jatta Puhkala huomauttaa.  

Beetaglukaani on kauran vesiliukoinen kuitu. Se auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa ja haitallisen LDL-kolesterolin määrää. Kaura on siis todellinen terveystuote, jos oletetaan, että keksissä on mainitsemisen arvoinen määrä beetaglukaania. Osassa välipalakekseistä tämä lupaus pitää.

Kätevää reissuruokaa

Välipalakeksit ovat kätevää reissuruokaa, yksittäispakatut sujahtavat vaikka taskuun. Suurin osa tavallisen keksihyllyn sokerihuurretuista vehnäkakkusista on myös ravintoarvoiltaan huonompia kuin välipalakeksit.

– Suuressa osassa välipalatuotteissa suolan määrä on kohdillaan, joten myös se laskettakoon niiden eduksi, Puhkala toteaa.

Tee itse: Aprikoosikeksit

Lue lisää: Kuitu vie nälän

Tarpeeksi proteiinia: Hyvässä keksissä on proteiinia ainakin 8–10 g/100 g.

Runsaasti kuitua: Kuitua olisi hyvä olla enemmän kuin 6 g/100 g.

Sopivasti sokeria: Sokeria saisi olla korkeintaan 30 prosenttia kaikista hiilihydraateista.

Hyvää rasvaa: rasvasta 2/3 tulisi olla tyydyttymätöntä eli hyvää, pehmeää kasvirasvaa.

Vierailija

Onko välipalakeksi hyvä valinta evääksi?

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat sokeriksi eli katso kokonaishiilihydraatit. Niitä ei ole hyvä olla yli 20 grammaa per patukka tai muuten patukka on sama kuin söisi karkkipatukan. Missään teollisissa tuotteissa EI käytetä voita, koska voi terveellisenä luonnontuotteena pilaantuu, mutta jo valmis tapettu ja kuollut kasvirasva säilyy jopa vuosia. http://personal.inet.fi/koti/remeli/margariinit.htm THL on Pekka Puskan johdolla tehnyt massiivisen sairastumisepidemian suomessa mahdolliseksi...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti