Olen kohta viisikymppinen normaalipainoinen nainen. Liikun säännöllisesti, en tupakoi ja verenpaine sekä kolesteroli ovat normaaleja. Paitsi verensokeri, joka tavallisessa laboratoriokokeessa oli 6,0. Äidilläni todettiin 75-vuotiaana kohonnut paastosokeriarvo, muuten lähisuvussani ei ole sokeritautiin. Kannattaisiko minun karsia ruokavaliostani sokeripitoiset ruoka-aineet? Nytkään en syö makeita leivonnaisia kovin usein, karkkia en ollenkaan ja ruokavalioni on kohtuullisen terveellinen sisältäen kokojyväviljoja, vihanneksia, marjoja ja rasvattomia maitotuotteita.

Liiallinen sokerinsaanti ei ole kenellekään hyväksi. Erityisen huonoja tuloksia on saatu viime aikoina sokeria sisältävien juomien osalta. Mehut ja limsat näyttävät lisäävän tyypin 2 diabeteksen (ns. aikuisiän diabeteksen) ja ylipainon vaaraa selvästi. Myös lapsilla sokeria sisältävien juomien säännöllinen käyttö aiheuttaa epäedullisia muutoksia rasva- ja sokeriaineenvaihdunnassa. Jo yksi lasillinen päivässä on osoittautunut haitalliseksi.

Kansallisessa juomasuosituksessa, joka löytyy Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta (www.vrn.fi) todetaan, että päivässä voi nauttia yhden lasillisen täysmehua aterian yhteydessä. Täysmehulla tarkoitetaan hedelmiä ja marjoja sisältäviä mehuja, joita ei laimenneta eli ne ovat valmiita juotaviksi sellaisenaan. Ne voivat olla tuorepuristettuja ns. tuoremehuja tai tiivisteestä ja vedestä tehtyjä. Muita mehuja ja sokeria sisältäviä juomia ei suositella lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tärkeä asia elimistön sokeriaineenvaihdunnan kannalta on ruokavalion rasvan laatu. Pehmeä rasva on eduksi sokeriaineenvaihdunnalle ja kova rasva on puolestaan epäedullista. Pehmeän rasvan saannin voi turvata käyttämällä leipärasvana 60–70 % rasvaa sisältävää margariinia, lisäämällä salaattiin öljyä tai öljypohjaista salaatinkastiketta, syömällä kalaa 2–3 kertaa viikossa sekä käyttämällä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa kasviöljyjä, pullomargariinia ja 60–70 % rasvaa sisältävää rasiamargariinia. Myös maustamattomia ja kuorruttamattomia pähkinöitä ja siemeniä voi käyttää noin 2 rkl/vrk. Kovaa rasvaa tulee siis karttaa, ja se onnistuu välttämällä voin ja voita sisältävien leipärasvojen käyttöä niin leivällä kuin ruoanvalmistuksessa ja leivonnassakin, välttämällä rasvaisia maito- ja lihavalmisteita sekä rasvaisia leivonnaisia ja konditoriatuotteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maitovalmisteista maito, piimä, viili ja jogurtti tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältävinä ja juustot enintään 17 % rasvaa sisältävinä. Lihassa suositellaan enintään 10 % rasvaa sisältäviä vaihtoehtoja. Leikkeleistä tulisi valita enintään 4 % rasvaa sisältävät vaihtoehdot.

Ravintokuitu on myös hyvin tärkeä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Täysjyväviljan terveysvaikutukset ovatkin kiistattomat. Täysjyväviljatuotteita tulisi käyttää naisen noin 6 ja miehen 9 leipäviipaletta vastaava määrä. Sopiva leipä on sellainen, jossa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Lautasellinen täysjyväpuuroa vastaa kahta leipäviipaletta ja 1 dl keitettyä täys-jyväriisiä vastaa yhtä leipäviipaletta. Eli jos syö aamupuuron täysjyvähiutaleista tai jauhoista tehtynä (esim. kaura- tai 4-viljan hiutaleet, ruisjauho, grahamjauho) ja esim. lounaalla täysjyväriisiä, jää naiselle enää jäljellä 3 leipäviipaletta ja miehelle 6.

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan vähintään 500 g päivässä, josta 2–3 kourallista tulisi olla hedelmiä ja/tai marjoja. Perunaa ei lasketa kasvikseksi.

Ursula Schwab
ravitsemusterapian apulaisprofessori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Nyt se on sitten virallisestikin totta. Time Magazinen kannessa julistetaan että sota rasvaa vastaan on päättynyt. Voi on päässyt pois pannasta.
Suomessa sydänliitto ja diabetesliitto on tiennyt tämän jo parisen vuotta mutta eivät ole uskaltaneet myöntää olleensa väärässä. Sydänmerkin kriteereista on joka tapauksessa vähärasvaisuus tippunut vähin äänin.

http://time.com/2863227/ending-the-war-on-fat/

LÄHDE:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=812928652051336&id=170058479671693

Vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio on ihmisen ihan normaali ruokavalio, jonka puolesta puhuja jo vuosikymmeniä on ollut Suomessa lääkäri Antti Heikkilä.

 

Viljat, sokerit ja peruna vaihdetaan muihin kasvikunnan tuotteisiin ja niitä syödään  500-1000 grammaa päivässä.

 

Rasvoja ja proteiinia syödään elimistön tarpeisiin sopivasti iän, painon ja kulutuksen mukaan ja ihan virallistenkin (VRN) suositusten mukaan aikuisella tämä tarkoittaa noin 80-100 grammaa päivässä.

 

Jäikö nälkä?

 

Tuskin jäi ja näinollen et kärsi aliravitsemuksestakaan, kuten ennen runsaasti ravintoköyhää viljaa ja pottua puputtamalla, jotka nostavat ainoastaan verensokeria.

 

VHH EI ole mitään rasvausta tai proteiinin ylitankkausta, vaikka näin virheellisesti väitetään virallisen tahon puolelta, nettipalstoilla tai iltapäivälehtien lööpeissä.

 

Ja D-vitamiinia purkista 100µg/vrk

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999

 

Ja lukuisten eri sairauksien oireet katoavat ja terveet pysyvät terveinä elintasosairauksista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla