Voit käyttää kakun päälliseen mansikoita, mustikoita, herukoita tai kivettömiä kirsikoita.

12 PALAA
Yksi annos 230 kcal, gluteeniton, laktoositon, munaton

POHJA
¾ dl pullomargariinia
3 rkl sokeria
3 rkl gluteenitonta vaaleaa jauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 ½ dl kaurahiutaleita (puhdaskauraa)

RAHKAHYYTELÖ
2 dl laktoositonta vispikermaa (20 %)
250 g rahkaa
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata
4 liivatetta
tilkka kiehuvaa vettä

PINNALLE
½ l vadelmia
1 dl hyytelösokeria
2 dl omenamehua
sitruunamelissaa

1. Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään ja painele taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pinta on saanut hiukan väriä. Anna jäähtyä.
2. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita rahka, sokerit sekä karkeaksi rouhittu valkosuklaa. Suklaassa saa olla sattumia.
3. Liota liivatteita kylmässä vedessä noin 5 minuuttia. Purista kuivaksi ja liuota pieneen määrään kiehuvaa vettä. Lisää ohuena nauhana kermaseokseen.
4. Kaada täyte kaurapohjan päälle ja laita jääkaappiin hyytymään seuraavaan päivään tai vähintään 6 tunniksi.
5. Asettele jäiset vadelmat hyytyneen kakun pinnalle. Kuumenna omenamehu ja liuota siihen hyytelösokeri. Sivele mehu vadelmien pinnalle pullasudilla. Säilytä kakkua jääkaapissa tarjoilu-hetkeen saakka, jolloin voit vielä koristella sen sitruunamelissan lehdillä.

HUOM! Jos käytät kakkupohjaan tavallisia vehnäjauhoja, lyhenee paistoaika noin 5 minuuttiin.

Kokeile myös näitä reseptejä:

Valkosuklaa-mustaherukkatorttu

Basilika-pannacotta

Hiekkakakut

VINKKI

• Saat vaihtelua kakun päälliseen käyttämällä mansikoita, mustikoita, herukoita tai kivettömiä kirsikoita.

• Kakun kiilteen voi valmistaa hyytelösokerin sijaan liivatelehdistä. Käytä silloin 3 liivatelehteä 2 desiin mehua.

• Täytteen kevytvispikerman voi korvata vähärasvaisemmalla vaahtoutuvalla vaniljakastikkeella (9 %).

OIVALLUS

• Keliaakikko eli gluteenitonta ruokavaliota noudattava ei voi syödä vehnää, ohraa ja ruista. Sopivia viljoja ovat puhdas kaura, riisi, maissi, tattari, hirssi, quinoa, amarantti ja teff.

• Valmiit gluteenittomat leivonnaiset ovat usein vähäkuituisia, runsaasti rasvaa ja sokeria sisältäviä. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavat vieraasi ilahtuvatkin varmasti enemmän itseleivotuista juhlatarjoiluista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta