Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ruokaan ja lisäaineisiin liittyy paljon myyttejä. Niitä ampuu alas ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.

1. Mitä vähemmän E-koodeja, sitä turvallisempaa ja terveellisempää ruoka on.

Väärin. Säilöntäaineet parantavat ruoan turvallisuutta. Lisäaineiden joukossa on säilyvyyttä parantavia aineita, jotka ehkäisevät haitallisten mikrobien toimintaa.

Terveellisemmäksi lisäaineet tekevät ruoan silloin, kun niiden avulla voidaan vähentää suolan, sokerin tai kovan rasvan määrää.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Elimistömme on luotu syömään puhdasta, prosessoimatonta ruokaa.

Väärin. Harva ajattelee, mitä prosessointi käytännössä on.Se on ainesten pilkkomista, sekoittamista ja usein kuumentamista eli tavallista ruoan valmistamista. Teollisuuden suurempi mittakaava ei tee siitä huonoa. Ravintoaineetkin muuntuvat prosessoidussa ruoassa paremmin hyväksikäytettäväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

3. Natriumglutamaatin käyttöä on vähennetty sen aiheuttamien haittojen takia.

Väärin. Lihanjalostajat ovat toimineet vain kuluttajan toiveiden mukaisesti jättäessään natriumglutamaatin pois. Huoli natriumglutamaatista on täysin turha. Sen haitoista ei ole mitään tieteellistä näyttöä, siksi sille ei ole myöskään määritelty suurinta suositeltavaa päiväannosta eli ADI-arvoa.

Lisäainekäyttöön verrattuna natriumglutamaattia saa tavallisesta ruoasta moninkertaisen määrän, esimerkiksi syömällä possua tai parmesanjuustoa.

 

4. Nitriitin takia kannattaa välttää teollisesti prosessoituja lihajalosteita, erityisesti makkaroita.

Osittain väärin. Muutama makkara viikossa ei ole haitaksi, nitriitin sallittu päiväannos ei siitä täyty. Lasten kohdalla tilanne on toinen: heidän nitriittiannoksensa täyttyy kahdesta nakista tai muutamasta kinkkuleivästä viikossa. Mutta jo suolan ja rasvan takia makkara ei kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon, ei lapsilla eikä aikuisilla. Tarjolla on myös nitriittömiä tuotteita.

 

5. Aspartaamilla makeutetut kevyttuotteet lisäävät ruokahalua.

Väärin. Aspartaamilla makeutetut tuotteet eivät lisää ruokahalua eivätkä syömistä. Aikuisten osalta näyttö on selvä, lapsista tutkimustietoa on vain vähän. Kevyttuotteet ovat painonhallinnan kannalta parempi vaihtoehto kuin runsassokeriset tuotteet.

 

6. Natriumbentsoaatti tekee lapsista ylivilkkaita ja aiheuttaa allergiaa.

Väärin. Natriumbentsoaatista ei ole annettu varoitusta, toisin kuin joistain atsoväreistä. Natriumbentsoaatti ei aiheuta ylivilkkautta eikä allergiaa mutta esimerkiksi astmaatikot voivat saada siitä yliherkkyysoireita, kuten iho-oireita. Bentsoaattia käytetään muun muassa ketsupissa, leivissä ja levitteissä. Sitä saa tavallisesta ruoastakin, esimerkiksi puolukkamehusta.

Atsovärejä (E102, 110, 122—124, 129, 155 ja 180) välttää vähentämällä karkinsyöntiä, kakunkoristeita tuskin kukaan syö kovin usein.

 

7. Vuoden tai ylikin säilyvä ruoka ei voi olla ihmiselle hyväksi.

Väärin. Purkkihernekeitto ja näkkileipä eivät ole luonnotonta ruokaa vaikka säilyvätkin vuosia. Hyvä säilyvyys ei tee ruoasta huonoa, päinvastoin. Säilyvyyttä voidaan parantaa monin keinoin, kuten aseptisella pakkaamisella, vähentämällä veden määrää, käyttämällä säilöntäaineita tai erilaisia pakkausmateriaaleja ja -kaasuja.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla