Vajaalla puolella yli 45-vuotiaista suomalaisista miehistä ja joka kolmannella naisista on tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet diabeetikoista sairastaa tietämättään. Vaikka geeneillä on osuutensa sairastumisessa, diabetesta voi yrittää torjua pysymällä normaalimitoissa ja liikkumalla säännöllisesti.

Ketkä meistä ovat vaarassa sairastua diabetekseen? Hyvän Terveyden kysymyksiin vastaaravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

1. Onko aikuisiän diabetes yleistynyt?

Väestön ikääntymisen, lihomisen ja liikunnan vähenemisen vuoksi aikuisiän diabetes todella yleistyy. Diagnostisia raja-arvojakin on alennettu, koska jo vähäiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonitauteja.

2. Koska on syytä epäillä sairastavansa tyypin 2 diabetesta?

Sairaus on usein oireeton tai vähäoireinen. Väsymys, tahaton laihtuminen ja lisääntyneet virtsamäärät ovat tyypillisiä oireita, kun verensokeriarvot ovat jo huomattavasti kohonneet. Tauti todetaan monesti terveystarkastuksessa.

3. Kuinka kauan sairaus pysyy piilevänä?

Jopa vuosia. Usein sitä edeltävät lievästi kohonneet paastoverensokeriarvot. Myös aterian jälkeen verensokeriarvot nousevat normaalia suuremmiksi.

4. Ketkä ovat suurimmassa sairastumisvaarassa?

Alttius kulkee perheittäin, ja yhä nuoremmat sairastuvat. Aikuistyypin diabeteksen riskiä voivat lisätä myös monet geenipoikkeavuudet, jotka yleensä liittyvät insuliinin erityksen häiriöihin.

Riskitekijöitä ovat myös keskivartalolihavuus, pitkään jatkunut ylipainoisuus, liikkumattomuus, rasvainen ruoka, ravintokuidun puute ja ruokavalio, jossa on paljon nopeasti sokeristuvia hiilihydraatteja. Pehmeä rasva, siis kasviöljyt ja rasvainen kala, kohtuullisesti käytettynä vähentävät riskiä.

5. Mitä seuraa, jos sairaus on pitkään hoitamatta?

Sepelvaltimotaudin, aivohalvauksien ja alaraajojen verenkiertohäiriöiden riski lisääntyy. Seurauksena voi olla myös muutoksia silmänpohjissa, pahimmillaan sokeus, munuaisten toiminnan häiriöitä sekä hermomuutoksia. Hoitamaton tauti johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.

6. Millaisia elämäntapamuutoksia diabeetikko tarvitsee?

Jo viiden prosentin painon pudotus voi korjata tilannetta huomattavasti. Vyötärön ympäryksen lyhenemisen ensi tavoite voisi olla viisi senttiä. Vaikutus tosin riippuu lähtötilanteesta.

Myös liikunnan lisääminen on tärkeää: reipasta kävelyä tai vaikka hiihtoa vähintään 30 minuuttia päivässä. Ruokavaliossa tulee olla rasvaa kohtuudella, ja siitä enin osa kasviöljyä ja margariinia, paljon kasviksia, hedelmiä, kokojyväleipää, erityisesti ruista.

7. Kuinka monella elämäntapamuutokset riittävät hoidoksi?

Noin joka kolmas pärjää niillä vuosia. Totesimme jo 1980-luvun lopulla, että noin puolella vastadiagnosoiduista tyypin 2 diabeetikoista sokeriarvot jopa normaalistuvat, kun elämäntapamuutokset onnistuvat.

8. Entä jos elämäntapamuutokset eivät riitä hoidoksi?

Silloin aloitetaan diabeteksen tablettihoito, joka joko lisää insuliinieritystä tai parantaa sen tehoa elimistössä. Tablettihoidon ohella tai asemasta voidaan käyttää myös insuliinia.

Tärkeää on hoitaa myös veren rasva-arvot ja verenpaine, joihin tarvitaan usein lääkitystä. Asetyylisalisyylihappokin kuuluu lääkearsenaaliin. Jos lääkkeetön hoito onnistuisi paremmin, hoitotulokset olisivat huomattavasti nykyistä paremmat.

Lue lisää

Diabeteksesta voi parantua

Tietoa verensokerista