Kun pakkotahtinen työ hellittää, aivot huokaisevat helpotuksesta. Makoilu riippukeinussa saa ne elpymään ja mökkiremontti virittymään.

Aivoja ei voi panna vapaalla naulaan – eikä tarvitsekaan. Vapaaehtoinen ongelmanratkaisu on aivoille mannaa, mutta pakkotyö painaa jarrut pohjaan. Paras tulos tulee houkuttelemalla, tietää ylilääkäri Kiti Müller Työterveyslaitoksesta.

– Ruoanlaitto, puutarhanhoito, käsityöt ja sisustaminen kutittelevat aivoja positiivisesti. Tai vaikka risusavotta. Ihan tavalliset arkiset askareet vaativat luovaa ongelmanratkaisua. Mutta on tärkeää, että näitä puuhia ei tehdä pakkotahtisesti suorittamalla.

Vaihtelu virkistää ja viihdyttää

Aivot tarvitsevat sopivassa suhteessa lepoa, ravintoa ja työtä. Liika raadanta tappaa, liian vähäinen laiskistuttaa ja kyllästyttää. Jokaisen pitäisi hoitaa aivojaan yhtä hyvin kuin isäntä hoiti ennen vanhaan työhevostaan.

– Jos työ ei ole liikunnallista, lomalla voisi harrastaa vastapainoksi erilaisia kuntoilulajeja, mutta ilman pakkoa. Yllätyksille pitää jäädä tilaa. Niistä aivot tykkäävät, Kiti Müller sanoo.

Uusien harrastusten ja liikuntalajien kokeileminen viihdyttää aivoja, sillä ne antavat vaihtelua. Sama pätee mökin ja kodin remonttiin. Jo pelkkä suunnittelu, toteutuksesta puhumattakaan, voi rasittaa hermoja mutta panna aivot mukavasti kihelmöimään. Kun sisustus on viimeistelty uusia kesäverhoja ja pöytäliinoja myöten, saa kaivaa tyytyväisenä esiin pinon
sanaristikoita tai pelikortit.

– Korttipelit, shakki ja vanhat lautapelit panevat otsalohkot tehokkaasti töihin.

Tee sitä mistä pidät

Mökkiloman makoisia yöunia ei selitä pelkästään fyysinen ponnistelu. Aivoissa on käynyt kuhina, vaikka ollaan vapaalla. Sen päälle aivot vaativat leponsa. Koska yhä useampi tekee palkkansa eteen tietotyötä päätteen ääressä, ruumiillinen aherrus tekee terää aivoille. Tai ainakin niiden aivoille, jotka pitävät senluonteisesta puuhailusta.

– Parasta on harrastaa asioita, joista pitää, oli se klassikkokirjojen tai dekkarien lukemista tai elokuvien katselua. Aivoille tekee hyvää yleensä se, minkä koemme mieluisaksi, mutta tässä on syytä korostaa yksilöllisyyttä. Jokainen meistä on erityinen, mitään keskivertoaivoja ei ole, Kiti Müller sanoo.

Aika ostaa piano

Oman yksilöllisyytensä saattaa löytää yllättäen kesken loman. Rauhallinen joutenolo, tietynlainen omaehtoinen retriitti, antaa mahdollisuuden minuuden kuulosteluun. Yksi saattaa loman rentouttamana kaivaa esiin vanhat pensselit ja ryhtyä Rembrandtiksi. Toinen avaa kurkkuaan rannassa, etsii tutun iskemän poljentoa ja sanoja, nauttii olostaan Laila Kinnusena. Päättää ehkä ostaa pianon. Ihmisen lahjakkuuspotentiaalit voivat olla syvällä piilossa, kunnes ne alkavat pyrkiä pintaan vaikka laiturin nokassa ongella istuksiessa.

– Jokainen on jossain asiassa hyvä. Onnistumiseen vaikuttaa se, millaisia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia ympäristö on meille antanut. Jos vahvuuksia ei ole ruokittu ja kannustettu pienestä pitäen ja jos niitä ei itse harjoita jatkuvasti, ne jäävät pinnan alle. Työpaikallakaan ei kannata sanoa koskaan ”en osaa”, jos ei ole ensin kokeillut. Raja-aitojen ylittäminen vain virkistää aivoja, Müller muistuttaa.

Olemme temperamentiltamme erilaisia. Yksi on nopea, toinen hidas. Siinä missä nopea ehtii hikeentyä ja nostattaa verenpaineensa taivaisiin, toinen vasta pohdiskelee ensimmäistä siirtoaan. Se, mitä meistä lopulta tulee, on perimän, ympäristön ja oppimisen tulosta. Eikä muuttuminen ja oppiminen lopu koskaan, jos vain annamme sytykettä aivoille kuin
uunipuille.

Kävelyssä on taikaa

Neurologian erikoislääkäri Kiti Müller ei halua antaa ohjeita, miten kenenkin pitäisi pääkoppaansa hoitaa. Toisen korvienvälystä ei voi kutitella, vain omaansa. Voi kuitenkin kuvailla tapoja, jotka moni on havainnut hyväksi. Esimerkistä käy käveleminen, tuo erinomainen tapa vetäytyä yksinäisyyteen.

– Monet ovat kuvanneet, kuinka jumiutuneet ajatukset alkavat purkautua kävellessä. Luovuus tarvitsee kiireettömyyttä ja kärsii pakkotahtisesta suorittamisesta.

Aivot eivät jaksa vuosikymmenestä toiseen, elleivät ne saa myös levätä. Viikkolepo ja lomat ovat aivojen hyvinvoinnille välttämättömyys, eivät ylimääräistä luksusta. Tämä kannattaa muistaa, kun siirtyy riippumatosta takaisin tuttuun toimistotuoliin.

– Kun kesäloma loppuu, voi hetken muistella kevättä. Millaista töissä oli? Olinko jo ehkä muuttumassa kyyniseksi ja ärtyneeksi? Ne ovat tyypillisiä oireita, jos stressi ja univaje jatkuvat pitkään. Onneksi loma ja lepo useimmiten katkaisevat ketjun.

Pehmeä lasku työhön

Paluu palkkatyöhön on monelle yhtä ahdistavaa kuin karkaaminen kesälaitumille papereita pursuavan työpöydän takaa.

– Intensiivistä työntekoa ei voi koskaan lopettaa kerrasta poikki, että naps vaan. Työpaikallakin tehtäviä voisi vähentää tietoisesti parin viimeisen työviikon aikana, jotta loman ensimmäinen viikko ei menisi työstä toipumiseen. Käytännössä se on nykyajan työelämässä liian harvoin mahdollista, ylilääkäri toteaa.

– Vastaavasti lomalta voisi palata töihin hiljalleen. Jotkuthan käyvät töissä muutamana päivänä ennen loman loppumista, ikään kuin ottamassa tuntumaa. Se sopii heille. Muuten koko viimeinen lomaviikko voi mennä pilalle, kun ajattelee kauhulla tulevia töitään ja pelkää olevansa taas viikon kuluttua yhtä uupunut kuin ennen lomaa.

Jos suoritusputken on saanut lomalla poikki, putken imua voi yrittää jarrutella syksyllä. Esimerkiksi jos elokuisena perjantaina kahdelta iltapäivällä saa toimeksiannon, jonka pitäisi olla valmis maanantaina, voi sanoa yksinkertaisesti: ”Ei. Nyt en ehdi.”

Aivojen oivalluskyvystä ja tilannetajusta kertoo se, että oppii ymmärtämään omat rajansa. Voi vaikka kysyä itseltään, mihin saakka juuri minun psyykeni ja fysiikkani vaurioitta venyvät.

– Jokaisella on oikeus ja velvollisuus pitää huolta omista aivoistaan. On itse etsittävä tasapaino aivoponnistelun ja levon välille, ylilääkäri Kiti Müller sanoo.

Näin pidät huolen pääasioista

  • nukut riittävästi
  • pidät aivot tehotyössä korkeintaan kaksi tuntia kerrallaan
  • suojelet aivojasi liialliselta tietotulvalta
  • valikoit, mitä katsot ja kuuntelet
  • vältät pakkotahtista suorittamista
  • pidät riittävästi lepotaukoja
  • nautit hiljaisuudesta ja luonnon äänistä
  • annat aivoillesi ja itsellesi yllätyksiä: voit ”eksyä” lähimetsään tai kaupungin katuviidakkoon
  • tarjoat aivoillesi älypähkinöitä purtavaksi
  • vaihdat Mozartin välillä Metallicaan
  • vaihdat Metallican välillä Mozartiin
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti