Uusia allergioita aiheuttavia aineita päätyy markkinoille aina silloin tällöin. Epäluuloinen ei silti tarvitse olla. Asiantuntijat kannustavat allergeenien välttämisen sijaan siedätykseen.
Miten allergisen pitäisi suhtautua uusiin kosmetiikkatuotteisiin ja ruoka-aineisiin?
Nykysuuntaus allergioissa on se, että mitään ei vältetä varmuuden vuoksi. Mihinkään aineeseen ei siis tarvitse suhtautua erityisellä varauksella, ellei saa vakavia reaktioita. Päinvastoin kaikkea kannattaa kokeilla ja kasvattaa näin sietokykyään. Itselle sopivat tuotteet löytyvät ainoastaan kokeilun kautta.
Tietysti kannattaa suhtautua uutuuksiin terveellä järjellä ja pysyä kohtuudessa.
Mikäli ihmisellä on lääkärin toteama kosketusallergia esimerkiksi kosmetiikan raaka-aineelle, voi ainetta erittäin lievässä tapauksessa käyttää ihon oman voinnin mukaan. Vain voimakkaassa allergiassa tulisi välttää allergiaa aiheuttavia aineita kokonaan. Tämä vaatii perehtymistä allergiaa aiheuttaneiden aineiden nimiin ja kykyä löytää aineita tuotteista. Se ei ole aina kovin helppoa, mutta apua voi pyytää kosmetiikan osalta esimerkiksi Helsingin Allergia- ja astmayhdistykseltä sekä muiden tuotteiden osalta Allergialiitolta.
Voivatko myös ennestään terveet herkistyä uusille allergeeneille?
Kuka tahansa voi allergisoitua, jos saa tarpeeksi altistusta ja on taipuvainen allergisoitumaan. Kun elimistö on oppinut jonkin reaktiotavan, tässä tapauksessa allergian, seuraavat allergiat syntyvät helpommin.
Allergisoitumistaipumusta voi lisätä se, jos iho on jatkuvasti ärtynyt ja rikki, kuten atopiassa. Allergisoitumiseen tarvitaan siis aina altistus kyseiselle aineelle, allergia ei tule yhtäkkiä puun takaa.
Se, kuka allergian saa johtuu osittain perinnöllisestä taipumuksesta ja osittain monen tekijän summasta. Esimerkiksi kosketusallergia tulee usein työelämässä, jossa vaikkapa sairaalatyössä altistutaan koko ajan pesu- ja desinfektioaineille.
Kosmetiikassa sama aine tuotteessa sitten aiheuttaa ihottuman. Säilöntäaineille allergisoidutaan lähes aina muualla kuin kosmetiikassa. Hajusteet ja hiusvärit ovat taas enemmän sellaisia aineita, joille allergisoidutaan kosmetiikkaa käyttämällä.
Ovatko allergiat tällä hetkellä lisääntymään vai vähenemään päin?
Kosketusallergiat ovat vähentymässä. Se johtuu lähinnä teollisuuden automatisoitumisesta sekä direktiiveistä, jotka ovat karisineet herkistävimpiä aineita markkinoilta. Esimerkiksi nikkeliallergisten määrä on nuorten aikuisten keskuudessa pudonnut puoleen 10 vuodessa EU:n nikkelidirektiivin myötä. IgE-välitteiset nopeat allergiat, kuten siitepölyallergia, ovat sen sijaan Suomessa edelleen kasvussa.
Kansallisen allergiaohjelman painottaa oireiden hoidosta ehkäisyn suuntaan siirtymistä. Tavoitteena on parantaa väestön sietokykyä ja vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä. Modernissa maailmassa on nimittäin kyse enemmänkin suojatekijöiden, kuten ympäristön bakteerimäärien pienentymisestä, kuin riskitekijöiden, kuten uusien tuotteiden käytön lisääntymisestä.
Miten allergisoivat aineet löytyvät?
Uusia allergeeneja löytyy, kun tutkitaan anafylaktisten eli henkeä uhkaavien allergiaoireiden ja muiden äkäisten reaktioiden syitä potilailla.
Jos kyse on kosketusallergiasta, iho herkisyy. Joskus allergia syntyy jo ensimmäisellä kosketuskerralla, kuten esimerkiksi säilöntäaine MI/DMI:n eli metyyli-isotiatsolinoni ja dimetyyli-isotiatsolinonin kohdalla.
Jos markkinoille tulee täysin uusi raaka-aine, mikä on harvinaista, kestää jopa vuosia, ennen kuin siitä voidaan päätellä, allergisoiko se vai ei.
Aiheuttaako kosmetiikka nykyään enemmän allergisia reaktioita kuin aiemmin?
Kosmetiikka-allergiat ovat pysyneet pitkään samoina, eli noin kymmenen prosenttia väestöstä potee niitä. Vaikka luku ei ole kasvanut, jotkin aineet ovat nousseet esille enemmän. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat hiusväriallergiat, joiden määrä on kasvanut huimasti.
Myös miesten allergisoituminen kosmetiikalle on hieman lisääntynyt. Tämä johtuu kosmetiikan käytön lisääntymisestä sekä käyttötavoista: hiusväriallergiassa erityisesti liian lyhyistä värjäysväleistä sekä siitä, että värjätään liian nuorena. EU:n ikäsuositus hiustenvärjäykseen on 16 vuotta.
Mikä kosmetiikassa allergisoi?
Eniten allergisoivat hajusteet, säilöntäaineista formaldehydi ja sen vapauttajat ja Metyylikloori-/Metyyli-isotiatsolinoni sekä hiusvärit.
Voidaanko uusien allergeenien ilmaantumista estää?
Uusien allergeenien markkinoille tulo pyritään estämään tutkimuksilla. Siinä onkin onnistuttu verrattain hyvin. Pieniä porsaanreikiä kuitenkin tuntuu löytyvän, kuten esimerkiksi allergia homeenestoaine dimetyylifumaraatille osoittaa.
Niiden aineiden, joiden tiedetään olevan allergeeneja, pitoisuuksia rajoitetaan lainsäädännössä. Esimerkiksi hajusteilla, formaldehydillä ja hiusväriaineilla on kaikilla pitoisuusrajoitukset, joita säädellään tarpeen mukaan. Mikäli ihmiset alkavat saamaan lisää oireita, voidaan aineen käyttö kieltää kokonaan.
Lisäksi esimerkiksi hiusväreissä on pakkauksessa selkeät käyttöohjeet sekä varoitustekstejä. Tämä on äärikeino, jos raaka-aine katsotaan erityisen allergisoivaksi. Myös muilla, vähemmän allergisoivilla säilöntäaineilla ja esimerkiksi UV-suoja-aineilla on pitoisuusrajoitukset. Pitoisuusrajoitukset ovat samoja koko EU:n alueella, ja ne koskevat myös EU:n ulkopuolelta tuotavia tuotteita. Valvonta tapahtuu tullin tekemien pistokokeiden avulla.
Asiantuntijat
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Matti Hannuksela, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa ja kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa
Lue lisää:
Siedä, älä välttele
Ihottumaa kosmetiikkapurkistaAtshii, olenko alleginen joululle?
Uusia allergioita Suomessa
Uusia allergeeneja ilmaantuu harvakseltaan. Muotivirtaukset vaikuttavat tähän jonkin verran. Esimerkiksi hiusten värjääminen mustaksi on lisännyt parafenyleenidiamiini-
allergioita.
Toinen esimerkki on Suomeen kaukoidän huonekaluissa ja kengissä mukanatullut homeenestoaine dimetyylifumaraatti. Se aiheutti rajua ihottumaa.
Viime aikoina Euroopassa esiin noussut allergia makealle lupiinille ei vielä juuri vaikuta Suomessa, mutta käytön lisääntyessä lupiiniallergiakin saattaa yleistyä.
Makea lupiini on palkokasveihin kuuluva soijan, herneen, pavun, linssin ja maapähkinän sukuinen ravintokasvi, jota nykyään viljellään ympäri maailman sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. Suomessa lupiinijauhoa on käytössä mm. leivissä, kakuissa ja jäätelössä. Sitä on monissa keliaakikoille tarkoitetuissa tuotteissa, luomutuotteissa ja "perinteisellä suomalaisella reseptillä" leivotuissa tuotteissa.
EU-direktiivin mukaan pienetkin lupiinimäärät pitää ilmoittaa tuoteselosteessa. Allergisen elämää hankaloittaa kuitenkin se, että lupiini esiintyy tuoteselosteissa nimillä lupiinijauho, makea lupiinijauho, kasviproteiini (lupiini) tai lupiinilese. Koska kypsentäminen ei juuri vähennä lupiinin allergeenisuutta, ainoa tapa välttää lupiinia on lukea tuoteselosteet huolella läpi ja epäselvissä tapauksissa jättää tuote ostamatta.
