Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 26-vuotias mies, jolla alkoi vuosi sitten rytmihäiriöt keuhkoputkentulehduksen aikana.
Kardiologilta sain Holter-tutkimuksesta palautteen, että minulla on lyhyt pq-aika, joka saattaa aiheuttaa paroksysmaalista takykardiaa. Sydän on ultrattu ja yleislääkärin mielestä tilanteen seurailu riittää. Saan kuitenkin esim. saunassa tai seksin aikana jatkuvalla syötöllä lisälyöntejä ja välillä käynnistyy rajun tuntuinen tiheälyöntisyyskohtaus, joka voi kestää muutaman minuutinkin. Onko minulla oikeus päästä lisätutkimuksiin?

Lyhyt pq-aika on merkki ylimääräisestä johtoradasta sydämessä, joka voi altistaa tiheälyöntisyyskohtauksille. Nämä ovat useimmiten hyväennusteisia vaikkakin kiusallisia. Rauhallinen sydämen syke voi äkkiä vaihtua tiheälyöntisyydeksi ja taas palata takaisin normaaliin rytmiin. Tämä tuntemus on omiaan herättämään levottomuutta ja heikentämään keskittymistä.

Vuorokauden EKG-nauhoituksessa (Holter) todettujen tiheälyöntisyyskohtausten syketaajuus ennustaa hyvin kohtauksen aiheuttaman verenkiertohäiriön.

Joissakin tapauksissa tiheälyöntisyyskohtauksen syketaajuus saattaa olla niin korkea, että sydämen kyky pitää yllä verenkiertoa häiriintyy. Jos tilanne on näin vakava, on järkevää pyrkiä estämään kohtaukset.

Tiheälyöntisyyskohtauksen kestäessä muutamia minuutteja pitempään, ja varsinkin jos se toistuu usein, siitä koituva häiriö on tavallisesti tuntuva. Silloin kajoavat tutkimukset, jotka tähtäävät ylimääräisen johtoradan tuhoamiseen, ovat oikeutettuja.

Vaikka ylimääräisen johtoradan tuhoaminen on kardiologisista toimenpiteistä hyöty-haittavaikutuksiltaan suotuisin, liittyy kajoavaan, verenkiertoelimistön sisään tukeutuvaan toimenpiteeseen aina haitan mahdollisuus.

Tästä syystä lyhytkestoisten, syketaajuudeltaan maltillisten tiheälyöntisyyskohtausten turvallisin hoito on seuranta, tarvittaessa lisäksi beetasalpaaja ja joskus myös muu rytmihäiriölääkitys.

Lisälyönnit eivät häviä toimenpiteessä, joka tuhoaa ylimääräisen johtoradan. Muljahdukset siis jäävät. Sen sijaan tiheälyöntisyyskohtaukset jäävät useimmiten pois.

Kysyjän tapauksessa mahdollinen lisätutkimus olisi elektro­fysiologinen tutkimus. Siinä tutkitaan sähkön kulkua sydämen sisään viedyn katetrin avulla. Tällainen on tarpeen, jos tiheälyöntisyyskohtaukset kestävät pitempään muutamia minuutteja tai niihin liittyy pyörtymistä.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.