Nykyisin tiedetään, että tyypin 2 diabetes voi parantua elämäntapoja remontoimalla, jos sairaus on alussa. Myöhemmin siitä voi päästä eroon laihdutusleikkauksella. Ehkä toimenpidettä pitäisikin kutsua diabetesleikkaukseksi?

Diabeteksen tutkimuksessa eletään tällä hetkellä jännittävimpiä hetkiä sitten insuliinin löytymisen. Sairaus, jota tähän asti on totuttu ajattelemaan parantumattomana, ei sittenkään ole niin parantumaton.

– Suomessakin jo kymmenet ihmiset ovat päässeet eroon tyypin 2 diabeteksesta, sanoo erikoislääkäri Vesa Koivukangas Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Insuliinin löytyminen 1920-luvulla mullisti tuolloisen tiedemaailman – ja samaa täytyy sanoa sen nyt keksitystä parannuskeinosta. Diabetes nimittäin ei parane lääkkeillä, vaan tietynlaisen laihdutusleikkauksen jälkeen.

– Noin 80 prosenttia leikatuista diabeetikoista paranee sairaudesta kokonaan, sanoo Koivukangas.

Aluksi laihdutusleikkausten suotuisaa vaikutusta diabetekseen koetettiin selittää painonlaskulla. Se ei kuitenkaan voi olla ainoa syy, sillä diabetesta mittaavat arvot näyttävät normalisoitumisen merkkejä jo muutaman päivän päästä leikkauksesta.

Paraneminen riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkälle sairaus on edennyt. Jos sairaus pysyy kurissa elämäntapamuutoksilla, se paranee yleensä täydellisesti. Jos potilas sen sijaan joutuu ottamaan ylimääräistä insuliinia, sairaudesta ei välttämättä päästä kokonaan eroon, mutta potilaan kunto kohenee huomattavasti.

Pohjukaisuolen ohitus

Laihdutusleikkauksissa vatsalaukkua pienennetään ja ruoansulatuskanava ohjataan vatsalaukusta ohutsuoleen. Kun ruoka siis ennen kulki vatsalaukusta ensin pohjukaissuoleen ja vasta sitten ohutsuoleen, nyt ruoka kulkee vatsalaukusta suoraan ohutsuoleen.

– Pohjukaissuoli jää kokonaan ravintovirran ulkopuolelle, Koivukangas kertoo.

Tämä muutos näyttää olevan ratkaisevan tärkeää paranemisen kannalta.

Tutkijoilla on kaksi pääteoriaa, jotka koettavat selittää miten pohjukaissuolen ohittaminen parantaa diabeteksen. Molemmat perustuvat suolen erittämiin inkretiini-hormoneihin, jotka ovat välttämättömiä insuliinin toiminnalle: ne lisäävät insuliinin tuotantoa, voimistavat haiman beetasolujen kasvua ja tekevät muut solut herkemmiksi insuliinin vaikutukselle.

Ensimmäinen teoria liittyy suolistohormonien eritykseen ohutsuolen loppuosasta. Kun ruoka ei enää kulje pohjukaissuolen kautta, ravintoaineet kulkeutuvat karkeampina ohutsuoleen. Tämä voisi periaatteessa lisätä inkretiinien eritystä, mikä puolestaan tehostaisi insuliinin vaikutusta.

Toisen teorian mukaan pohjukaissuoli erittäisi anti-inkretiinejä; aineita, jotka heikentävät inkretiinien toimintaa ja sitä kautta insuliinin vaikutusta. Jos elimistön hormonitasapaino heilahtaa anti-inkretiinivoittoikseksi, solut muuttuvat vastustuskykyisiksi insuliinille.

Hormonien palapeliä

Kokeet diabeettisilla hiirillä ja rotilla ovat osoittaneet, että diabeteksen parantuminen edellyttää paitsi ohutsuolen loppuosasta erittyviä inkretiinejä, myös pohjukaissuolen ohittamista.

Jos ruoka nimittäin ohjataan suoraan ohutsuoleen siten, että osa kulkee myös pohjukaissuolen kautta, diabetes ei osoita mitään paranemisen merkkejä. Se tarkoittaa sitä, että jokin tekijä pohjukaissuolessa on täysin keskeisessä roolissa sekä diabeteksen synnyssä että sen parantumisessa.

Miksi luonto sitten on järjestänyt meille pätkän suolta, joka altistaa niin monet diabetekselle? Eräs mahdollisuus on, että pohjukaissuoli pohjimmiltaan säätelee inkretiinejä. Jos inkretiinejä on liikaa, ne voivat johtaa kontrolloimattomaan insuliinin eritykseen ja sitä kautta verensokerin vaaralliseen laskuun.

Siksi tarvitaan hormoneja, jotka pitävät inkretiinit tasapainossa suhteessa syötyyn ravintoon.

– Mitä nämä hormonit ovat, ei tiedetä, mutta nyt ainakin tiedämme mistä etsiä, sanoo Koivukangas.

Kuka leikataan?

Uudet havainnot ovat nostaneet kaikkien huulille kysymyksen: voisiko myös hoikkia diabeetikkoja hoitaa kirurgisesti? Koivukankaan mukaan tämä on mielenkiintoinen ajatus, mutta tarvitaan enemmän näyttöä leikkauksen hyödyistä ei-lihavilla potilailla.

Toisaalta laihdutusleikkaukset ovat nykyään niin tehokas hoito diabetekseen, että sen tekemisen pääasiallisin syy voisi tulevaisuudessa olla ylipainoon liittyvän diabeteksen parantaminen.
Laihdutusleikkauksen jälkeen ylipainosta häviää ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 70 prosenttia, ja diabetes paranee kahdeksalla kymmenestä potilaasta.

– Laihdutusleikkausta voisi jatkossa kutsua diabetesleikkaukseksi, ehdottaa Koivukangas.

Lue lisää

Munuaistauti kiinni ajoissa

Diabeteksesta voi parantua

Diabetesleikkaus

  • Laihdutusleikkauksissa vatsalaukkua pienennetään ja ruoansulatuskanava ohjataan vatsalaukusta ohutsuoleen.
  • 80 % tyypin 2 diabeetikoista paranee , kun pohjukaissuoli ohitetaan.
  • Paranemissyytä ei tiedetä, mutta luultavasti se johtuu pohjukaisuolen erittämien hormonien ja insuliinihormonin väisen tasapainon korjaantumisesta.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti