Tyypin 2 diabeteksesta voi parantua, jos toimeen tarttuu nopeasti ja tehokkaasti. Resepti ei ole monimutkainen: tauti talttuu parhaimmin, kun syö terveellisesti ja liikkuu säännöllisesti. Aloita vaikka puutarhatöistä.

Tyypin 2 diabeteksesta voi parantua laihduttamalla ja liikkumalla. Meillä on siitä hyviä esimerkkejä.

Professori Hannele Yki-Järvinen HYKSistä muistuttaa, että tyypin 2 diabetes on sairaus, johon voimme vaikuttaa elintavoilla, toisin kuin tyypin 1 diabetekseen eli lapsuusiän diabetekseen.

Kohtuudella ruokaa

Normaalipainon tavoittelu on paras keino ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja myös hoitaa sitä. Oleellista on säännöllinen ruokarytmi, jotta verensokerit pysyvät tasaisina. Siis mieluummin usein ja vähän kerrallaan kuin harvoin ja suuria annoksia.

Diabeetikon ruoka on laadultaan samaa kuin muillekin suositellaan: siinä on vähän rasvaa, sokeria ja suolaa, mutta runsaasti kuitupitoisia ruoka-aineita, kuten vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.

Kahvipöydässä diabeetikon, kuten myös muita valtimosairauksia sairastavien, valinta on vähärasvainen pulla tai marjapiirakka, kahviin voi lisätä makeutusainetta. Kevytlimu tai kivennäisvesi on parempi vaihtoehto kuin sokerilimu.

Jo viiden prosentin painonpudotuksesta on hyötyä diabeetikolle. Se tarkoittaa 70 kiloisella 3,5 kilon pudotusta. Laihduttaessa tärkeää on vähentää kaiken ruoan, mutta erityisesti kovan rasvan määrää. Kovaa rasvaa tulee muun muassa maitotuotteista ja lihasta.

Tupakointi on diabeetikolle haitallista, koska se supistaa ja kovettaa verisuonia. Lopettamalla vähentää sepelvaltimotaudin ja jalkojen verenkiertohäiriön eli katkokävelyn vaaraa.

Rutkasti arkiliikuntaa

Diabeetikko hyötyy säännöllisestä liikunnasta, koska se parantaa sokeritasapainoa ja laskee verenpainetta. Se myös laskee kokonaiskolesterolia ja nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta myös auttaa kadonneen vyötärön metsästyksessä.

Liikuntasuositukset ovat tuttuja, ne eivät poikkea muiden ohjeista. Siis 4–5 kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia päivässä. Riittävän päiväannoksen voi kerätä myös esimerkiksi kahdesta varttitunnin pätkästä.

Itselleen voi valita sopivan lajin, diabetes sinänsä ei aseta sille rajoja. Reipas arkiliikunta, kävely, siivous tai puutarhatyöt ovat nekin aivan kelpo tapoja liikkua, jos ne hieman hengästyttävät. Viime aikoina on saatu näyttöä siitä, että myös voimalajit, esimerkiksi kuntosaliharjoittelu, soveltuvat diabeetikolle.

Ennen liikunnan lisäämistä kannattaa keskustella lääkityksestä ja ateriarytmistä lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa.

– Jos pääsee mukaan diabetesryhmään tai liikuntaporukkaan, tulosten saavuttaminen on helpompaa kuin yksin pakertaen, Hannele Yki-Järvinen toteaa.

Omenalihava vaarassa

Yki-Järvinen vertaa diabetesta pinnan alla vaanivaksi jäävuoreksi. Jos se pulpahtaa pintaan eli sairaus puhkeaa, sen hoitoon on tartuttava heti tarmolla. Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista ja vastaava määrä on vaarassa sairastua tai on jo saanut taudin tietämättään.

Aikuisiän diabetes on kavala tauti siksi, että se ei tunnu juuri miltään mutta lisää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Kun hoidetaan diabetesta, suojellaankin ensi sijassa sydäntä. Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja jalkojen valtimotauti ovat niitä sairauksia, joita tehokkaalla diabeteksen hoidolla pyritään estämään. Lisäksi diabetes voi vaurioittaa silmiä, munuaisia ja hermostoa.

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri on koholla. Diabeteksesta puhutaan, kun paastosokeri ylittää seitsemän millimoolia litrassa verta (mmol/l) tai kahden tunnin sokerirasituksessa tehty arvo 11 mmol/l.
Tautia edeltää yleensä metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssiksi kutsuttu rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Sen yksinkertaisin mittari on mittanauha: metabolinen oireyhtymä puhkeaa, kun naisen vyötärönympärys on yli 80 senttiä ja miehen yli 94 senttiä.

– Vyötärönympärys kertoo niin sanotusta omenalihavuudesta. Omenan muotoisessa vatsassa ylimääräinen rasva kertyy vatsaontelon sisään ja usein maksaan. Juuri maksan rasvoittuminen on metabolisen oireyhtymän keskeinen syy, Yki-Järvinen selventää.

Rasvan kertyminen maksaan heikentää insuliinin kykyä vähentää maksan sokerituotantoa eli maksan insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeri kohoaa. Rasvamaksa voi kehittyä normaalipainoisellekin.

Sokeriarvojen lisäksi tyypin 2 diabeetikon triglyseridirasvat ovat usein koholla, (yli 1,7) ja hyvä (HDL) kolesteroli matalalla (naisilla alle 1,3, miehillä alle 1,0). Verenpainekin voi olla koholla, tavoitteena on alle 130/85 mmHg.

Stressi osasyyllinen?

Uutta ja samalla huolestuttavaa nykykehityksessä on se, että tyypin 2 diabetesta todetaan yhä nuoremmilla. Aiemmin sen katsottiin olevan yli 30-vuotiaiden vaiva, nyt Lastenklinikalla on löydetty 16-vuotiailtakin aikuistyypin diabetesta. Syypäänä on lähes yksinomaan kulovalkean tavoin leviävä lihavuus.

– Tauti voi puhjeta normaalipainoisellekin, mutta valtaosa on ylipainoisia. Usein potilaan suvusta löytyy aikuistyypin diabeetikkoja tai ainakin ylipainoisia, Yki-Järvinen kertoo.

Perinnöllisyyden lisäksi metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välisten yhteyksien taustalla saattaa piillä stressin tai tulehdusreaktion säätelyyn liittyviä seikkoja. Sikiöaikaisella kasvuympäristöllä voi olla sormensa pelissä tässä asiassa. Myös masennuksen on todettu altistavan diabetekselle.

Pahoinvointi syynä

Hannele Yki-Järvisellä on diabetekselle ja sitä edeltävälle metaboliselle oireyhtymälle oma nimitys, joka kuvaa taudin syitä.

– Kutsun tätä tautia pahoinvointisyndroomaksi. Ihmiset voivat huonosti, siksi he sairastuvat diabetekseen.

Pahoinvointi johtuu Yki-Järvisestä siitä, että olemme hukanneet aidon välittämisen toisista. Työtä on liikaa ja aikaa lapsille ja läheisille liian vähän. Sukulaisetkin ovat jääneet kauas, kun väki on muuttanut työn perässä etelään.

– Ei ole ihme, että diabetes yleistyy, kun perheet eivät ehdi pysähtyä yhteisille aterioille, koululiikuntaa on vähennetty ja välipalat kuitataan karkilla.

Syöminen on nopea nautinto, jolla korvataan kaikkea sitä, mikä tekisi ihmiset oikeasti onnellisiksi.Yki-Järvinen ihmettelee, että tupakointi on saatu kuriin mutta elintarviketeollisuus saa tuoda markkinoille vaikka millaista ruokaa. Ihmiset tekevät arkisia valintojaan sen perusteella, mitä on tarjolla ja mihin hintaan.

– Jos grillimakkaran hinta olisi viisikertainen verrattuna luomutomaattiin, se varmasti ohjaisi ostamista terveelliseen suuntaan.

Kuitupitoisia ja vähärasvaisia ruokia ei Yki-Järvisen mukaan pysty edes syömään sellaista määrää, että lihoo. Hampurilaisten kaltaisia kaloripommeja sen sijaan jaksaa mättää sisäänsä useita, eikä nälkä sittenkään pysy pitkään loitolla.

Yki-Järvinen kuuluttaakin yhteiskunnalta järeitä otteita lihavuusepidemian ja ihmisten pahoinvoinnin hoitamiseksi. Tässä tarvitaan esimerkiksi verohelpotuksen suuntaamista terveellisiin elintarvikkeisiin tai niiden vanhempien palkitsemista, joiden lapset liikkuvat riittävästi.

– Jos tietokonetta saisi käyttää vain työntekoon ja television katselua rajoitettaisiin perheissä, ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja olisivat onnellisempia, Yki-Järvinen uskoo.

Tärkeä insuliini

Insuliinihormonin tehtävänä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen käyttöön ja lisätä sokerin varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Tyypin 2 diabeetikolla haiman insuliinintuotanto on vähentynyt – sitä kyllä erittyy, mutta ei tarpeeksi. Tämä näkyy kohonneina verensokeriarvoina.

Diabeetikon ”paras ystävä” on insuliinihoito, erityisesti iltaisin ennen nukkumaanmenoa otettu insuliinipistos. Sen määrää säädellään itse tehdyillä sokerimittauksilla.

– Aktiivinen iltainsuliinin käyttö on tärkein syy siihen, että suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on viime vuosina parantunut, Hannele Yki-Järvinen korostaa.

Insuliinivalmisteiden lisäksi tarvitaan suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä, joista tärkein on metformiini. Sokeritasapainoa voidaan parantaa myös sulfonyyliurealla ja DPP-4-estäjillä. Potilaat reagoivat lääkkeisiin eri tavoin, joten hoito räätälöidään kullekin yksilöllisesti.

Yhtenä vaihtoehtona on pistoksena annettava GLP1-analogi, joka on liskon myrkystä eristetty lääke. Se parantaa sokeritasapainoa ja pudottaa jonkun verran painoa. Osalle pistos aiheuttaa pahoinvointia, mutta toiset sietävät sitä hyvin ja hyötyvät siitä.

– On hullua, että potilaiden täytyy pistää itseensä kahdesti päivässä liskon myrkkyä, kun saman voisi hoitaa syömällä viisaasti ja liikkumalla tarpeeksi, Yki-Järvinen harmittelee.
Usein tarvitaan myös verenpaine- tai kolesterolilääkkeitä sekä mini-Disperiniä vähentämään veren hyytymistä.
Nykyisin diabetesta hoidetaan – onnistuneesti – myös laihdutusleikkauksilla. Yki-Järviseltä tämä ei saa kiitosta:
– Kestävä ratkaisu olisi se, että keskityttäisiin ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, jotta he jaksaisivat huolehtia paremmin itsestään eikä ongelmia pääsisi syntymään.

Lue lisää sisäelinrasvasta.

Vierailija

Diabeteksesta voi parantua

Vierailija 11.07.2014 klo 10:02 Entä jos ei ole ylipainoa. Ei diabeetikko ole aina lihava!!!!!!!!!!!!!! Liika sokeri aiheuttaa haiman väsymisen. Myös D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua myös II-tyypin diabetekseen. Viljat, sokeri ja peruna on tarkoitettu lihottamiseen ja verensokerin kohottamiseen.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.