Tyypin 2 diabeteksesta voi parantua, jos toimeen tarttuu nopeasti ja tehokkaasti. Resepti ei ole monimutkainen: tauti talttuu parhaimmin, kun syö terveellisesti ja liikkuu säännöllisesti. Aloita vaikka puutarhatöistä.

Tyypin 2 diabeteksesta voi parantua laihduttamalla ja liikkumalla. Meillä on siitä hyviä esimerkkejä.

Professori Hannele Yki-Järvinen HYKSistä muistuttaa, että tyypin 2 diabetes on sairaus, johon voimme vaikuttaa elintavoilla, toisin kuin tyypin 1 diabetekseen eli lapsuusiän diabetekseen.

Kohtuudella ruokaa

Normaalipainon tavoittelu on paras keino ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja myös hoitaa sitä. Oleellista on säännöllinen ruokarytmi, jotta verensokerit pysyvät tasaisina. Siis mieluummin usein ja vähän kerrallaan kuin harvoin ja suuria annoksia.

Diabeetikon ruoka on laadultaan samaa kuin muillekin suositellaan: siinä on vähän rasvaa, sokeria ja suolaa, mutta runsaasti kuitupitoisia ruoka-aineita, kuten vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita.

Kahvipöydässä diabeetikon, kuten myös muita valtimosairauksia sairastavien, valinta on vähärasvainen pulla tai marjapiirakka, kahviin voi lisätä makeutusainetta. Kevytlimu tai kivennäisvesi on parempi vaihtoehto kuin sokerilimu.

Jo viiden prosentin painonpudotuksesta on hyötyä diabeetikolle. Se tarkoittaa 70 kiloisella 3,5 kilon pudotusta. Laihduttaessa tärkeää on vähentää kaiken ruoan, mutta erityisesti kovan rasvan määrää. Kovaa rasvaa tulee muun muassa maitotuotteista ja lihasta.

Tupakointi on diabeetikolle haitallista, koska se supistaa ja kovettaa verisuonia. Lopettamalla vähentää sepelvaltimotaudin ja jalkojen verenkiertohäiriön eli katkokävelyn vaaraa.

Rutkasti arkiliikuntaa

Diabeetikko hyötyy säännöllisestä liikunnasta, koska se parantaa sokeritasapainoa ja laskee verenpainetta. Se myös laskee kokonaiskolesterolia ja nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta myös auttaa kadonneen vyötärön metsästyksessä.

Liikuntasuositukset ovat tuttuja, ne eivät poikkea muiden ohjeista. Siis 4–5 kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia päivässä. Riittävän päiväannoksen voi kerätä myös esimerkiksi kahdesta varttitunnin pätkästä.

Itselleen voi valita sopivan lajin, diabetes sinänsä ei aseta sille rajoja. Reipas arkiliikunta, kävely, siivous tai puutarhatyöt ovat nekin aivan kelpo tapoja liikkua, jos ne hieman hengästyttävät. Viime aikoina on saatu näyttöä siitä, että myös voimalajit, esimerkiksi kuntosaliharjoittelu, soveltuvat diabeetikolle.

Ennen liikunnan lisäämistä kannattaa keskustella lääkityksestä ja ateriarytmistä lääkärin tai diabeteshoitajan kanssa.

– Jos pääsee mukaan diabetesryhmään tai liikuntaporukkaan, tulosten saavuttaminen on helpompaa kuin yksin pakertaen, Hannele Yki-Järvinen toteaa.

Omenalihava vaarassa

Yki-Järvinen vertaa diabetesta pinnan alla vaanivaksi jäävuoreksi. Jos se pulpahtaa pintaan eli sairaus puhkeaa, sen hoitoon on tartuttava heti tarmolla. Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista ja vastaava määrä on vaarassa sairastua tai on jo saanut taudin tietämättään.

Aikuisiän diabetes on kavala tauti siksi, että se ei tunnu juuri miltään mutta lisää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Kun hoidetaan diabetesta, suojellaankin ensi sijassa sydäntä. Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivoinfarkti ja jalkojen valtimotauti ovat niitä sairauksia, joita tehokkaalla diabeteksen hoidolla pyritään estämään. Lisäksi diabetes voi vaurioittaa silmiä, munuaisia ja hermostoa.

Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri on koholla. Diabeteksesta puhutaan, kun paastosokeri ylittää seitsemän millimoolia litrassa verta (mmol/l) tai kahden tunnin sokerirasituksessa tehty arvo 11 mmol/l.
Tautia edeltää yleensä metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssiksi kutsuttu rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Sen yksinkertaisin mittari on mittanauha: metabolinen oireyhtymä puhkeaa, kun naisen vyötärönympärys on yli 80 senttiä ja miehen yli 94 senttiä.

– Vyötärönympärys kertoo niin sanotusta omenalihavuudesta. Omenan muotoisessa vatsassa ylimääräinen rasva kertyy vatsaontelon sisään ja usein maksaan. Juuri maksan rasvoittuminen on metabolisen oireyhtymän keskeinen syy, Yki-Järvinen selventää.

Rasvan kertyminen maksaan heikentää insuliinin kykyä vähentää maksan sokerituotantoa eli maksan insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeri kohoaa. Rasvamaksa voi kehittyä normaalipainoisellekin.

Sokeriarvojen lisäksi tyypin 2 diabeetikon triglyseridirasvat ovat usein koholla, (yli 1,7) ja hyvä (HDL) kolesteroli matalalla (naisilla alle 1,3, miehillä alle 1,0). Verenpainekin voi olla koholla, tavoitteena on alle 130/85 mmHg.

Stressi osasyyllinen?

Uutta ja samalla huolestuttavaa nykykehityksessä on se, että tyypin 2 diabetesta todetaan yhä nuoremmilla. Aiemmin sen katsottiin olevan yli 30-vuotiaiden vaiva, nyt Lastenklinikalla on löydetty 16-vuotiailtakin aikuistyypin diabetesta. Syypäänä on lähes yksinomaan kulovalkean tavoin leviävä lihavuus.

– Tauti voi puhjeta normaalipainoisellekin, mutta valtaosa on ylipainoisia. Usein potilaan suvusta löytyy aikuistyypin diabeetikkoja tai ainakin ylipainoisia, Yki-Järvinen kertoo.

Perinnöllisyyden lisäksi metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välisten yhteyksien taustalla saattaa piillä stressin tai tulehdusreaktion säätelyyn liittyviä seikkoja. Sikiöaikaisella kasvuympäristöllä voi olla sormensa pelissä tässä asiassa. Myös masennuksen on todettu altistavan diabetekselle.

Pahoinvointi syynä

Hannele Yki-Järvisellä on diabetekselle ja sitä edeltävälle metaboliselle oireyhtymälle oma nimitys, joka kuvaa taudin syitä.

– Kutsun tätä tautia pahoinvointisyndroomaksi. Ihmiset voivat huonosti, siksi he sairastuvat diabetekseen.

Pahoinvointi johtuu Yki-Järvisestä siitä, että olemme hukanneet aidon välittämisen toisista. Työtä on liikaa ja aikaa lapsille ja läheisille liian vähän. Sukulaisetkin ovat jääneet kauas, kun väki on muuttanut työn perässä etelään.

– Ei ole ihme, että diabetes yleistyy, kun perheet eivät ehdi pysähtyä yhteisille aterioille, koululiikuntaa on vähennetty ja välipalat kuitataan karkilla.

Syöminen on nopea nautinto, jolla korvataan kaikkea sitä, mikä tekisi ihmiset oikeasti onnellisiksi.Yki-Järvinen ihmettelee, että tupakointi on saatu kuriin mutta elintarviketeollisuus saa tuoda markkinoille vaikka millaista ruokaa. Ihmiset tekevät arkisia valintojaan sen perusteella, mitä on tarjolla ja mihin hintaan.

– Jos grillimakkaran hinta olisi viisikertainen verrattuna luomutomaattiin, se varmasti ohjaisi ostamista terveelliseen suuntaan.

Kuitupitoisia ja vähärasvaisia ruokia ei Yki-Järvisen mukaan pysty edes syömään sellaista määrää, että lihoo. Hampurilaisten kaltaisia kaloripommeja sen sijaan jaksaa mättää sisäänsä useita, eikä nälkä sittenkään pysy pitkään loitolla.

Yki-Järvinen kuuluttaakin yhteiskunnalta järeitä otteita lihavuusepidemian ja ihmisten pahoinvoinnin hoitamiseksi. Tässä tarvitaan esimerkiksi verohelpotuksen suuntaamista terveellisiin elintarvikkeisiin tai niiden vanhempien palkitsemista, joiden lapset liikkuvat riittävästi.

– Jos tietokonetta saisi käyttää vain työntekoon ja television katselua rajoitettaisiin perheissä, ihmiset liikkuisivat enemmän, söisivät terveellisemmin ja olisivat onnellisempia, Yki-Järvinen uskoo.

Tärkeä insuliini

Insuliinihormonin tehtävänä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen käyttöön ja lisätä sokerin varastoitumista maksaan ja lihaksiin. Tyypin 2 diabeetikolla haiman insuliinintuotanto on vähentynyt – sitä kyllä erittyy, mutta ei tarpeeksi. Tämä näkyy kohonneina verensokeriarvoina.

Diabeetikon ”paras ystävä” on insuliinihoito, erityisesti iltaisin ennen nukkumaanmenoa otettu insuliinipistos. Sen määrää säädellään itse tehdyillä sokerimittauksilla.

– Aktiivinen iltainsuliinin käyttö on tärkein syy siihen, että suomalaisten diabeetikkojen sokeritasapaino on viime vuosina parantunut, Hannele Yki-Järvinen korostaa.

Insuliinivalmisteiden lisäksi tarvitaan suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä, joista tärkein on metformiini. Sokeritasapainoa voidaan parantaa myös sulfonyyliurealla ja DPP-4-estäjillä. Potilaat reagoivat lääkkeisiin eri tavoin, joten hoito räätälöidään kullekin yksilöllisesti.

Yhtenä vaihtoehtona on pistoksena annettava GLP1-analogi, joka on liskon myrkystä eristetty lääke. Se parantaa sokeritasapainoa ja pudottaa jonkun verran painoa. Osalle pistos aiheuttaa pahoinvointia, mutta toiset sietävät sitä hyvin ja hyötyvät siitä.

– On hullua, että potilaiden täytyy pistää itseensä kahdesti päivässä liskon myrkkyä, kun saman voisi hoitaa syömällä viisaasti ja liikkumalla tarpeeksi, Yki-Järvinen harmittelee.
Usein tarvitaan myös verenpaine- tai kolesterolilääkkeitä sekä mini-Disperiniä vähentämään veren hyytymistä.
Nykyisin diabetesta hoidetaan – onnistuneesti – myös laihdutusleikkauksilla. Yki-Järviseltä tämä ei saa kiitosta:
– Kestävä ratkaisu olisi se, että keskityttäisiin ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen, jotta he jaksaisivat huolehtia paremmin itsestään eikä ongelmia pääsisi syntymään.

Lue lisää sisäelinrasvasta.

Vierailija

Diabeteksesta voi parantua

Vierailija 11.07.2014 klo 10:02 Entä jos ei ole ylipainoa. Ei diabeetikko ole aina lihava!!!!!!!!!!!!!! Liika sokeri aiheuttaa haiman väsymisen. Myös D-vitamiinin puute lisää riskiä sairastua myös II-tyypin diabetekseen. Viljat, sokeri ja peruna on tarkoitettu lihottamiseen ja verensokerin kohottamiseen.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.