Onko raitis ilma katoava luonnonvara? Kuinka vakava terveysriski ilmansaasteet ovat? Ainakin astmaatikon oireilua pakokaasut ja home saattavat pahentaa.

Voiko omilla valinnoillaan vaikuttaa hengitysilman puhtauteen? Väitteisiin ilmanlaadusta vastaa professori Matti J. Jantunen.

1. Ilmaston lämpeneminen lisää homeitten ja sienien määrää ilmassa.

Kyllä ulkoilmassa, koska aika, jolloin maa on jäässä ja lumen peittämä, lyhenee. Talvella ulkoilman home- ja sieni-itiöpitoisuudet ovat hyvin pienet. Olennaisempaa sisäilman laadun kannalta kuitenkin on, lisääntyykö samalla myös kosteus. Rakennusten homeongelmat johtuvatkin rakenteiden kosteusvaurioista, johon ilmaston lämpenemisellä on tuskin olennaista vaikutusta.

2. Pakkasella ilmassa on enemmän saasteita kuin lämpimällä säällä.

Vielä minun lapsuudessani 50-luvun kaupungeissa tämä oli itsestään selvää ja johtui rakennusten lämmityksestä. Nykyäänkin kovaan pakkaseen liittyy tyyni ilma, jonka vuoksi ilman saasteiden laimeneminen on tavallista heikompaa ja niiden pitoisuudet kaupungeissa kohoavat. Nykyisin syynä ovat pääasiassa liikenteen päästöt.

3. Ilma on puhtaimmillaan sateen jälkeen.

Kyllä, sade on oikeastaan ainoa tehokas mekanismi, joka poistaa ilmasta pienhiukkasia. Tuuli vain puhaltaa niitä paikasta toiseen.

4. Pakokaasuista peräisin olevat pienhiukkaset lisäävät astmaan sairastumista.

Totta. Pienhiukkaset, jotka ovat peräisin pakokaasuista, tupakasta kuin puun poltosta, lisäävät astmaatikon oireilua ja jonkin verran on näyttöä niiden osuudesta myös astman syntyyn. Pakokaasuhiukkaset eivät kuitenkaan ole merkittävin astman aiheuttaja, vaan sairauden pääasialliset syyt ovat muualla.

5. Jos kulkee pikkukatuja pitkin ja välttelee valtakatuja, saa keuhkoihinsa paljon vähemmän pienhiukkasia.

Kyllä ja ei. Kokonaisaltistumiseen vaikutus ei ole kovin suuri, mutta altistuminen liikenteen pienhiukkasille vähenee merkittävästi.

6. Katupöly voi laukaista sydänkohtauksen.

Kaupunki-ilman pienhiukkaset (alle 2,5 mikrometriä) voivat laukaista sydänkohtauksen. Katupölystä suurin osa on kuitenkin karkeampia (yli 2,5 mikrometriä) hiukkasia, joiden osuudesta sydänkohtauksiin ei juuri ole näyttöä. Hengitysoireita, esim. astmakohtauksia, katupöly kyllä lisää.

7. Luonnollinen ilmastointi on koneellista terveellisempi.

Molemmat voivat olla hyviä tai huonoja, raja ei kulje näiden kahden vaihtoehdon välillä. Koneellinen ilmastointi auttaa säästämään energiaa ja tekee mahdolliseksi ulkoilman pienhiukkasten suodattamisen: näin se vähentää pienhiukkasaltistumista ja niiden terveysriskejä. Tästä on saatu näyttöä väestötutkimuksissa.

8. Kaupunkien keskustoissa ikkunoita voi pitää auki ja tuulettaa turvallisesti.

Kyllä voi, mutta ulkoilman saastetilanne kannattaa silti huomioida. Ulkoilma on puhtaimmillaan sateen ja tuulen aikana, likaisimmillaan tyynellä ja pilvisellä säällä kaupunkien keskustoissa ja liikenneväylien äärellä. Korkea lämpötila on ilmansaasteiden ohella merkittävä terveysriski. Ikkunat kannattaakin pitää auki kesähelteellä, jotta asunto viilenee vaikka epäpuhtauksia pääseekin sisälle.

9. Mitä matalampi sokkeli talossa, sen suurempi riski, että huoneilmassa on syöpää aiheuttavaa radonia.

Radonin riskit aiheutuvat muista seikoista. Ensimmäinen edellytys on maaperän radionpitoisuus, joka suurimmassa osassa Suomea on varsin pieni. Siellä, missä maaperässä on paljon radonia, rakennuksen tuuletettu, korkea tai matala sokkeli on maavaraista laattarakennetta turvallisempi. Tasapainotettu ilmanvaihto vähentää radonia sisäilmasta, ja lisäsuojaa voivat antaa esim. ”radonkaivot”.

10. Jos käyttövedessä on paljon radonia, sitä voi vapautua vaarallisia määriä ilmaan esimerkiksi suihkussa.

Kyllä, mutta radonaltistumisen pääasiallinen syy on rakennuksen alapohjan kautta suoraan sisäilmaan tuleva radon. Radonin riskit aiheutuvat vuosien ja vuosikymmenien mittaan kertyneestä säteilystä, johon lyhytaikaisilla altistumispiikeillä, esim. suihkussa, on vähäinen vaikutus.

11. Jos rakennuksessa kasvaa hometta, sen tunnistaa hajusta.

Homeen haju on vakava merkki homeesta, mutta hyvin usein homeongelma ei varoita itsestään tällä tavalla. Homeen hajun puute ei ole tae siitä, että hometta ei ole.

12. Homeelle altistuminen voi laukaista allergian tai astman.

Kyllä voi.

13. Homeen aiheuttamat vaivat loppuvat heti, kun altistus loppuu.

Akuutti oireilu voi päättyä nopeasti, mutta home saattaa aiheuttaa myös pitkäaikaissairauden, jonka vaikutukset eivät pääty altistumisen loppuessa.

LUE LISÄÄ:

Terveyskirjasto: Ilmansaasteiden haitat