Ikäviä vaivoja matalasta verenpaineesta

Voiko verenpaine olla liian matala?

Kyllä voi, mutta se on melko harvinaista. Kun puhutaan kroonisesti liian matalasta verenpaineesta, on syynä tavallisimmin nesteenpoistolääkitys ja sitä vaativa sairaus, kuten sydämen vajaatoiminta.  Verenpaine voi olla jopa 75–80/50–60 mmHg tasoa ilman, että se olisi liian matala tai merkki mistään sairaudesta. Normaalin verenpaineen ylärajaksi sen sijaan on määritelty 135/85 mmHg. Arvoja voidaan pitää liian matalina, mikäli ne aiheuttavat oireita.

Minkälaisia oireita matala verenpaine aiheuttaa?

Heikotusta, huimausta, silmien sumenemista ja jopa pyörtymistä. Jos verenkierrossa ei ole riittävästi nestettä, oireena voi olla sama hengenahdistus, jota tavataan sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä. Myös syke nopeutuu verenpaineen laskiessa, jotta sydämen pumppaama verimäärä ei vähenisi elimistössä. Hyvänlaatuinenkin matala verenpaine aiheuttaa toisinaan voimattomuutta ja huonon olon tunnetta. Tämä voi vaivata etenkin silloin, kun suolaa käytetään niukalti ja nesteen saanti on vähäistä. Huono olo iskee, jos hikoilee paljon tai joutuu seisomaan tai valvomaan pitkään.

Lue lisää Tunnista ja hoida huimaus

Mistä kertoo, jos normaalipaineisen ihmisen verenpaine laskee aikuisiässä?

Tavallisin syy on painon pudotus tai alkoholinkäytön väheneminen.

Lakritsia sisältävät tuotteet aiheuttavat joillakin ihmisillä viikkojakin kestävää verenpaineen nousua, ja niistä luopuminen voi johtaa verenpaineen laskuun.

Stressi, kipu ja masennus nostavat tunnetusti verenpainetta, jolloin niiden väheneminen voi heijastua verenpaineen laskuna. Ellei mitään näistä ole taustalla eikä käytössä ole verenpainetta laskevia lääkkeitä, pitäisi tutkia veren suolat (kalium ja natrium) ja aamun kortisoli lisämunuaisvian poissulkemiseksi. Myös sydämen pumppauskyvyn heikkeneminen sydäninfarktin tai lihassairauden pohjalta voi laskea verenpainetta.

Näkyykö vuorokausirytmi verenpaineissa?

Terveen ihmisen verenpaine on nukkuessa selvästi matalampi kuin päivällä, ja tämä herättää usein turhaa huolta. Jopa 20–25 prosenttia päiväaikaista matalampi paine on kuitenkin nukkuessa täysin normaali. Verenpaineen yöllisen laskun puuttuminen on puolestaan poikkeavaa.

Miksi seisomaan noustessa huimaa?

Kun ihminen nousee makuulta istumaan tai istumasta pystyyn, hänen verenpaineensa laskee äkillisesti. Ilmiö johtuu siitä, ettei verenkierron säätelyjärjestelmä ehdi sopeutua riittävän nopeasti asennon muutokseen. Varsinkin jäykistyneet valtimot ovat alttiita verenpaineen laskulle. Huimaus menee nopeasti ohi asennon vakiinnuttua, eikä tila ole vaarallinen. Myös verenpainelääkkeet, erityisesti ääreisverenkiertoa laajentavat lääkkeet kuten kalsiumin salpaajat, voivat laskea verenpainetta seisoessa.

Voiko matala verenpaine olla myös riski­tekijä?

Tutkimuksissa on todettu sekä korkean että matalan verenpaineen liittyvän kohonneeseen kuolemanriskiin. Terveellä ihmisellä, varsinkin jos suku on pitkäikäistä, matala verenpaine ennakoi pitkäikäisyyttä. Se vähentää verisuonten seinämiin kohdistuvaa painetta niin, että verisuonen seinämä säilyttää kimmoisuutensa ja on siten vähemmän altis kovettumiselle, jäykistymiselle ja verenvuotoa aiheuttavalle haurastumiselle. Matala verenpainetaso on yhdistetty myös dementiaan. Tähänastinen näyttö ei kuitenkaan osoita matalan verenpaineen aiheuttavan dementiaa – kyse saattaa olla siitä, että dementia laskee verenpainetta.

Voidaanko matalasta verenpaineesta aiheutuvia oireita hoitaa kotikonstein?

Jos on kyse terveen ihmisen matalasta verenpaineesta, johon silloin tällöin liittyy vetämättömyyttä, voi salmiakkia tai suolaa käyttää reilummin. Myös liikunta vähentää silloin oireita. Mikäli oireet ilmenevät ylösnoustessa, kannattaa nousta sängystä hitaasti. Matalaan verenpaineeseen ei ole tehokkaita lääkkeitä. Erittäin hankalissa tapauksissa lääkäri voi kokeilla suolahormonin kaltaisesti vaikuttavaa lääkettä verenpaineen nostamiseksi. Lääkärillä kannattaa käydä etenkin, jos matala verenpaine on uusi vaiva, se aiheuttaa oireita eikä sen syy ole selvillä.

Asiantuntijana kardiologian dosentti Sinikka Pohjola-Sintonen, HYKSin Peijaksen sairaala