Särky lähtee kuin pyyhkäisten, kun saat pään asennon kohdalleen. Vähän leukaa sisään, pidennystä niskaan, hartiat alas — ja jomotus on poissa!

Niska! Kappas, sekin on olemassa. Niskaparka muistuu mieleen vasta sitten, kun päätä ei pysty liikuttelemaan. Tai parhaassa tapauksessa silloin, kun joku sitä sivelee.

— Kaulan ja niskan lihakset ovat laiminlyödyimmät lihasryhmät kehossamme. Siksi on niin tavallista, että niska jumittuu ja päätä särkee, fysioterapeutti ja tutkija Marjo Rinne UKK-instituutista sanoo.

Laiminlyönti tarkoittaa liikkeen puutetta ja haitallisia pään asentoja. Kaulaa ja niskaa pitäisi liikutella, venyttää ja vahvistaa kuten muitakin lihaksia. Herkästi kipuileva niska-hartiaseutu käsittää niskan, olkapäät ja koko yläselän. Iso joukko pieniä ja vähän tuhdimpia lihaksia säätelee siellä pään, käsien ja ylä-
selän liikkeitä.

Tärkeimmät lihasryhmät ovat niskarusetti yläniskassa, pään nyökkääjä- ja kiertäjälihakset kaulan etupuolella ja sivuilla, kolmiosainen epäkäslihas eli trapezius sekä lavan kohottajalihas hartiakulmassa. Lisäksi pieniä päätä liikuttavia lihaksia limittyy ja punoutuu niskarusetin ja epäkäslihaksen väliin.
Kukin lihasryhmä lähettää omanlaisiaan kipuoireita, jos ne rasittuvat, kiristyvät tai tulehtuvat.

Minä ja hiiri

Kun niskat ovat jumissa tai hartioissa pistää ja päätä puristaa, kysyy valistunut lääkäri: Paljonko istut päivän mittaan?
— Se on olennaisin kysymys nykyään. Sitten vasta kysytään, paljonko liikut, Marjo Rinne sanoo.

Vaivoja tulee, jos tekee yksipuolista istumatyötä ilman taukoja ja jos vapaa-ajan liikunta puuttuu.

— Mutta myös liikuntaa harrastava istumatyön tekijä enimmäkseen istuu päivänsä. Aamulla voi syntyä aktiivinen pyrähdys työmatkaliikunnasta, toinen rupeama kertyy jumpasta, pelistä tai lenkistä työpäivän jälkeen.

Mutta se ei aina riitä. Istumisen ja hiirityöskentelyn takia entistä useampi kärsii nykyään niska-hartiaseudun ja olkapään vaivoista: joka toinen nainen ja noin joka viides mies.

Naisten niskat kipeytyvät herkemmin kuin miesten, koska naisilla on keskimäärin kolmanneksen pienemmät ja heikommat lihakset kuin miehillä.

Vaihtele ja tauota

Vanhastaan tiedetään, että niska-hartiaseutua kuormittavat raskaat fyysiset työt, joissa käsitellään painavia työkaluja tai nostellaan taakkoja tai joissa joutuu
alttiiksi vedolle, kylmälle ja kostealle.

— Näyttöpäätetyö on äkkiä ajatellen kevyttä, mutta jos työskentelee pitkään samassa asennossa, ylikuormittuvat ne lihassäikeet, joilla työskennellään. Tällainen staattinen työ väsyttää sekä hermostoa että kudoksia, Marjo Rinne sanoo.

Olkapään herkkä rakenne ei kestä kevyistä kevyintäkään liikettä, jos sama jatkuu liian pitkään ja huonossa asennossa. Vaivoilta ei välty, jos pitkäaikaiseen kuormitukseen yhdistyvät lihasten heikkous ja huonot asentotottumukset, kuten yläselän huono ryhti.

— Työasennot pitää tarkistaa työfysioterapeutin kanssa, työtä tulee tauottaa ja lihaksia pitää harjoittaa vaikka työ olisi kevyttäkin. Lihakset kestävät sitä paremmin, mitä enemmän niihin on varastoitunut voimaa ja elastisuutta, Marjo Rinne sanoo.

Korjaa pään asento

— Niskakipuja voi ehkäistä ja hoitaa sillä, että hallitsee pään painopisteen, Marjo Rinne sanoo.

Pää työntyy helposti liiaksi eteenpäin, koska pään painosta kaksi kolmasosaa on etupuolella ja yksi kolmasosa takapuolella. Pään paino, 4—5 kiloa, rasittaa niskaa, jos pää on pitkään ääriasennossa eli kiertyneenä tai etukumaraan tai taakse taipuneena.

Niskan tulisi levätä hartioilla keskiasennossa ja pysyä siinä myös liikkuessa. Sivulta katsottuna pää asettuu selkärangan jatkeeksi. Niinpä monet niska-hartiaseudun kivut hoituvat vain ryhtiä korjaamalla. Kun ryhti on hyvä, luotisuora linja kulkee korvasta hartian kautta lantioon ja jalkaterän keskiosaan.
Hyvä ryhti parantaa myös niskan ja pään asentoa.  Samalla niska-hartiaseudun lihasten ja tukirakenteiden rasitus pienenee.

— Istuessa kaikki sellaiset asennot, jotka ovat hyviä selälle, ovat hyviä myös niska-hartiaseudulle, Marjo Rinne sanoo.

Kokeile kävelypalaveria

— Lihasperäisiä kipuja pystytään parhaiten ehkäisemään ja hoitamaan liikkumalla, Marjo Rinne sanoo.

Hän muistuttaa, että kerran tunnissa pitäisi nousta tuolilta ylös, tehdä muutama liike ja ottaa muutama askel. Myös istuessa voi välillä pyöritellä hartioita,
venytellä kylkiä sekä pyöristää ja ojentaa selkää.

Jotkut työyhteisöt ovat muuttaneet osan palavereistaan kävelykokouksiksi ja niissä onkin itua. Pienessä liikkeessä ajatuskin juoksee. Marjo Rinne kannustaa meitä vapauttamaan jäykän ylävartalomme. Hän suosittelee rintarangan kiertoja, olkapäiden pyörityksiä ja hartioiden väristyksiä lattaritanssien ja itämaisen tanssin mallien mukaan. Samalla mielikin vapautuu.

Kokeile taukojumppiamme!

▶ Säilytä selässä normaali lannenotko.
▶ Pidä pää pystyssä, niska pitkänä ja katse hieman alaviistoon.
▶ Pidä hartiat rennosti alhaalla ja kyynärpäät lähellä vartaloa.
▶ Tue kyynärvarret ja ranteet.
▶ Aseta käsivartesi 90–110 asteen kulmaan.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti