Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suomalainen potilasvakuutus korvaa vain Suomessa annettua hoitoa. Kuka auttaa, jos ulkomailla saatu hoito ei onnistukaan?

Mitä voi hoidattaa ulkomailla?

Omalla rahalla ulkomailla voi hoidattaa itseään juuri niin kuin haluaa. Hoitoa antavan maan lainsäädäntö määrittelee hoitovalikoiman ja -menetelmät.

Jotta Kela korvaa ulkomailla saatua hoitoa, sen tulee kuulua Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

Vastaavaa hoitoa olisi siis voitu antaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa tai sitä olisi korvattu sairaanhoitokorvauksena.

Lääketieteellisesti välttämätön hammasten oikomishoito korvataan, hampaiden valkaisua ei.

Mistä saa tietoa terveysmatkailusta?

Hoitopaikanvalinta.fi-sivusto on kätevä ja luotettava apu. Se on kattava tietopaketti terveydenhuollon valinnanvapaudesta ja potilaan mahdollisuuksista ja oikeuksista käyttää terveyspalveluja niin Suomessa kuin ulkomailla.

Puskaradio voi olla hyvä tai huono tietolähde. Yhden kokemus ei välttämättä ole yleistettävissä. Tietoa voi ja kannattaakin hankkia kriittisellä otteella myös suoraan hoidon antajalta, kuten hoitopaikkojen verkkosivuilta tai terveysmatkojenjärjestäjiltä.

Saako ulkomailla tehdystä hoidosta Kela-korvauksia?

Kela korvaa hoitokustannuksia, jos potilas on sairastunut äkillisesti missä tahansa ulkomailla. Näitä kustannuksia varten potilaalla on hyvä olla eurooppalainen sairaanhoitokortti, joka korvaa kustannukset suoraan hoidonantajalle. Lisäksi Kela korvaa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä aiheutuneita hoitokustannuksia, jos potilas on varta vasten hakeutunut sinne hoitoon.

Jos potilas hakeutuu hoidettavaksi muualle kuin Eurooppaan, hoitokustannuksia ei korvata.

Potilaan on ensin maksettava kaikki itse ja haettava korvauksia jälkikäteen kuuden kuukauden kuluessa. Joskus korkeat kokonaiskustannukset voivat yllättää halvassakin maassa. Aina on tietysti riski, että hoitoa ei korvata – mitään muita kuin länsimaisen lääketieteen mukaisia ja lääketieteellisesti perusteltuja hoitoja ei korvata.

Potilaalle ei koskaan korvata enempää kuin se kustannus, joka hänelle on aiheutunut.

Mitkä ovat tyypillisimmät riskit ulkomailta saadussa hoidossa?

Yhteisen kielen puutteesta johtuneet hoitovirheet, yllättävät lisäkustannukset, komplikaatiot, sairaalabakteerit ja infektiot, epäselvät ,takuu- ja korvausasiat ja suunnittelemattomat pitkät matkat jatkohoitoon.

Kenen puoleen voi kääntyä hoitovirheen sattuessa?

Ensisijaisesti pitää kääntyä hoitaneen tahon puoleen, joka korjaa virheitä, jos takuuasiat ovat kunnossa. Ulkomailta haetun hoidon komplikaatioita hoidetaan myös omassa julkisessa terveydenhuollossamme. Suomessa keskitytään aina hyvän hoidon antamiseen, eikä hoidontarpeen syy vaikuta asiassa.

Ulkomailla tapahtuneita hoitovirheitä ei Suomessa tilastoida. Yksittäistapauksista saattaa kuulla lääkäreiltä ja tutuilta.

Onko suomalainen potilasvakuutus voimassa ulkomailla?

Ei, suomalainen potilasvakuutus korvaa vain Suomessa annettua hoitoa.

EU-maissa kohdemaan lakisääteinen potilasvakuutus on hoitoa saavan henkilön turvana kaikissa tilanteissa. Muiden maiden osalta tällaista velvoitetta ei ole, ja potilasvakuutuksen kattavuus perustuu kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön. Lakisääteiset potilasvakuutukset ovat järjestelminä hyvin erilaisia.

Kuka korvaa, jos jotain menee pieleen?

Mitä enemmän suunnitellusta hoidosta ja mahdollisista riskeistä on sovittu etukäteen kirjallisesti, sitä helpompi on saada korvauksia ikävissä tilanteissa. Tilanteet ovat aina tapauskohtaisia ja niiden käsittelyssä noudatetaan hoitoa antavan maan lakeja.

Lue lisää Kelan sivuilta.