Juo vain iloon

Alkoholin tappaavuus on hätkähdyttävästi totta, mutta totta on myös se, että suuri osa suomalaisista käyttää yhä alkoholia vain sen verran, että se on heille hyväksi.

– Ei alkoholi pelkästään pahaksi ole. Hyviä vaikutuksia on pääasiassa kaksi, sanoo Tampereen yliopiston päihdelääketieteen professori Kaija Seppä.

– Terve aikuinen, joka ei ole raskaana, voi hyvin nauttia kohtuullisesti alkoholia iloonsa. Moni meistä suomalaisista, joilta tulee selvin päin vain muutama sana, muuttuu hyväntuuliseksi ja puheliaaksi otettuaan vähän. Mitä pahaa siinä on?

Tähän sisältyy kuitenkin jo ensimmäinen varaus: viisasta on juoda vain iloonsa, ja vähän siihenkin.
Vähän käytettynä alkoholi myös estää sepelvaltimotautia, koska se lisää hyvän kolesterolin määrää veressä.

– Edulliset suonivaikutukset saadaan hieman isommillakin alkoholimäärillä. Silloin ne kuitenkin mitätöityvät, koska muut haittavaikutukset alkavat lisääntyä, Seppä täsmentää.

Ja jälleen varaus: naisilla suonia suojaava vaikutus tulee vain, jos alkaa aikuisella  iällä, vasta yli 45-vuotiaana  juoda korkeintaan puoli drinkkiä päivässä. Nuorten naisten ei siis ole syytä suoniensa hyvinvoinnin takia juomista opetella.

Hyvin siis menee, jos ottaa todella vähän, keskimäärin sen puoli drinkkiä päivässä.

Mäyräkoira auttaa aina?

Monella kuitenkin menee enemmän, eikä Kaija Seppä ihmettele sitä.

– Monesti juomisen syy on se, että elämän vaikeudet kaatuvat niskaan. Eikä sille aina itse mitään voi. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon sellaista, mikä lisää painetta juomiseen, vaikkapa nyt meneillään olevat laajat irtisanomiset. Mihin ihmiset menevät ja mitä silloin tekevät? Hyväosaisemmilla ei ole varaa tuomita, jos turvaa haetaan pullosta tai pubista.

Mutta kerrotaan juomiseen myös paljon vain omaan itseen liittyviä syitä, esimerkiksi se, että elämä yleensä tuntuu kurjalta.

– Jos pahaa oloa on tottunut parantamaan juomalla, alkaa ajatella, että  hiprakassa elämä on sellaista kuin se parhaimmillaan voi olla. Jossain vaiheessa joutuu kyllä myöntämään, että se oli vain illuusio elämänhallinasta, sanoo sairaanhoitaja Ilkka Helamo.

Suomen Sairaanhoitajaliitto valitsi Helamon vuoden päihdesairaanhoitajaksi 2007. Tärkeimpinä perusteluina mainittiin hänen potilasta kunnioittava työskentelytapansa ja uutta luova, ennakkoluuloton ote päihdehoitotyön kehittämiseen.

Helamo on työskennellyt yli kymmenen vuotta päihdetyössä ja siitä kuusi vuotta Turun yliopistollisen keskussairaalan addiktiopoliklinikassa, missä hän hoitaa erikoissairaanhoitoa vaativia päihde- ja mielenterveyspotilaita. Hän toimii myös monissa päihdehoidon asiantuntijatehtävissä.

Hän erittelee päihdehäiriöisten ihmisten vaikeuksia pitemmälle.

– Perustellaan vaikka, että kyllä sinäkin joisit jos sulla olisi sellainen akka tai sellainen työ kuin minulla. Myös yksinäisyyden surua moni yrittää lievittää juomalla.

Oli syy mikä vain, Ilkka Helamosta vaikuttaa usein siltä kuin puhujan persoonallisuudesta puuttuisi pala, jonka paikalle päihdettä sovitetaan.

– Ajatellaan, että mäyräkoira auttaa aina.

Turvarajat opastavat

Kaija Sepän mielestä on tärkeää, että ihmiset tietävät mitä voi seurata, jos juominen alkaa haitata elämää.

– Kropassa ei ole monta paikkaa, johon alkoholi ei vaikuttaisi haitallisesti, kun tarpeeksi paljon juo, hän sanoo.

Juomisen seurauksia ja alkoholiriippuvuuden kehittymistä ei kuitenkaan voi yksittäisen ihmisen kohdalla ennustaa. Siksi orastavaa ongelmaa kannattaisi miettiä ja sen vaikutuksia tarkkailla jo, kun juominen vielä on aisoissa.

– Käyttöä on helpompi vähentää, kun ei vielä ole kehittynyt riippuvuutta. Mutta kun alkoholista on tullut keino hallita elämää, ongelman purkaminen on iso haaste. Silloin ei enää paljon auta, jos lääkäri ottaa puheeksi juomishaittojen lisäksi suolan, ruokavalion, lihomisen ja kehottaa lähtemään lenkille. 
Mistä sitten voi päätellä, että tarttuu pulloon liian hanakasti?

– Kun huomaa juovansa useammin kuin on itse asiassa tarkoitus, Kaija Seppä sanoo.

Siinä tilanteessa mieli alkaa herkästi apeutua, uni kärsii, paino nousee.  Elimistökin voi hälytellä erilaisilla mahaoireilla ja polttavalla tunteella rintalastan alla, mahan turpoamisella, ripulilla.  Tällaisia hälytyksiä ei kuitenkaan tule kaikille.

Koska haittavaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, Kaija Seppä muistuttaa myös siitä, miksi on määritelty ns. riskirajat, naisilla korkeintaan kaksi, miehillä neljä alkoholiannosta päivittäin eikä naisilla juomakerralla enempää kuin viisi ja miehillä seitsemän annosta. Usein nämä raja-arvot ymmärretään väärin.

– Ei saisi ajatella, että kun kulutus jää arvojen alle, voi juomista turvallisesti lisätä.  Jos rajat ylittyvät, riskit alkavat nousta selvästi. Kyse on siis oikeastaan turvarajoista, joiden ylittyessä saattaa olla hyödyllistä keskustella esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Riskirajoja ei myöskään ole määritelty pelkän tieteellisen näytön vaan myös kulttuuristen näkökohtien perusteella.

– Suomalaisella voi esimerkiksi mennä kori kaljaa ja pullo väkeviä viikonloppuna, eikä sitä pidetä minään. Jos rajat olisi vedetty meillä tiukemmiksi, joissakin piireissä niille naurettaisiin. Mutta muun muassa Yhdysvalloissa ja Englannissa riskikäytön rajat ovat matalammat.

Naista väkevämpää

Sitäkään ei voi ennustaa, kenestä tulee suurkuluttaja tai alkoholisti.

– Selvää kuitenkin on, ettei kukaan ryhdy alkoholistiksi tahallaan tai huvikseen. Kun alkoholinkäyttöään ei enää hallitse, kysymys on sairaudesta, Kaija Seppä muistuttaa.

Siinä tilanteessa ollaan, kun juominen alkaa mennä väkinäiseksi, juo vaikka ei oikeastaan haluaisi, mutta myös juoden on aina kurjaa. Samaan aikaan kehittyy myös sietokyvyn nousu, toleranssi. Ennen muutamasta drinkistä on tullut mukava nousuhumala, mutta sen saavuttamiseksi täytyykin alkaa ottaa enemmän. Monella alkoholista tulee tässä vaiheessa ainoa keino purkaa stressiä.

Myös fyysinen kestokyky joutuu koetukselle, naisilla herkemmin, koska he ovat pienempiä ja heidän elimistönsä vesimäärä on vähäisempi kuin miehillä. Jos mies ja nainen juovat yhtä paljon, naisen promillemäärä nousee korkeammaksi.

– Naisten pitäisi ymmärtää, etteivät he voi juoda miesten tahtiin, Kaija Seppä sanoo.

Ensin kärsii pää

Päihdelääkäri ei varoittele alkoholista kiusallaan vaan siksi, että tietää sen sairastuttavan. Muun muassa maksa- ja haimasairauksien määrä on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut. Sairaaloiden tapaturmapotilaista noin puolet ja sisätautipotilaista joka viides tulee hoitoon alkoholin aiheuttamasta syystä.

– Alkoholia juodaan aivovaikutusten saamiseksi. Jotkut tulevat hiprakassa vihaisiksi, toiset iloisiksi. Liian juomisen pitkäaikaisvaikutuksena on väistämättä aivoston vaurioituminen.

Ärtyneisyys, masentuneisuus ja unettomuus ovat tavallisia juomisen seurauksia. Paljon juovilla on kaikkia mielenterveydenongelmia enemmän kuin ihmisillä keskimäärin. Masentuneisuus muuttuu jatkuvaksi yleensä jo, kun joka viikonloppu juodaan paljon. Myös muisti voi huonontua ja juominen voi johtaa dementiaan.  Motoriikka häiriintyy ja liikkeiden hallinta on poikkeavaa selvinkin päin. Alkoholihaitat ovat silloin jo edenneet pitkälle.

Vakavalla tavalla aivovaikutukset näkyvät myös väkivaltana ja tapaturmina.

Aivoista alaspäin tultaessa ollaan kasvoissa.

– Niistäkin näkyy, jos alkoholia käyttää pitkäaikaisesti paljon. Tulee turvotusta ja hiussuonten katkeilun aiheuttamaa punoitusta. Sylkirauhaset laajenevat, mikä näkyy kasvojen alaosan levenemisenä.

Syöpää aiheuttava aine

Suuhun ja hampaisiin alkoholi vaikuttaa monin tavoin. Syljeneritys muuttuu ja hampaat kärsivät siitä. Ärsytysvaikutus kohdistuu myös suun limakalvoihin ja kieleen, joiden syöpäriski lisääntyy.

Paljon tutkimustietoa on siitä, että alkoholi lisää syöpää huomattavasti myös ruoansulatuskanavan yläosassa. Kaikkia syitä tähän ei tiedetä, mutta alkoholin syövyttävän vaikutuksen lisäksi syyllinen on  sen myrkyllinen aineenvaihduntatuote asetaldehydi.

Mutta esimerkiksi rintasyöpä, jonka riskiä alkoholi lisää jo pieninä määrinä, syntyy jostain vielä tuntemattomasta syystä. Muun muassa hormonien vaikutusta ja perinnöllistä alttiutta tietysti epäillään vahvasti.

Myös paksunsuolen syöpää runsas alkoholinkäyttö lisää. Syyksi on arveltu sitä, että alkoholi muuttaa paksunsuolen bakteerien aineenvaihduntaa  ja tämän seurauksena paksusuolessa syntyvä asetaldehydi on erityisen myrkyllistä.

– Yllättävää kyllä, mahasyöpää alkoholinkäytön ei tiedetä lisäävän, Kaija Seppä huomauttaa.
Ruoansulatuselimistöstä sivuun siirryttäessä löytyy lisää syöpäriskejä.

– Maksasyöpäriski lisääntyy varsinkin, jos alkoholisti saa maksakirroosin.

Kirroosia edeltää useimmiten alkoholirasvamaksa, tai hengenvaarallinen maksatulehdus. Joskus kirroosi tulee paljon juomisen seurauksena myös ilman välivaiheita.  Taaskaan ei tiedetä keille näin käy.

Vaarassa olevien elinten lista ei pääty vielä tähänkään.

– Alkoholin aiheuttama akuutti haimatulehdus on suomalaisilla juovilla miehillä yleinen, ja naisillakin se lisääntyy. Tämä äkillisinä tuskallisina ylävatsakipuina alkava sairaus tappaa nuoriakin. Sen voi saada, kun on sopivat geenit ja juo riittävästi muutaman viikon ajan eikä edes mahdottomia määriä.

Sydän vaikeuksissa

Vielä on syytä katsoa, kuinka sydän ja verenkiertoelimistö pärjää alkoholin kanssa.

– Jokainen riskirajan ylittävä drinkki nostaa verenpainetta, yläpainetta noin yhden, ja alapainetta puoli elohopeamillimetriä. Kymmenellä drinkillä päivässä nostaa siis näitä lukemia aika lailla, Kaija Seppä laskee.

Verenpainelääkkeillä tilanteen voi kyllä useimmiten korjata, mutta vähemmällä lääkityksellä pääsee, jos vähentää juomista.

Toinen vaikutus ovat sydämen rytmihäiriöt. Ne ovat tavallisia esimerkiksi, jos on viikonloppuna juonut paljon. Rytmi voi sen seurauksena olla vähän sekaisin useamman päivän, ja ainakin maanantai on enemmän tai vähemmän pilalla.

Harvinainen, mutta vakava seuraus on sydänlihaksen paksuuntuminen eli kardiomyopatia. Useimmiten se on palautumaton ja lisää äkkikuoleman vaaraa.

Haittavaikutusten listan voi päättää kohtaan, jossa Kaija Seppä näkee tarkoituksenmukaisuutta: kun juo liikaa, tulee kuukautishäriöitä, hedelmällisyys laskee, erektio heikkenee ja siittiöiden laatu huononee.

– Luonto panee lisääntymiselle stopin silloin, kun jälkeläisistä ei pystyisi huolehtimaan.

Oma syy raitistua

Jos käyttää alkoholia enemmän kuin haluaisi, jotkut pääsevät tavasta ja riippuvuudestakin pelkällä kovalla sisulla. Toinen onnistuu läheisten tuella, joku AA-kerhon toveripiirissä, A-klinikan tai jonkin muun tahon terapiassa. Avun lähteille löytää helposti internetin kautta, mm. osoitteesta www.paihdelinkki.fi.

Ilkka Helamon hoitoon tuleva saa vastattavakseen kysymyksen,  minkälaisten mielihyvän lähteiden hän voisi ajatella korvaavan juomisen. Sitten mietitään mikä kaikki elämässä ei ole  päihteiden käytön, humalan tai krapulan takia mahdollista. Samalla palautetaan mieleen, minkälaiset asiat toivat mielihyvää, kun juominen ei vielä säännellyt tekemisiä. Oliko se ehkä liikunta- tai kulttuuriharrastus, matkustelu, ihmisten tapaaminen ihan muuten vain selvin päin?

– Kun tätä palapeliä kootaan,  päätös juomisen lopettamisesta tai ainakin sen yrittämisestä ei ehkä enää tunnukaan hirveän vaikealta.

Helamo myös kehottaa puhekumppaniaan pisteyttämään elämänsä asioita.

Ensin tämä miettii asteikolla 1-10, kuinka tärkeänä pitää muutosta elämässään. Useimmiten vastaukseksi tulee noin kahdeksan.

Seuraavaksi hän arvioi, miten todennäköisenä pitää sitä, että voi olla puoli vuotta ilman alkoholia. Siihen vastataan yleensä kaksi tai kolme.

Tämän jälkeen tarkennetaan, mistä tulevat nämä sentään melkoiset voimavarat ja pohditaan, millä keinoin lukeman saisi suuremmaksi. Yleensä jokunen lisäpiste vielä saadaankin.

Helamon esittämiä kysymyksiä ovat myös "Voisitko kokeilla, mitä tuntuu elää viikko ilman krapulaa, tai katsoa elokuva selvin päin niin, että muistat sen vielä seuraavana päivänä. Tai miltä tuntuisi, jos ei tarvitsisi töissä miettiä, haiseeko viinalta."

Koska raitistusmismotiiveja on loputon määrä, jokaiselle etsitään oma.

Esimerkiksi taloudestaan tarkkaa Helamo kehottaa laskemaan, paljonko juomatta säästäisi.

Apua hakeva on sankari

Ilkka Helamo toivoisi päihdehäiriöisen uskovan sen, ettei itseään tarvitse hävetä, eikä pelätä, että hoitava ihminen moittii tai syyllistää juomisen takia.

Hänen mielestään ei myöskään ole syytä ajatella, ettei kenelläkään muulla ole sellaista kuin itsellä, tai ettei kukaan muu ole yhtä kurjassa jamassa.

Niinpä, jos muutosta haluaa, hän rohkaisee puhumaan esimerkiksi työterveyshoitajalle.

– Se joka omasta tahdostaan lähtee hoitoon ja haluaa muutoksen elämäänsä, toipuu varmimmin, hän sanoo.

On siis lupa luottaa siihen, että saa ammatillisen kohtelun ja että asiaa viedään eteenpäin yhdessä sopien. Juomaan retkahtamiset ovat päihdehäiriöiden hoidossa yleisiä, joten ei tarvitse pelätä, että hoito lopetetaan, jos niin käy.

Juomisen kanssa eläminen on raskasta myös siksi, että se pakottaa näyttelemään.

– Moni kuvittelee, ettei ongelma näy päällepäin, kieltävät sen itseltään ja ympäristöltään. Todellisuudessa muut esimerkiksi työyhteisössä ovat voineet tietää jo vuosia.

Helpotuksen tunne on yleensä valtava, kun uskaltautuu omaksi itsekseen eikä tarvitse enää olla teennäinen valeminänsä. Voi lopultakin sanoa muille, miltä todella tuntuu juomisen takia yleensä tai fyysisesti ja psyykkisesti sairaana krapulassa. Vähän niin kuin puhuisi jostain ”tavallisesta” sairaudestaan.

Sitten ei enää tarvitse yksin ajatella niinkään, että kyllä miehen, yhä useammassa tapauksessa naisenkin, kuuluu itse hoitaa asiansa, jos on ne sotkenut.

Tukea lääkkeistä

Jos ei omin neuvoin tai tukihoidon turvin saa asioitaan paremmalle mallille, voi pyytää lääkäriltä reseptilääkettä. Naltreksoni (Naltrexon®) estää juomisesta seuraavan mielihyvän syntymisen ja disulfiraami (Antabus®) pysäyttää alkoholiaineenvaihdunnan. Elimistöön kertyy silloin niin paljon asetaldehydiä, että tulee sietämättömän paha olo ja juominen käy mahdottomaksi. Yhden Antabus-tabletin vaikutus kestää useita päiviä. Pari muutakin, vielä vähemmän käytettyä lääkevaihtoehtoa on, jos edellä mainitut eivät auta.

– Näitä lääkkeitä käytetään liian vähän. Jokaisen juomisestaan huolestuneen pitäisi saada kokeilla niitäkin, Kaija Seppä sanoo.

Lääkityksen tukihoitona käydään saamassa henkistä tukea terveyskeskus- tai muun lääkärin vastaanotolla tietyin yhdessä sovituin väliajoin. Samalla seurataan lääkehoidon toteutumista. Kaija Sepän mielestä niin on parempi kuin valjastaa kumppanin juomisesta muutenkin stressaantunut puoliso vahtimaan lääkkeen ottamista.

Yleensä Antabushoitoa kokeillaan vain alkoholisteille, mutta ainakin yksi poikkeus on. Jos liikaa juova tietää, että lomilla menee tosi paljon, hän voi hyvin ottaa Antabuskuurin loman ajaksi.

Jokaisen halukkaan pitää Kaija Sepän mielestä saada kokeilla kaikkia keinoja, jotka tiedetään edes joillakin ihmisillä tehoavaksi. Mutta olipa keino mikä tahansa, se auttaa vain, jos päätös elämäntapojen muuttamisesta on syntynyt omasta tahdosta. 

Testaa juomatapasi

Kuinka usein käytät alkoholia ja kuinka monta annosta kerralla?

Kuinka usein
– juot kuusi annosta tai enemmän kerralla?
– et pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä? 
– et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi?
–  tarvitset aamulla krapularyypyn?
– tunnet syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen?
–  et juomisen vuoksi pysty muistamaan edellisen illan tapahtumia?

Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään  alkoholinkäyttösi seurauksena?

Onko joku ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut juomisen vähentämistä?

Lue lisää riippuvuuksista.