Melu vaikuttaa ihmiseen kuin stressi: olo on ärtynyt, levoton, uupunut, tyytymätön, jopa aggressiivinen. Hiljaisuus on keino selvitä melskeessä ehjänä. Möykän vastapainona korvia pitää muistaa uittaa äänettömyydessä.

Melu vahingoittaa kuuloaistinsoluja, joita korvassa on noin 16 000. Äkillinen, kova ääni, kuten kiväärinlaukaus tai ilotulitusraketti, voi viedä kuulon muttei aina pysyvästi.

Jos kuulo ei palaa muutamassa päivässä, kertalaakista taintuneita korvasoluja voidaan myös yrittää elvyttää. Myönteisiä tuloksia on saatu muun muassa ylipainehappihoidolla. Tällainen hoito on kuitenkin niin kallista, ettei sitä ole julkisessa terveydenhuollossa saatavilla.

Sen sijaan pitkään melussa rapautuneita kuuloaistinsoluja ei voida nykymenetelmin pelastaa edes rahalla, vaan vaurio on pysyvä. Meluvaurio syntyy ensin korkeille taajuuksille ja laajenee sitten puhealueelle.

–Vuosikausia melulle altistuneen sisäkorvan puhealueen (500–2000 Hz) aistinsolumatto näyttää ihan koinsyömältä, kuvailee dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Seppo Savolainen.
Pysyvä kuulonalenema syntyy melussa yleensä noin 25–35-vuodessa.

Dosentti Erkki Björk Kuopion yliopiston melulaboratoriosta sanoo, että syitä vaurioalttiuden eroihin ei täysin tunneta.

– Riskiä lisäävät muun muassa tupakointi, kolesteroli, verenpaine, diabetes sekä perimä, Björk luettelee.
Myös altistuminen orgaanisille liuottimille yhdessä melun kanssa lisää kuulovaurioriskiä.

Vapaa-aika meluistuu

Työperäisiä melukuulovauriota rekisteröidään noin 800 vuosittain. Määrä on 30 vuodessa yli puolittunut. Lukua on kutistanut melussa työskentelevien väheneminen, rakennustekniset ratkaisut ja kuulonsuojauksen tehostuminen.

Samaan aikaan ympäristö ja harrastukset ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti entistä äänekkäämmiksi. Liikenne jyrisee ja musiikki jyskyttää kaikkialla kaupoista laskettelurinteisiin.

– Elokuvateattereissa ääni jylisee ja jäähalliin tuskin uskaltaa enää edes mennä, kun maalia juhlistava pauhu on niin järisyttävä, Savolainen sanoo.

Korvia ei enää lepuuteta edes lenkillä tai kulkuvälineissä.

– MP3-soittimet soivat ihmisten korvilla niin lujaa, että ääni kantautuu bussissa ainakin viiden penkkirivin päähän.

Kuopion melulaboratoriossa on todettu, että vapaa-ajan melulle altistuvat pahimmin teini-ikäiset ja nuoret aikuiset. Yli 70 prosenttia 13–25-vuotiaista nuorista ylittää harrastuksissaan 75 desibelin meluturva-annoksen, 30 prosentilla vapaa-aikamelu kipuaa jopa yli 85 desibelin kuulovaurioriskirajan.

– Eniten nuorten kuuloa kuormittavat diskot ja ravintolat, Erkki Björk kertoo.

Ääntä piisaa aikuistenkin harrastuksissa: yli 40 prosentilla 25–55-vuotiaista vapaa-ajan viikkoannos ylittää turvarajan, riskiraja kaatuu lähes joka kymmenennellä.

Pubit ja yökerhot löytyvät aikuistenkin melulistan kärjestä, joten musiikista on muodostunut melulähteistä pahin.

Meluisa elinpiiri jättää jälkensä. Meluvauriot ilmenevät nuorempina kuin ennen. Savolaisen mukaan esimerkiksi joka viidennen varusmiehen kuulo on heikentynyt jo palvelukseen astuessa.

Ärsytysherkkyys vaihtelee

Äänen mieltäminen häiritseväksi meluksi on kuitenkin hyvin yksilöllistä.

– On mitattu, että äänen epämiellyttävyyskynnys on eri ihmisillä erilainen, Savolainen selittää.
Kovakorvaista ei räminä ja rytinä hetkauta, kun taas meluherkempi tunkee sormet korviin vähäisimmästäkin häiriöstä.

– Vaikka melu ei ihmistä tietoisesti kiusaisikaan, se vaikuttaa silti hyvinvointiin, painottaa melututkija Outi Ampuja Helsingin yliopistosta.

Melu esimerkiksi vaikeuttaa nukahtamista ja katkoo unta. Unihäiriöt puolestaan uuvuttavat ja pirstovat keskittymiskykyä, mikä taas lisää onnettomuusriskiä.

Melu häiritsee myös luovuutta, oppimiskykyä ja muistia. Eritoten lapset reagoivat meluun herkästi. Psychological Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että lentokentän lähettyvillä asuvien münchenilaislasten pitkäkestoinen muisti koheni jopa neljänneksen, kun kenttä suljettiin.

Melusta stressireaktio

Melu vaikuttaa ihmiseen kuin stressi: olo on ärtynyt, levoton, uupunut, tyytymätön, jopa aggressiivinen.
Berliiniläistutkija Wolfgang Babisch on osoittanut, että korvat, aivot ja keho reagoivat ääniin myös silloin, kun nukumme. Elimistöön erittyy stressihormoneja, kuten kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia.

Jos tämä hälytystila jatkuu pitkään, verenpaine nousee, hormonituotanto häiriintyy ja vastuskyky alenee. Sydän rasittuu.

–Melulla on havaittu yhteyksiä niin mielenterveysongelmien syntyyn kuin ennenaikaisiin kuolemiin, Ampuja kiteyttää.

WHO:n arvion mukaan esimerkiksi liikennemelu aiheuttaa kolme prosenttia kaikista sydänkuolemista – eli noin 210 000 kuolemaa joka vuosi.

EU:n määräysten mukaan ympäristömelu pitäisi vuorokausitasolla saada pysymään alle 55 desibelin, mutta Ampujan mukaan tuo raja rikotaan yli miljoonan suomalaisen asuinalueella.

Helsingin kaupungin meluselvitys osoittaa, että yksistään pääkaupungissa elää yli 55 desibelin tieliikennemelun ympäröimänä lähes 240 000 ihmistä. Yhtä äänekästä raideliikennettä joutuu kuuntelemaan vajaat 70 000 ihmistä päivittäin. Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella asukkaita on reilut 10 000.

Hiljaisuus lepuuttaa

Melusta ei silti pidetä meteliä.

– Useimmat ihmiset suhtautuvat meluun välttämättömänä pahana, joka on vain siedettävä, Outi Ampuja havaitsi tuoreessa väitöskirjassaan.

Kuulonhuoltoliiton viime syksynä teettämästä tutkimuksesta ilmeni, että puolet suomalaisista sietävät mieluummin melua kuin heikentävät palveluja.

– Toisaalta nekin, jotka pitävät melua ikään kuin hintana hyvistä palveluista, toivovat kaupunkeihin puistoja ja muita hiljaisuuden saarekkeita, Ampuja huomauttaa.

Hiljaisuus onkin tärkeä keino selvitä melskeessä ehjänä. Möykän vastapainona korvia pitää muistaa uittaa äänettömyydessä.

–Viimeistään korvan soiminen on hälytysmerkki siitä, että kuulo on ylikuormittunut ja tarvitsee taukoa ääniärsykkeistä, Savolainen neuvoo.

Mitä kovempi meteli, sitä pidemmän toipumisajan aistinsolut vaativat.

– Tupakkatauko ei riitä levoksi diskon rasittamille korville, vaan jumputuksesta palautuminen vaatii jopa 48–72 tunnin hiljaisuutta.

Suojaimet korville!

Kuulosuojaimet ehkäisevät meluvaurioita, mutta vapaa-aikanaan niitä käyttää toistaiseksi ani harva. Melulaboratoriossa selvitettiin muutama vuosi sitten, että vaikka yli 40 prosenttia nuorista pitää äänenvoimakkuutta diskoissa liian kovana, kuulosuojaimia kehtaa käyttää vain kolme prosenttia. 
Kuulosuojaimia ei löydy aina edes melutyöläisten korvilta.

– Korvatulpat vaimentavat melua yhtä hyvin kuin kupusuojaimetkin, kunhan ne vain asetetaan korviin oikein, Seppo Savolainen sanoo.

Liikenteen pauhu ei taukoa ja mökämusiikki soi tavarataloista laskettelurinteeseen. Kuulon lisäksi vaarassa voivat olla myös keskittymiskyky  ja muisti, jopa mielen ja sydämen terveys. Melustressiin auttaa hiljaisuus.

Lue lisää stressinhallinnasta

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Oikean diagnoosin löytäminen voi vaatia lähes salapoliisityötä, sillä monien sairauksien oireissa on huomattavaa samankaltaisuutta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Tavallisimman toiminnallisen suolistovaivan ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) pääoireita ovat vatsakipu, turvotus, ilmavaivat sekä ummetus tai ripuli.

Oikean diagnoosin takeeksi potilaalla tulisi olla oireita vähintään kuusi kuukautta ja oireiden tulisi vaivata vähintään kolmena päivänä kuukaudessa viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Lisäksi vähintään kaksi seuraavista tulisi toteutua: vatsakipu tai -vaiva helpottaa ulostamisen jälkeen ja ulostamiskerrat vähenevät tai tihenevät vaivan pahentuessa ja/tai uloste muuttuu löysäksi tai kovaksi vaivan pahentuessa.

SEKOITETAAN NÄIHIN

IBS saattaa sekoittua tulehdukselliseen suolistosairauteen (IBD). Niihin kuuluvat muun muassa Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus.

IBS voi sekoittua myös keliakiaan. Naisilla endometrioosi, jossa kohtumainen kudos kasvaa jossakin muualla kehossa, aiheuttaa samanlaisia vatsavaivoja. Henkeä uhkaavista sairauksista suolisto- tai munasarjasyöpää muistuttavat oireiltaan ärtyvän suolen oireyhtymää.

NÄIN HOIDETAAN

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosilla voidaan poissulkea muut hoidettavat sairaudet, mutta ärtyvän suolen oireyhtymää itsessään ei voi kovin tarkasti hoitaa. Oireita on kuitenkin todistetusti mahdollista hillitä huonosti sulavien, niin sanottujen FODMAPhiilihydraattien rajoittamisella, probiooteilla, piparminttuöljykapseleilla ja oikein valituilla kuituvalmisteilla.


Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kun kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormoneja, kyseessä on hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhashormonit ovat tärkeimpiä terveyttämme sääteleviä hormoneja, jotka vaikuttavat oleellisesti painonhallintaan, energisyyteen ja mielialaan.

Varhaisessa vaiheessaan kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat hyvin epämääräisiä: niihin voi liittyä väsymystä, painonnousua, ihon kuivuutta, lihassärkyjä ja muistiongelmia. Hypotyreoosin toteamiseksi tärkeintä on suorittaa kaksi verikoetta, joista selviää tyroksiini- ja tyreotropiiniarvot.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Hypotyreoosi voi muistuttaa oireiltaan erityisesti masennusta tai fibromyalgiaa.

Professori ja endokrinologi Matti Välimäen mukaan kilpirauhaspotilaita on saatettu hoitaa pitkäänkin masennuksen vuoksi masennuslääkkeillä ilman hyötyvaikutuksia – usein on aiheutunut vain sivuvaikutuksia.

Koska kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisintä yli 60-vuotiailla, se sekoittuu helposti myös luonnolliseen vanhenemiseen. Toisinaan epäily kilpirauhasen vajaatoiminnasta paljastuu täysin normaaliksi vaihteluksi elämässä: joskus ihminen on vain väsyneempi, hiuksia voi lähteä vähän enemmän ja painokin voi samalla nousta.

NÄIN HOIDETAAN

Diagnosoitua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla, eli samalla hormonilla, jota elimistö itse tuottaa. Joskus masennus tai muu psyykkinen stressi häiritsee kilpirauhashormoneja, jotka normalisoituvat itsekseen tilanteen parantuessa.


Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä (ME) on invalidisoiva pitkäaikaissairaus. Sen diagnosointi on hankalaa ja edellyttää, että potilas on kärsinyt vähintään kuusi kuukautta voimakkaasta väsymyksestä ja että toimintakyky on sen seurauksena merkittävästi heikentynyt.

ME lukeutuu neurologiin sairauksiin, mutta sen varsinaista syytä ei tunneta. Joskus jatkuva väsymystila

kehittyy vaikean tai pitkäaikaisen ruumiillisen sairauden seurauksena.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Useat niistä, jotka olettavat kärsivänsä ME:sta, saattavatkin sairastaa asentohuimausta, joka on viralliselta nimeltään ortostaattinen takykardia oireyhtymä. Newcastlen yliopiston professori Julia Newton arvioi, että kolmasosalla kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivistä voi olla asentohuimaus.

Asentohuimaus on hermojärjestelmän epänormaali reaktio, jonka oireet vaihtelevat laajasti: jotkut tuntevat huimaavaa oloa, toiset voivat pyörtyä. Newcastlen yliopiston selvitysten perusteella asentohuimausta esiintyy useimmin nuorilla naisilla. Tutkimuksia johtanut Newton arvioi, että asentohuimauksen aiheuttajana olisivat hormonaaliset muutokset tai virus.

Asentohuimauksen lisäksi ME voi sekoittua masennukseen. Osa kroonisesta väsymystilasta kärsivistä hyötyykin masennuslääkkeiden käytöstä, vaikka ei kärsisikään varsinaisesta masennustilasta.

NÄIN HOIDETAAN

ME:n oireita lievittää usein säännöllinen liikunta ja lihasvenyttely sekä fyysisen kunnon ylläpitäminen.


Keliakia

Keliakia on autoimmuunitauti, jossa viljan gluteeni aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa.Gluteenipitoisesta

ruoasta, kuten vehnästä, ohrasta ja rukiista, johtuvat oireet vaihtelevat yksilöllisesti vatsavaivoista ja närästyksestä päänsärkyyn ja nivelkipuihin.

Keliakiasta saadaan yleensä varmuus verikokeella. Tähystyksellä puolestaan selviää ohutsuolen kunto.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Useimmiten virheellinen diagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä.

Oma lukunsa on niin kutsuttu gluteeniyliherkkyys: silloin henkilö saa gluteenista oireita, vaikka hänellä ei ole keliakiaa. Tutkijat huomauttavat, että gluteeniyliherkiksi itsensä kokevilla todellinen vaiva saattaa aiheutua heidän elimistönsä vaikeudesta sulattaa niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja. Sen sijaan gluteeni ei näytä olevan niin suuri uhka, jona sitä yleisesti pidetään.

NÄIN HOIDETAAN

Koska viljan gluteiini vaurioittaa keliaakikon suolta, vaivat poistuvat, kun syömisistä karsitaan kaikki gluteiinipitoinen.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näin kartat gluteenia tarkasti
Ruoka
Näin kartat gluteenia tarkasti

Nivelreuma

Pitkäaikaista tulehdusta, kipua ja turvotusta nivelissä aiheuttavan reuman ominaispiirre on oireiden symmetrisyys. Yleensä käsien tai jalkojen nivelet kipeytyvät molemmin puolin. Verikoe auttaa löytämään sairauden.

Autoimmuunitauteihin lukeutuvan nivelreuman syyt ovat suurimmaksi osaksi hämärän peitossa. Hormonaalisilla seikoilla lienee vaikutusta, koska enemmistö potilaista on naisia ja koska sairaus lievittyy raskauden aikana. Tupakointi lisää sairastumisriskiä.

SEKOITETAAN NÄIHIN

Nivelet vaivaavat myös fibromyalgiassa. Se on tauti, johon liittyy vaihtelevasti

kipuja koko kehon alueella. Fibromyalgiaan voi liittyä myös päänsärkyä, unettomuutta ja suolistohäiriöitä.

Mikäli kipu tuntuu hyppivän kehonosasta toiseen ja tätä on ilmennyt vähintään kolme kuukautta, on aiheellista selvittää lääkärin kanssa, voisiko oireiden syynä olla fibromyalgia.

NÄIN HOIDETAAN

Varhaisella lääkityksen aloittamisella niveltulehdus saadaan yleensä hyvin hallintaan.

Asiantuntija: ylilääkäri Joni Suomi, Terveystalo.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

En pysty käyttämään nieltäviä lääketabletteja, vaikka ruoan nielemisessä minulla ei ole ongelmia. Missä vika ja mikä neuvoksi? Tähän asti olen pystynyt vaihtamaan lääkkeeni pureskeltaviin tai imeskeltäviin vaihtoehtoihin.

Tablettien nielemisvaiketta esiintyy kaiken ikäisillä, mutta yleisintä se on lapsilla ja vanhuksilla. Sen syynä voi olla tabletin suuri koko tai karhea pinta, herkkä nielun yökkäysheijaste tai suun kuivuus.

Lisätutkimuksia nielemisvaikeuden syyn selvittämiseksi tarvitaan yleensä vasta, jos tavallisen ruoan ja juoman nielemisessä esiintyy vai-
keuksia.

Ensisijaisesti pyritään valitsemaan helposti nieltävä lääkevalmiste. Näitä ovat muun muassa pienikokoiset tabletit ja kapselit, poretabletit ja suussa liukenevat tabletit.

Jotkut lääkkeet ovat saatavissa myös lääkelaastarien muodossa.

Osan lääkkeistä voi murskata tai liottaa pieneen määrään nestettä. Lääkkeen pakkausselosteessa mainitaan yleensä, jos tämä on sallittua. Jos tietoa ei löydy voi neuvoa kysyä apteekista. Yleisperiaatteena voidaan pitää, että tavallisia tabletteja (etenkin jakouurteellisia) saa murskata.

Sen sijaan depot-, entero- tai kalvopäällysteisiä tabletteja ei lähtökohtaisesti saa puolittaa tai murskata. Tällöin lääkäri voi tarkistaa muut saatavissa olevat valmistemuodot ja valita niistä sopivimman. Osassa lääkkeistä tarvitaan lääkärin merkintä lääkevaihdon kieltämisestä, jotta potilas saa juuri halutun valmisteen.

Tabletin nielemistä voidaan helpottaa myös apteekista ilman reseptiä saatavilla geeleillä tai tablettikalvoilla. Nämä liukastavat lääkkeen pinnan ja helpottavat lääkkeen nielemistä merkittävästi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.