Melu vaikuttaa ihmiseen kuin stressi: olo on ärtynyt, levoton, uupunut, tyytymätön, jopa aggressiivinen. Hiljaisuus on keino selvitä melskeessä ehjänä. Möykän vastapainona korvia pitää muistaa uittaa äänettömyydessä.

Melu vahingoittaa kuuloaistinsoluja, joita korvassa on noin 16 000. Äkillinen, kova ääni, kuten kiväärinlaukaus tai ilotulitusraketti, voi viedä kuulon muttei aina pysyvästi.

Jos kuulo ei palaa muutamassa päivässä, kertalaakista taintuneita korvasoluja voidaan myös yrittää elvyttää. Myönteisiä tuloksia on saatu muun muassa ylipainehappihoidolla. Tällainen hoito on kuitenkin niin kallista, ettei sitä ole julkisessa terveydenhuollossa saatavilla.

Sen sijaan pitkään melussa rapautuneita kuuloaistinsoluja ei voida nykymenetelmin pelastaa edes rahalla, vaan vaurio on pysyvä. Meluvaurio syntyy ensin korkeille taajuuksille ja laajenee sitten puhealueelle.

–Vuosikausia melulle altistuneen sisäkorvan puhealueen (500–2000 Hz) aistinsolumatto näyttää ihan koinsyömältä, kuvailee dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Seppo Savolainen.
Pysyvä kuulonalenema syntyy melussa yleensä noin 25–35-vuodessa.

Dosentti Erkki Björk Kuopion yliopiston melulaboratoriosta sanoo, että syitä vaurioalttiuden eroihin ei täysin tunneta.

– Riskiä lisäävät muun muassa tupakointi, kolesteroli, verenpaine, diabetes sekä perimä, Björk luettelee.
Myös altistuminen orgaanisille liuottimille yhdessä melun kanssa lisää kuulovaurioriskiä.

Vapaa-aika meluistuu

Työperäisiä melukuulovauriota rekisteröidään noin 800 vuosittain. Määrä on 30 vuodessa yli puolittunut. Lukua on kutistanut melussa työskentelevien väheneminen, rakennustekniset ratkaisut ja kuulonsuojauksen tehostuminen.

Samaan aikaan ympäristö ja harrastukset ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti entistä äänekkäämmiksi. Liikenne jyrisee ja musiikki jyskyttää kaikkialla kaupoista laskettelurinteisiin.

– Elokuvateattereissa ääni jylisee ja jäähalliin tuskin uskaltaa enää edes mennä, kun maalia juhlistava pauhu on niin järisyttävä, Savolainen sanoo.

Korvia ei enää lepuuteta edes lenkillä tai kulkuvälineissä.

– MP3-soittimet soivat ihmisten korvilla niin lujaa, että ääni kantautuu bussissa ainakin viiden penkkirivin päähän.

Kuopion melulaboratoriossa on todettu, että vapaa-ajan melulle altistuvat pahimmin teini-ikäiset ja nuoret aikuiset. Yli 70 prosenttia 13–25-vuotiaista nuorista ylittää harrastuksissaan 75 desibelin meluturva-annoksen, 30 prosentilla vapaa-aikamelu kipuaa jopa yli 85 desibelin kuulovaurioriskirajan.

– Eniten nuorten kuuloa kuormittavat diskot ja ravintolat, Erkki Björk kertoo.

Ääntä piisaa aikuistenkin harrastuksissa: yli 40 prosentilla 25–55-vuotiaista vapaa-ajan viikkoannos ylittää turvarajan, riskiraja kaatuu lähes joka kymmenennellä.

Pubit ja yökerhot löytyvät aikuistenkin melulistan kärjestä, joten musiikista on muodostunut melulähteistä pahin.

Meluisa elinpiiri jättää jälkensä. Meluvauriot ilmenevät nuorempina kuin ennen. Savolaisen mukaan esimerkiksi joka viidennen varusmiehen kuulo on heikentynyt jo palvelukseen astuessa.

Ärsytysherkkyys vaihtelee

Äänen mieltäminen häiritseväksi meluksi on kuitenkin hyvin yksilöllistä.

– On mitattu, että äänen epämiellyttävyyskynnys on eri ihmisillä erilainen, Savolainen selittää.
Kovakorvaista ei räminä ja rytinä hetkauta, kun taas meluherkempi tunkee sormet korviin vähäisimmästäkin häiriöstä.

– Vaikka melu ei ihmistä tietoisesti kiusaisikaan, se vaikuttaa silti hyvinvointiin, painottaa melututkija Outi Ampuja Helsingin yliopistosta.

Melu esimerkiksi vaikeuttaa nukahtamista ja katkoo unta. Unihäiriöt puolestaan uuvuttavat ja pirstovat keskittymiskykyä, mikä taas lisää onnettomuusriskiä.

Melu häiritsee myös luovuutta, oppimiskykyä ja muistia. Eritoten lapset reagoivat meluun herkästi. Psychological Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että lentokentän lähettyvillä asuvien münchenilaislasten pitkäkestoinen muisti koheni jopa neljänneksen, kun kenttä suljettiin.

Melusta stressireaktio

Melu vaikuttaa ihmiseen kuin stressi: olo on ärtynyt, levoton, uupunut, tyytymätön, jopa aggressiivinen.
Berliiniläistutkija Wolfgang Babisch on osoittanut, että korvat, aivot ja keho reagoivat ääniin myös silloin, kun nukumme. Elimistöön erittyy stressihormoneja, kuten kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia.

Jos tämä hälytystila jatkuu pitkään, verenpaine nousee, hormonituotanto häiriintyy ja vastuskyky alenee. Sydän rasittuu.

–Melulla on havaittu yhteyksiä niin mielenterveysongelmien syntyyn kuin ennenaikaisiin kuolemiin, Ampuja kiteyttää.

WHO:n arvion mukaan esimerkiksi liikennemelu aiheuttaa kolme prosenttia kaikista sydänkuolemista – eli noin 210 000 kuolemaa joka vuosi.

EU:n määräysten mukaan ympäristömelu pitäisi vuorokausitasolla saada pysymään alle 55 desibelin, mutta Ampujan mukaan tuo raja rikotaan yli miljoonan suomalaisen asuinalueella.

Helsingin kaupungin meluselvitys osoittaa, että yksistään pääkaupungissa elää yli 55 desibelin tieliikennemelun ympäröimänä lähes 240 000 ihmistä. Yhtä äänekästä raideliikennettä joutuu kuuntelemaan vajaat 70 000 ihmistä päivittäin. Helsinki-Vantaan lentokentän melualueella asukkaita on reilut 10 000.

Hiljaisuus lepuuttaa

Melusta ei silti pidetä meteliä.

– Useimmat ihmiset suhtautuvat meluun välttämättömänä pahana, joka on vain siedettävä, Outi Ampuja havaitsi tuoreessa väitöskirjassaan.

Kuulonhuoltoliiton viime syksynä teettämästä tutkimuksesta ilmeni, että puolet suomalaisista sietävät mieluummin melua kuin heikentävät palveluja.

– Toisaalta nekin, jotka pitävät melua ikään kuin hintana hyvistä palveluista, toivovat kaupunkeihin puistoja ja muita hiljaisuuden saarekkeita, Ampuja huomauttaa.

Hiljaisuus onkin tärkeä keino selvitä melskeessä ehjänä. Möykän vastapainona korvia pitää muistaa uittaa äänettömyydessä.

–Viimeistään korvan soiminen on hälytysmerkki siitä, että kuulo on ylikuormittunut ja tarvitsee taukoa ääniärsykkeistä, Savolainen neuvoo.

Mitä kovempi meteli, sitä pidemmän toipumisajan aistinsolut vaativat.

– Tupakkatauko ei riitä levoksi diskon rasittamille korville, vaan jumputuksesta palautuminen vaatii jopa 48–72 tunnin hiljaisuutta.

Suojaimet korville!

Kuulosuojaimet ehkäisevät meluvaurioita, mutta vapaa-aikanaan niitä käyttää toistaiseksi ani harva. Melulaboratoriossa selvitettiin muutama vuosi sitten, että vaikka yli 40 prosenttia nuorista pitää äänenvoimakkuutta diskoissa liian kovana, kuulosuojaimia kehtaa käyttää vain kolme prosenttia. 
Kuulosuojaimia ei löydy aina edes melutyöläisten korvilta.

– Korvatulpat vaimentavat melua yhtä hyvin kuin kupusuojaimetkin, kunhan ne vain asetetaan korviin oikein, Seppo Savolainen sanoo.

Liikenteen pauhu ei taukoa ja mökämusiikki soi tavarataloista laskettelurinteeseen. Kuulon lisäksi vaarassa voivat olla myös keskittymiskyky  ja muisti, jopa mielen ja sydämen terveys. Melustressiin auttaa hiljaisuus.

Lue lisää stressinhallinnasta

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.