Kokeile rentousharjoituksia tai unipäiväkirjaa, niin nukkumatti tulee vähän varmemmin.

Unettomuus on kauhistus, ja mitä enemmän sitä ajattelet, sitä katkonaisemmiksi yöt muuttuvat. Kun muistat rentoutua päivällä, niin yöstäkin voi tulla vähän leppoisampi. Kokeile rentoutusharjoituksia:

  1. Pidä töissä tai kotona taukoja säännöllisin välein. Pysähdy kesken askareiden, havainnoi mitä olet tekemässä ja suhtaudu itseesi ystävällisesti. Tee 3 minuutin syvähengitysharjoitus 3–4 kertaa päivässä. Kokeile kädelläsi, kuinka rintakehäsi ja vatsasi nousevat hengityksen tahdissa.
  2. Harjoittele etenevää lihasrentoutusta. Sulje silmäsi ja jännitä kutakin lihasryhmää päästä jalkoihin vuorotellen: jännitä sisäänhengityksellä ja rentouta uloshengityksellä. Laske lopuksi 5, 4, 3, 2, 1 ja avaa hitaasti silmäsi.
  3. Valmistaudu yöhön pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa: ota lämmin suihku tai sauno. Muistuta itseäsi, että lepo on tärkeä osa elpymistä.

Vai unilääkettä?

Perinteisten unilääkkeiden, bentsodiatsepiinien, ongelmana on se, että niistä voi tulla riippuvaiseksi jo parissa viikossa. Käytön jatkuessa elimistö vaatii yhä suurempia annoksia tehon säilymiseksi.

Nukahtamislääkkeiksi kutsuttuja bentsodiatsepiinijohdannaisia pidetään kevyempinä vaihtoehtoina, mutta ne eivät ole. Molempien unilääkeryhmien valmisteet keventävät unta, mutta turruttavat sen verran aivotoimintaa, että aamulla ei muista heräilleensä. Päivälläkin on tokkurainen olo, mikä vaikeuttaa autolla ajoa ja keskittymistä.

Vanhuksilla unilääkkeen haihtuminen elimistöstä kestää kauemmin, jopa yli puoli vuorokautta.

Unilääkkeiden rinnalle ovat nousseet masennuslääkkeet, joita määrätään pitkään jatkuneeseen unettomuuteen hyvin pieniä annoksia. Masennuksen hoidossa käytetystä pilleristä riittää yleensä neljäsosa tai vielä pienempi määrä. Yhdysvalloissa masennuslääkkeet ovat jo ohittaneet suosiossa unilääkkeet. Niistä ei tule riippuvaiseksi.

Luontokin hoitaa

Melatoniinipilleri on unilääkkeitä luonnollisempi tapa hoitaa unettomuutta. Melatoniini on elimistön oma yöhormoni, jonka eritys on huipussaan keskiyön jälkeen. Melatoniinin erityksen piikki voi viivästyä tai aikaistua vuorotyön, kaukomatkan, murrosiän tai ikääntymisen takia. Silloin tavalliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat yhtä tuskaa.

Melatoniinia pidetään tällaisissa tilanteissa turvallisena vaihtoehtona: siitä ei tule riippuvaiseksi eikä sillä ole juuri haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Luontaistuotteista unta houkutellaan monillakin tuotteilla. Niistä parhaiten tutkittuja ovat valeriaana ja tryptofaani, joita kumpaakin voi varsin huoletta testata yöuniensa parantamiseen. Yhtä aikaa unilääkkeiden kanssa niitä ei suositella, koska ne voivat voimistaa unettavaa vaikutusta.

Lisätietoja:
uniliitto.fi
kaypahoito.fi
Unipäiväkirjan voi tulostaa
esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta, ttl.fi

Lähteet: Susan Pihl, Anna-Mari Aronen: Unen taidot. Duodecim, 2012.
Markku Partinen, Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille. WSOY, 2011.
Soili Kajaste, Juha Markkula: Hyvää yötä – apua univaikeuksiin. Kirjapaja, 2011.

Lue lisää unettomuudesta:

Univaikeuksista,

Ymmärrä unesi, ymmärrät itseäsi

Kuumakalle, kokeile uniterapiaa

Ongelmaton unilääke?

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.