Kokonaiskolesterolia tärkeämpää on mitata pahan LDL-kolesterolin määrää. Jos lukemat ovat korkeat, ensin kokeillaan ruokavaliomuutoksia ja liikunnan lisäämistä. Statiineja määrätään, jos nämä eivät tuo toivottua tulosta.

1. Mitä korkean kolesterolin vaaroista tiedetään?

Kolesteroli on salakavalampi kuin luulimmekaan. Se voi aiheuttaa verisuoniin kolesteroliplakkeja, jotka eivät ahtauta valtimoita. Näin ei myöskään tule sydänkohtausta ennakoivia oireita, kuten hengästymistä tai rintakipuja rasituksessa. Valtimosairaus paljastuu vasta, kun plakki repeää, sitä paikkaava veritulppa tukkii sepelvaltimon ja aiheuttaa sydänkohtauksen.

Toinen huolestuttava seikka liittyy lihomiseen. Jo pienikin kolesteroliarvojen suureneminen on vaarallinen, kun siihen yhdistyvät liikakilot sekä kohonneet verenpaine, triglyseridit ja sokeriarvot. Eli kun ihmisellä on tämä yleistymässä oleva metabolinen oireyhtymä.

Kokonaiskolesterolia tärkeämpää on mitata ennen kaikkea huonon LDL-kolesterolin määrää. Se pitäisi saada alle 3:n, korkean riskin potilailla jopa alle 2:n.

Jos kolesteroliplakit ovat jo aiheuttaneet sydänkohtauksen, ne pitäisi saada sulamaan pois. Vastasyntyneen arvo 1,5 on silloin hyvä tavoite.

2. Miten huonoa LDL-kolesterolia saadaan laskemaan?

Yksinkertaisinta on aloittaa ruokavalion rasvoista. Kovat rasvat vaihdetaan pehmeisiin. Kovia rasvoja ovat kaikki ne rasvat, jotka kovettuvat jääkaapissa, olipa ne tehty eläin- tai kasvirasvoista.

Kun vielä painon saa laskemaan, kolesterolikin yleensä alenee. Jos dieetti puree, muuta ei tarvita.

Jos ruokavalion muutokset eivät onnistu tai kolesterolitavoitteeseen ei niistä huolimatta päästä, voidaan tarvita lääkehoitoa, statiineita. Statiinien tarpeen arviointi on lääkärin tehtävä. Mitä alempi LDL-kolesterolin tavoite, sitä varmemmin tarvitaan statiinia.

3. Pitäisikö hyvää HDL:ää saada ylös?

Hyvä HDL-kolesteroli vie pahaa kolesterolia pois kolesteroliplakeista, joten sen vaikutus on suojaava. Sen merkitys ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin LDL:n ja sen tasoa näyttäisi vahvasti säätelevän perimä. Niinpä sen säätelyyn ei ole tehokkaita keinoja.

Metabolisessa oireyhtymässä HDL:n määrä romahtaa, joten silloin tämä suoja puuttuu. Paras keino HDL:n nostamiseksi on tuolloin laihdutus.

Täysin rasvaton ruokavalio pudottaa HDL:ää, joten pehmeät rasvat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Myös liikunta nostaa HDL:ää ja suojaa siten sydäntaudilta.

4. Pitääkö myös triglyseridiarvoja seurata?

Triglyseridit kuuluvat metabolisen oireyhtymän ”kuoleman kolmioon”. Niiden taso nousee erityisesti silloin, kun ylipainoon liittyy sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja kehittyy tyypin 2 diabetes. Kun triglyseriditaso nousee, hyvän HDL:n taso laskee ja samalla paha LDL muuttuu entistä pahemmaksi.

Triglyseridit reagoivat erittäin herkästi dieettiin eli laihdutus on tässäkin taikasana. Kun triglyseridiarvot saadaan kuntoon, HDL:n taso nousee automaattisesti.

Asiantuntijana professori Petri Kovanen.

LUE LISÄÄ:

Pahasta kolesterolista

Korkeasta kolesterolista ja verenpaineesta

Pitkän elämän salaisuudesta

Kuntoremontista