Kokonaiskolesterolia tärkeämpää on mitata pahan LDL-kolesterolin määrää. Jos lukemat ovat korkeat, ensin kokeillaan ruokavaliomuutoksia ja liikunnan lisäämistä. Statiineja määrätään, jos nämä eivät tuo toivottua tulosta.

1. Mitä korkean kolesterolin vaaroista tiedetään?

Kolesteroli on salakavalampi kuin luulimmekaan. Se voi aiheuttaa verisuoniin kolesteroliplakkeja, jotka eivät ahtauta valtimoita. Näin ei myöskään tule sydänkohtausta ennakoivia oireita, kuten hengästymistä tai rintakipuja rasituksessa. Valtimosairaus paljastuu vasta, kun plakki repeää, sitä paikkaava veritulppa tukkii sepelvaltimon ja aiheuttaa sydänkohtauksen.

Toinen huolestuttava seikka liittyy lihomiseen. Jo pienikin kolesteroliarvojen suureneminen on vaarallinen, kun siihen yhdistyvät liikakilot sekä kohonneet verenpaine, triglyseridit ja sokeriarvot. Eli kun ihmisellä on tämä yleistymässä oleva metabolinen oireyhtymä.

Kokonaiskolesterolia tärkeämpää on mitata ennen kaikkea huonon LDL-kolesterolin määrää. Se pitäisi saada alle 3:n, korkean riskin potilailla jopa alle 2:n.

Jos kolesteroliplakit ovat jo aiheuttaneet sydänkohtauksen, ne pitäisi saada sulamaan pois. Vastasyntyneen arvo 1,5 on silloin hyvä tavoite.

2. Miten huonoa LDL-kolesterolia saadaan laskemaan?

Yksinkertaisinta on aloittaa ruokavalion rasvoista. Kovat rasvat vaihdetaan pehmeisiin. Kovia rasvoja ovat kaikki ne rasvat, jotka kovettuvat jääkaapissa, olipa ne tehty eläin- tai kasvirasvoista.

Kun vielä painon saa laskemaan, kolesterolikin yleensä alenee. Jos dieetti puree, muuta ei tarvita.

Jos ruokavalion muutokset eivät onnistu tai kolesterolitavoitteeseen ei niistä huolimatta päästä, voidaan tarvita lääkehoitoa, statiineita. Statiinien tarpeen arviointi on lääkärin tehtävä. Mitä alempi LDL-kolesterolin tavoite, sitä varmemmin tarvitaan statiinia.

3. Pitäisikö hyvää HDL:ää saada ylös?

Hyvä HDL-kolesteroli vie pahaa kolesterolia pois kolesteroliplakeista, joten sen vaikutus on suojaava. Sen merkitys ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin LDL:n ja sen tasoa näyttäisi vahvasti säätelevän perimä. Niinpä sen säätelyyn ei ole tehokkaita keinoja.

Metabolisessa oireyhtymässä HDL:n määrä romahtaa, joten silloin tämä suoja puuttuu. Paras keino HDL:n nostamiseksi on tuolloin laihdutus.

Täysin rasvaton ruokavalio pudottaa HDL:ää, joten pehmeät rasvat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Myös liikunta nostaa HDL:ää ja suojaa siten sydäntaudilta.

4. Pitääkö myös triglyseridiarvoja seurata?

Triglyseridit kuuluvat metabolisen oireyhtymän ”kuoleman kolmioon”. Niiden taso nousee erityisesti silloin, kun ylipainoon liittyy sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja kehittyy tyypin 2 diabetes. Kun triglyseriditaso nousee, hyvän HDL:n taso laskee ja samalla paha LDL muuttuu entistä pahemmaksi.

Triglyseridit reagoivat erittäin herkästi dieettiin eli laihdutus on tässäkin taikasana. Kun triglyseridiarvot saadaan kuntoon, HDL:n taso nousee automaattisesti.

Asiantuntijana professori Petri Kovanen.

LUE LISÄÄ:

Pahasta kolesterolista

Korkeasta kolesterolista ja verenpaineesta

Pitkän elämän salaisuudesta

Kuntoremontista

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti