Liike hoitaa kipeää polvea

Liike pysähtyy äkkiä, kun polvi menee alta. Venähtää, vääntyy, saa väärää kuormitusta tai kovan iskun. Ja niin rätsähti ristiside, rusahti kierukka, tulehtui nivel. Joillakin polvinivelen rustot kuluvat omia aikojaan.

– Polven monenlaisista vioista saadaan korjatuksi suurin osa, ja polvi toimii sen jälkeen kuin terve, ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio sanoo.

Kierukan ja eturistisiteen repeämät, nivelsiteiden venähdykset ja rustovauriot ovat tavallisimpia polvivaivoja. Kokeneen ortopedin mukaan suurin osa voi leikkauksen tai liike- ja liikuntahoidon jälkeen jatkaa liikkumista omassa tutussa lajissaan, jopa lasketella, pelata koripalloa tai juosta kuten ennenkin.

– Kierukan ja ristisiteen repeämistä polvi korjataan melkein aina täysin toimintakuntoiseksi, Kallio sanoo.

Entä jos ei kuntoudu?

– Jos ristisiteen korjaus ei onnistu, polvi jää löysäksi. Tai kierukka voi revetä niin laajalti, ettei sen korjaaminen onnistu. Myös rustot voivat vaurioitua niin pahoin, että polveen jää pysyvää ongelmaa.

Mitä ihmeen häikkää

Iso osa polviongelmista on niin sanottuja toiminnallisia vaivoja, joihin ei ole selvää syytä. Polvi on kipeä, mutta magneetti- ja röntgenkuvissa ja kliinisissä tutkimuksissa ei siitä ei löydy vikaa.

– Kipu voi tuntua esimerkiksi jumppaliikkeessä, jossa polvi ei saa lihaksista tukea, fysioterapeutti Nikolai Kähkönen sanoo.

– Jos pakaroissa, reisissä ja pohkeissa ei ole voimaa, polven sisäpuolen rakenteet, nivelsiteet ja polvilumpion nivelpinnat kuormittuvat väärin ja polvi voi kipeytyä.

Polven liikkeeseen vaikuttavat myös lonkan ja nilkan toiminta. Niiden epävakaudesta kärsii polvikin.

Nikolai Kähkönen kehottaa käymään vuoropuhelua oman kehon kanssa ja kuulostelemaan, miltä ja missä mikäkin liike tuntuu. Niin oppii kuormittamaan oikeita lihaksia ja niveliä.

Tauolle kipeän kanssa

Nivelkierukoitten tehtävä on tukea polvea, toimia iskunvaimentimina ja jakaa niveleen kohdistuva paine reisi- ja sääriluun välissä tasaisesti. Kun kierukka syystä tai toisesta repeää, revennyt osa yleensä poistetaan leikkauksessa.

Se ei välttämättä rajoita liikkumista. Leikatulla polvella pystyy jopa lumilautailemaan tai laskettelemaan, jos on ennenkin niitä harrastanut.

– Polven toiminta kuitenkin muuttuu, koska iskunvaimentimesta on osia pois. Esimerkiksi juoksusta on pidettävä taukoa, jos polvi kipeytyy, Nikolai Kähkönen sanoo.

Omaan lajiin voi palata muutamassa viikossa eli sitten kun polvi on kivuton, ei turpoa ja on saanut voimansa ja liikkuvuutensa takaisin.

Yhdelle jalalle

Revennyt eturistiside voidaan rakentaa uudestaan leikkauksessa. Aina sitä ei kuitenkaan tehdä. Jos henkilö ei erityisesti harrasta liikuntaa eikä häntä haittaa hieman vajaakuntoiseksi jäävä polvi, polvea vain kuntoutetaan. Tämä siksi, että eturistisiteen leikkauksesta kuntoutuminen vie pitkään, nopeimmillaankin 3–4 kuukautta.

Tuossa ajassa ristisiteen siirrännäiseen syntyy verenkierto, reisilihas toipuu ja polven asento- ja liiketunto palautuu osittain – ei kuitenkaan ilman harjoittelua.

Nikolai Kähkönen neuvoo harjoittelemaan tasapainoilemalla yhdellä jalalla pehmeällä alustalla, esimerkiksi moninkerroin taitetun pyyhkeen tai tyynyn päällä, tasapainolaudalla tai puolipallolla.

Myös polven sivusiteet voivat venähtää, revähtää yhtäkkisestä väännöstä tai ylirasittua väärästä kuormituksesta liikunnassa. Revenneen nivelsiteen päät löytävät toisensa kun niille annetaan rauha parantua.

Esimerkiksi revähtänyt polvi pitää tukea saranatuella, jottei se pääse lumpsahtelemaan sivusuunnassa. Nivelsiteen uusiutuminen vie pitkään ja jatkuu jopa vuoden ajan vammasta.

– Polvella voi kuitenkin liikkua – nivelsiteet lujittuvat kuormituksesta – kunhan välttää liikettä, jossa polvi kääntyy sisäänpäin, Nikolai Kähkönen sanoo.

Opettele ojentamaan

Ortopedi Tapio Kallio toteaa, että tärkeintä polvinivelelle on koukistua ja etenkin ojentua. Muuten ontuu.

– Kuntoutuksessa huolehditaan siitä, että polvi taas koukistuu ja varsinkin ojentuu kunnolla. Muuten jää ontumaan.

Tähän sopii kuntopyöräily, joka erinomaisesti lisää polven liikelaajuutta ja vahvistaa reisilihaksia.

– Kuntopyöräilyn jälkeen on kuitenkin tehtävä polvea ojentavia harjoituksia, hän sanoo ja antaa jumppavinkin: Paina seisten jalkaa lattiaa vasten 5–10 sekuntia ja samalla jännitä reisilihaksia ja ojenna polvea. Tee kolme kertaa päivässä 25 kertaa kerralla.

– Kun polvea kuntouttava jakso fysioterapiassa tai kuntosalilla on päättynyt, kannattaa polven toimivuus tarkistuttaa fysioterapeutilla ennen kuin siirtyy oman lajin pariin, Tapio Kallio suosittelee.

Liikettä kuluneelle

Rustovauriot ovat Tapio Kallion mukaan hankalimpia polvinivelen ongelmia. Tulevaisuuden suurin haaste on hoitaa ne onnistuneesti. Nivelrikossa nivelen rustopinta ohentuu, se menettää joustavuuttaan, siihen syntyy halkeamia ja lohkeamia.

– Nykyisin rustovaurioita korjataan tekemällä ruston siirtoja ja istutuksia. Ne ovat isoja leikkauksia eivätkä tahdo onnistua. Osalle jää ongelmia varsinkin, jos polvessa on laajoja kulumia, Tapio Kallio sanoo.
Hän odottaa tulevaisuudessa geeniä, joka ruiskutettaisiin vaurioituneeseen niveleen ja joka kasvattaisi tilalle uuden.

Tapio Kallio tähdentää, että pysyvätkään polviongelmat eivät estä liikuntaa.

– Silloinkin, kun nivel on kulunut, sitä pitää käyttää. Muuten rusto haurastuu entistä nopeammin.

Nivelrikkoinen polvi saattaa kestää huonosti juoksua, pallopelejä ja kontaktilajeja, joissa tulee suunnan muutoksia, taklauksia ja törmäyksiä ja joissa niveleen kohdistuu iskuja. Suositeltavia lajeja ovat vesijuoksu, kuntopyöräily, pyöräily, hiihto, kävely tai mikä tahansa, jossa polvi ei joudu voimakkaille tärähdyksille alttiiksi ja jossa polven liike on suoraviivainen.

Lisäksi tarvitaan nivelen liikkuvuusharjoittelua, lihasvenyttelyä ja lihasvoimaharjoituksia. Säännöllinen harjoittelu lievittää kipua ja auttaa myös painonhallinnassa.

Kipukin helpottuu

Liike on yhtäläinen lääke niin terveelle, leikatulle kuin kuluneellekin polvelle. Nivel tarvitsee ympärilleen toimivia lihaksia.

– Jos jää paikoilleen, lihakset surkastuvat, verenkierto laiskistuu ja niveltä ympäröivä rustokudos menettää joustavuutensa, Nikolai Kähkönen sanoo.

Polven toiminnalle tärkeitä lihaksia ovat reiden etu- ja takaosan lihakset, jotka ojentavat ja koukistavat polvea, sekä pakarat, jotka vaikuttavat koko jalan linjaukseen. Kun lihaksia kuormitetaan liikkeellä, ne pumppaavat verenkiertoa polvinivelen ympärille ja lisäävät nestekiertoa nivelrustossa. Paineen vaihtelu nivelrustossa pumppaa ravintoa rustolle ja voitelee nivelpintoja ja parantaa nivelen liikkuvuutta.

– Liike hillitsee myös kipua, koska nivel saa liikkeestä uutta informaatiota kipuviestin sijaan, Nikolai Kähkönen sanoo.

Totuta pikku hiljaa

Tapio Kallio korostaa, että mitä raskaampaa lajia harrastaa, sitä enemmän se vaatii lihaksilta. Polvivammoja voi ehkäistä vahvoilla polvea liikuttavilla lihaksilla ja oikealla suoritustekniikalla.

– Lämmittelemällä lihakset ennen liikuntaa saa veren kiertämään, lihakset reagoimaan, suojaamaan ja tukemaan niveliä.

Vammojen myötä moni joutuu vaihtamaan tutun liikuntalajinsa uuteen. Se on harmin paikka, mutta joskus muukaan ei auta.

Tapio Kallio muistuttaa, että iän myötä kudokset sopeutuvat entistä hitaammin uuteen tekniikkaan ja rasitukseen. Elimistö tottuu uuteen lajiin 6–12 kuukaudessa. Niveliä, lihaksia ja muita kudoksia on totuteltava vähitellen, jotta ne oppivat reagoimaan ja suojaamaan itseään.

Helppo polvitesti

Testaa, mitä polvi kestää: jos kivun tuntemukset asteikolla 1–10 olivat ykkösen luokkaa ennen liikuntaa ja palautuivat samalle tasolle 2–3 tunnissa liikunnan jälkeen, rasitus oli sopiva. Jos kivut lisääntyivät, eivätkä palautuneet tasolle, joka vallitsi ennen liikuntaa, liikunta oli nivelille liian rajua.

Asiantuntijoina ortopedi, liikuntalääkäri Tapio Kallio ja OMT fysioterapeutti Nikolai Kähkönen