Kaveripiiriini tuli syyhypunkki Latvian-reissulta. Itse hoidin ongelman silloin Nix-voiteella ja Stromectol-tableteilla. Nyt kuitenkin tauti on kiertänyt uudelleen lähipiiriini. Itselläni ei ollut oireita, ennen kun kuulin ongelman uusiutumisesta ja alkoi vainoharhainen kutina. Riittääkö hoidoksi tuo Stromectol 3 mg 4 tablettia, mitkä minulta oli jäänyt, vai onko haettava ylihintaista voidettakin?
Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki, joka tarttuu ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen, esim. vuodevaatteiden tai tiiviin ihokontaktin, kautta. Tauti on vaaraton mutta inhottava sen aiheuttaman voimakkaan kutinan ja tartuvuuden takia.
Kutina on kovaa varsinkin iltaisin, lisäksi tyypillisesti sormissa ja ranteissa on punkkinaaraan ihon alle kaivamia 0,5–1 cm pituisia käytäviä, joiden päässä punkki voi näkyä pienenä harmaana pisteenä.
Koko perhe on tärkeää hoitaa samalla kertaa.
Ensisijaisena hoitona suositellaan apteekista ilman reseptiä saatavaa, permetriiniä sisältävää Nix-voidetta, jota levitetään illalla huolellisesti kaulasta alaspäin kaikkialle iholle ja pestään aamulla pois.
Samalla vaihdetaan lakanat ja alusvaatteet ja pestään nämä sekä tavalliset käytössä olevat vaatteet normaalilla pesuohjelmalla.
Syyhypunkki elää ihon ulkopuolella 1–2 vuorokautta. Koko perhe on tärkeää hoitaa samalla kertaa. Oireettomille perheenjäsenille riittää yksi käsittelykerta, oireisille hoito toistetaan viikon kuluttua.
Jos diagnoosi on vähänkään epävarma, kannattaa suunnata lääkäriin.
Voidehoidon vaihtoehtona on Stromectol-tabletit, jotka vaativat reseptin. Tämän hetkisten hintatietojen mukaan 60-kiloisen aikuisen yhden käsittelykerran hinta on Nix-voiteella noin 40 euroa ja Stromectoltableteilla noin 30 euroa.
Jos oireet ovat selkeät ja on varmaa, että kyseessä on syyhypunkin aiheuttama uusi tartunta, se voidaan siis hoitaa joko Nix-voiteella tai Stromectoltableteilla, samalla toistetaan myös lakanoiden ja vaatteiden pesu. Suosittelen kuitenkin herkästi hakeutumaan lääkärin arvioon, jos diagnoosi on vähänkään epävarma, ettei hoideta muusta syystä johtuvaa kutinaa syyhylääkkeillä.
/hyvaterveys.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/tove_laivuori.jpg?itok=DP5yyyEH)
Tove Laivuori
yleislääketieteen erikoislääkäri.
Kysy asiantuntijalta
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
Nyt tuli hinnat alakanttiin:
"yhden käsittelykerran hinta on Nix-voiteella noin 40 euroa ja Stromectoltableteilla noin 30 euroa."
Nix-voide maksaa siis yhdelle henkilölle 80€,
koska yksi hoitokerta ei riitä.
Stromectol-tabletteja ei saa Suomesta tuollaiseen hintaan. Ostin viime kuussa neljä pakettia noita ivermektiini-tabletteja. 50-kiloisen teinin sekä 85-kiloisen aikuisen lääkkeet tulivat maksamaan 135€,
eli noin 70€/ nenä.
Aika kaukana kolmesta kympistä. Nix-voide maksoi kahdelle henkilölle 160€ eli hiukan enemmän kuin nuo kalliit tabletit.
Tämän leviäminen perustuu varmaan pitkälti juuri lääkkeiden hintaan. Lisäksi syyhyn saanut ei usko silmiään - mekin luulimme, että syyhy jäi sota-aikaan.
Syyhypunkin käytävät sormissa ovat hyvin vaatimattoman näköisiä ja kutisevat paukamat ovat mitättömiä ensimmäisinä viikkoina.
Lopulta kyljet ja käsivarret olivat täynnä paukamia, vesikelloja ja mustelmia, jaloissa, kyynärtaipeissa ja kaulassa oli hiekkapaperiläiskiä, joissa oli polttava kutina. Lapsen päänahka on edelleen verisillä paukamilla ihon yleistulehduksen takia. Kutina on sietämätön.
Lääkäri kielteli ja vähätteli oireita ja kielsi tulemasta vastaanotolle, kun epäilin teinillä syyhypunkkitartuntaa.
Lopulta saimme tulla ja hän näkikin punkin kaivamat käytävät ja myönsi, että syyhyltä näyttää.
Mitään mikroskooppia ei käytetty, mitä olen syyhyn toteamisesta lukenut. Lääkäri myös kielteli aluksi minua hoitamasta omaa tartuntaani, minulla on muka psykosomaattinen kutina: "syyhy tarttuu erittäin vaikeasti".
Olin jo silloin raapinut itseni öisin ihan mustelmille ja olin täynnä näppylöitä. Lopulta meitä kehotettiin ostamaan apteekista Nix-voidetta.
Koska etenkin teinin tartunta oli kestänyt niin kauan, ennenkuin tunnistimme sen syyhyksi ja oli äitynyt hurjaksi, painostin melkein kiristystä käyttämällä lääkärin kirjoittamaan meille Stromectol-lääkereseptit.
Tämä oli hänelle erittäin vastenmielistä, mutta loppujen lopuksi syyhytartunta taisi talttua. Jälkikutinaa kestää kuukausikaupalla, on pakko käyttää antihistamiinia öisin.
Olen huomannut, että syyhypunkki on hyvin outo tauti terveydenhoitohenkilöstölle:
he eivät tunne syyhypunkkia sen nähdessään, vähättelevät ja kieltävät tartunnan saanutta hoitamasta itseään. Moni hoitaja sekä lääkäri väittää, että _se_ _ei_ _voi_ _olla_ syyhyä: "syyhy on hyvin harvinainen nykypäivänä ja tarttuu erittäin vaikeasti."
Sikamaisille hinnoille pitäisi myöntää heti Kela-korvaus. Muuten köyhälistö alkaa kuhista syyhyä, eikä pääse siitä enää millään eroon. Pian se leviää kyllä porvareillekin, jos köyhimmät jätetään oman onnensa nojaan.
Köyhissä yksinhuoltajaperheissä on tiemmä jo nyt vuosikausien täitartuntoja, kun äidillä ei ole varaa arvokkaaseen täishampoohon. Nyt sitten vielä syyhypunkkejakin, sen hoitoon ei ihan rahaton tuosta vaan kykenekään.
Täsmälleen samoja kokemuksia syyhyn hoidosta kuin aiemmin kirjoittaneella. Teinin saama tartunta yltyi bakteeritulehdukseksi ja sairaalan päivystyksessä lääkäri sanoi, että epäilee ihottuman alkuperäiseksi syyksi syyhyä. Antoi antibioottikuurin ja kehotti hakeutumaan oman terveyskeskuksen lääkärille sen jälkeen. Syyhy kuitenkin tunnistetaan terveyskeskuksessa huonosti, eikä Stromectolia haluta määrätä. Lääkäri ei tuntenut lääkettä entuudestaan ja kovasti vaatimalla saimme perheelle yhden kuurin. Toista kuuria ei suostunut myöntämään, vaikka kaikki netistä löytämämme tieto sanoi, että kuuri pitää toistaa, jotta punkin elinkaari saadaan loppumaan. Ihon alla olevat munat kun säilyvät kuurista huolimatta ja kuoriutuvat parin viikon sisällä. Syy siihen, ettei toista kuuria antanut oli se, että diagnoosi ei ollut 100% varma. Täyttä varmuutta ei voitu saada, koska terveyskeskuksessa ei ole mikroskooppia. Lääkäri ei siis voi tehdä taudista varmaa diagnoosia ainakaan terveyskeskuksessa. (Voisiko terveyskeskukset varustaa edes yhdellä mikroskoopilla?! Suomi ei kuitenkaan kai ole mikään kehitysmaa?). Hoidimme Nix-voiteella useita kertoja ja aina oireet palasivat jostakin. Vihdoin oireet loppuivat ja muutama kuukausi meni hyvin. Sitten sain tartunnan uudestaan ilmeisesti töistä (teen töitä lasten parissa) ja sama helvetti alkoi uudestaan ja jatkuu siis jo toista vuotta. Perheenjäsenet ovat jo niin kypsiä tähän, etteivät suostu enää hoitamaan. Eikä oikein ole enää varaakaan. Rahaa on palanut lääkkeisiin tuhansia euroja viisihenkistä perhettä hoitaessa. On käsittämätöntä, että syyhyn kaltaisen tartuntataudin lääkkeistä ei saa kela-korvausta. Uskomatonta on myös se, ettei sitä terveyskeskuksessa osata eikä haluta hoitaa.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
