Aamulla matkalla töihin mieltäni kalvaa epäilys, että kahvinkeitin jäi päälle. Töissä löydän itseni printterin luota, vaikka varsinaisesti oli tarkoitus käydä hakemassa postit. Töistä tullessa käyn ruokaupassa, mutta kotona huomaan, että unohdin ostaa sen, mitä piti. Onneksi sentään totean, että kahvinkeitin on sittenkin sammuksissa. Tällaista sattuu, nuorena harvoin ja vanhempana päivittäin.

Kun ikää tulee lisää, lähes jokainen joutuu kiinnittämään muistinsa toimintaan entistä enemmän huomiota. Asioiden muistiinpainaminen hidastuu vähitellen ja saattaa olla hankalaa palauttaa mieleen vaikka tuttavan nimi, kun häneen törmää kaupungilla. Moni on ollut tilanteessa, jossa kyselee kuulumisia ja kautta rantain kaikenlaista, mistä voisi saada johtolankoja toisen henkilöllisyydestä. Kun ei kehtaa sanoa, että anteeksi nyt, mutta mistä me tunnemme toisemme.

Tai melkein nolompaa on, jos iloisesti tervehtii tutun näköistä ihmistä ja on pysähtymäisillään juttelemaan, kun viime hetkellä muistaa, että kasvot ovatkin tutut televisiosta.

Asioiden muistissa säilymistä ikääntyminen ei sinänsä heikennä, mutta niiden löytäminen muistista hidastuu. Silloin on hyötyä muistivinkeistä.

Neuropsykologi Hely Kalska Helsingin yliopistosta kertoo keinon, jolla kadonnutta nimeä voi hakea.

- Usein auttaa, kun alkaa mielessään luetella aakkosia. Kun tulee oikean kirjaimen kohdalle, saattaa välähtää: "Ai juu, K niin kuin Kalle." Pienikin vihje helpottaa muistiin palauttamista yllättävästi.

- Muistin muuttumiseen on viisainta sopeutua mutta ei alistua, hän sanoo.

Jokaisen muisti muuttuu

Muistin muuttuminen näkyy enemmän tilanteissa, joiden kohtaamiseen ei ole kunnolla harjaantunut. Syy on se, että asioiden käsittely mielessä ja uusien asioiden oppiminen vie entistä enemmän aikaa. Samoin heikkenee kyky vaihtaa nopeasti näkökulmaa, käsitellä samanaikaisesti ja rinnakkaisesti monia asioita. Mitä enemmän ikävuosia, sitä tärkeämpää siis on, että voi keskittyä rauhassa.

Sen sijaan rutiineihin perustuva muistaminen toimii ikääntyessäkin hyvin. Se jopa kehittyy, koska se perustuu elämän varrella harjaantuneisiin taitoihin.

- Jos on vuosikymmeniä työkseen pyörittänyt numeroita päässään, ajanut autoa, puhunut oppilaille, valmistanut aterioita tai tehnyt mitä hyvänsä, jossa tietyt peruskuviot toistuvat, ei ehkä huomaakaan, miten itsestään nämä asiat edelleen sujuvat. Tällöin muistiaines tulee, kuten sanotaan selkäytimestä, mihin se on junttaantunut, Kalska havainnollistaa.

Myös lyhytkestoinen, väliaikainen muistivarasto pysyy lähes muuttumattomana. Se pystyy vastaanottamaan ja palauttamaan melkein saman määrän asiaa kuin nuorempanakin, mutta tiedon käsittelykyky tässä varastossa hidastuu. Samoin väliintulevat, häiritsevät asiat pyyhkivät herkästi lyhytaikamuistista sinne hetkeä aiemmin vastaanotettua tietoa. Jos vaikka tervehdin kaupassa ystävääni kiikuttaessani porkkanoita punnitukseen numerokoodi mielessäni, saatan vaa’alla huomata koodin kadonneen mielestäni.

Ei vain huonompaan päin

Yhteistä kaikille muistin ikääntymismuutoksille on hidastuminen, joka kuitenkin parhaassa tapauksessa on vähäistä. Neurofysiologisesti muutokset johtuvat siitä tosiasiasta, että aivotkin vanhenevat. Niin myös muistin kannalta erityisen tärkeä otsalohko, joka osallistuu monimutkaisten henkisten toimintojen, kuten abstraktin, joustavan ajattelun säätelyyn. Vanhenemismuutoksien aikatauluun vaikuttavat luonnollisesti elämäntavat, psyykkinen rakenne, ympäristötekijät ja perimä vaikeasti selviteltävänä vyyhtinä.

Muistin hidastuminen ja heikentyminen eivät ole mukavia tulevaisuudennäkymiä. Mutta onneksi se ei ole koko totuus. Asian toista puolta ei vain nykyisin arvosteta.

Hely Kalskan mielestä olisikin syytä puhua enemmän siitä, mikä kaikki ikääntymisen myötä muistissa säilyy ja kehittyy parempaan suuntaan.

- Nuoret ovat ikääntyneitä kyvykkäämpiä irtotietojen oppimisessa. Vanhempi ihminen taas pystyy kiinnittämään tällaiset uudet irtotiedot jo olemassa olevaan muistinsa verkkoon. Silloin uusi tieto suhteutuu oikein verrattuna jo olemassa olevaan tietovarastoon.

Aikuisten muisti myös toimii tietyissä asioissa paremmin ja tarkoituksenmukaisemmin kuin nuorten.
- Kun elämään kertyy asioita, joista täytyy vastata, yleensä niistä sitten myös muistaa huolehtia. Nuorille ihmisille ominainen huolettomuus ei ole enää mahdollista.

Niin nuorten kuin aikuistenkin muistamisominaisuuksia pitäisi Hely Kalskan mielestä arvostaa työelämässä yhtä lailla.

- Nykyisin yliarvostetaan kuitenkin nopeutta, kaikkea uutta ja kykyä muuttua nopeasti. Silloin voivat jäädä huomaamatta ja hyödyntämättä laajat tietokannat, joita vanhemmat ihmiset ovat muistiinsa rakentaneet. Parasta olisi, jos ymmärrettäisiin nivoa nuorten nopeus ja innovatiivisuus vanhempien ihmisten kokemusperäiseen kykyyn yhdistää asioita. Ikääntyville työntekijöille hankalia kun ovat lähinnä vain sellaiset työt, joissa muutospaine on koko ajan kova tai jos on kaiken aikaa suoriuduttava nopeasti.

Kun muutokset huolestuttavat

Monia työikäisiä oman muistin muutokset mietittyvät, eikä ihme, sillä dementoivat sairaudet voivat joskus alkaa jo työiässä. Ainakin silloin pitäisi mennä lääkäriin, jos muisti ei enää toimi kyllin hyvin omien tavoitteiden kannalta tärkeissä asioissa. Se tarkoittaa, että elämän tavallisista asioista selviytyminen on käynyt pysyvästi vaikeaksi.

Lääkärille kerrottavat muistioireet ovat usein oppimisvaikeuksia vaativissa työtehtävissä. Ajatusten punainen lanka katkeaa: välillä unohtuu, mitä oli tekemässä, ja työ on siksi katkonaista. Sovittuja tärkeitäkin tehtäviä ja tapaamisia saattaa unohtua ja työssä tarvittavia tavaroita tai esineitä voi olla kadoksissa.

Vaikka miesten ja naisten muisti toimii samalla tavalla, työterveyslääkärit tietävät, että muistiongelmistaan huolestuneet miehet usein painottavat eri asioita kuin naiset.

- Miehet kertovat lääkärille tavallisesti ensin esimerkiksi päänsärystä, unettomuudesta, päiväaikaisesta väsymyksestä, mahaoireista, huimauksesta, jotka eivät helpota asianmukaisella hoidolla. Sitten sivulauseessa sanotaan, että on kai tuo muistikin muuttunut. Täytyy turvautua kalenteriin entistä useammin ja tärkeitäkin asioita unohtuu, sanoo muistiongelmiin erikoistunut neurologian erikoislääkäri Kari Alhainen.

Toinen tavallinen syy tutkimuksiin hakeutumiseen on huolestuneen vaimon painostus. Työikäisiä naisia käy muistin takia lääkärissä monta kertaa enemmän kuin miehiä.

- Se ei johdu heidän huonommasta muististaan vaan siitä, että naiset hakeutuvat muutenkin vastaanotolle miehiä useammin, Alhainen sanoo. Nainen kertoo huolistaan toisenlaisista lähtökohdista. Jos muisti tuntuu temppuilevan, moni nainen toivoo tutkimusta. Sitten on vertailuainesta, jos joskus tulee jokin todellinen muistisairaus. Naiset hakeutuvat melko herkästi lääkäriin myös, jos joku tuttava tai sukulainen on sairastunut dementoivaan sairauteen. Oma tilanne halutaan selvittää varmuuden vuoksi.

Miten menee töissä ja kotona

Lääkärin kanssa keskustellaan yleensä aluksi siitä, minkälaista töissä oikeasti on, stressaako yksityiselämä tai jokin muu.

- Usein lääkäri toteaakin, että muistamiskykyä verottaa työuupumus ja erilaiset elämän ristiriidat. Muistiongelmiin perehtynyt erikoislääkäri pystyy jo potilaan vastauksista päättelemään, onko tilanne vakava vai onko kysymys esimerkiksi siitä, että töissä on liikaa muistettavaa ja rajat ovet tulleet vastaan. Ongelman syyn selvittämisessä auttaa myös se, kun mietitään, minkälaisissa tilanteissa muistin temppuilu vaivaa. Jos oireita on myös hyvin levänneenä ja rentoutuneena, kyse voi olla alkavasta muistisairaudesta, Alhainen selventää.

- Dementoiville sairauksille on ominaista myös se, että jo melko varhaisessa vaiheessa potilas ei pysty muistamaan, mitä pitäisi muistaa. Jos huonomuistisuus sen sijaan johtuu työstressistä tai muusta raskaasta elämäntilanteesta, hän osaa hyvinkin tarkkaan kertoa, minkälaisia asioita on huomannut unohtelevansa. Samoin on myös silloin, kun muistivaikeudet johtuvat depressiosta, joka onkin niiden yleinen syy.

Muisti kärsii masennuksesta

Depression keskeisiä oireita on, että sitä poteva kokee muistinsa toimivan huonosti. Lääkäri epäilee muistivaikeuksien syyksi depressiota, kun potilas vastaa hänen kysymyksiinsä usein "en tiedä" tai "en muista". Dementiaa sairastava sen sijaan ei epäile vastauksiaan, vaikka ne olisivat täysin vääriä, Alhainen selittää.

Masentunutta huolestuttaa usein erityisesti se, että varsinkin viimeaikaisia tapahtumia on vaikea muistaa eikä uuden oppiminen tunnu onnistuvan. Myös arkimuisti, kuten suunniteltujen tehtävien muistaminen, takkuaa.

Sekin, miten vakavana muistiongelmaansa pitää, johtaa lääkärin arvioimaan, onko taustalla masentuneisuus. Tarkemmat neurologin ja neuropsykologin tutkimukset auttavat selvittämään mistä on kyse.

- Kun terve keski-ikäinen valittaa muistinsa huonontuneen, hän ei koe siitä koituvan kovinkaan tuntuvaa käytännön haittaa eikä ole mielestään sen huonomuistisempi kuin muutkaan samanikäiset. Masentunut sitävastoin pitää itseään muita huonomuistisempana ja kokee käytännön toimintakykynsä heikentyneen huomattavasti, Hely Kalska sanoo.

- Muistitesteissä ei kuitenkaan välttämättä havaita, että depressiivinen suoriutuisi huonommin kuin muut. Kyky käyttää muistia arkielämän tilanteissa voi sen sijaan olla heikentynyt. Kun masennus saadaan hoidetuksi, muisti palaa yleensä ennalleen. Henkinen toimintakyky korjautuu kuitenkin yleensä hitaammin kuin masennus.

Työhönpaluu voikin aiheuttaa yllätyksiä, ja mielialassa tulee takapakkia, kun työkyky ei olekaan vielä entisellään.

Auta muistia toimimaan

Jos lääkäri toteaa, että muistiongelma on hyvänlaatuinen eikä johdu muistisairaudesta, kannattaa aloittaa muistin itsehoito. Jos pätkiminen johtuu vaikka hajamielisyydestä tai siitä, että unohtelua pelkää, kannattaa mieleen painaa ainakin seuraavat neuvot. Ne antaa gerontologian professori Antti Hervonen kirjassaan Muisti pettää, jättääkö järki.

  • Valitse tietoisesti asiat, jotka haluat muistaa. Vaivaa kannattaa nähdä sellaisten asioiden puolesta, jotka ovat itselle tärkeitä.
  • Keskity asioihin, jotka todella haluat muistaa. Unohtaminen on paljolti tarkkaavaisuuden puutetta. Ennen kuin syytät huonoa muistiasi, kysy itseltäsi, olitko todella tarkkaavainen.
  • Poista häiriötekijät. Muista, että ikääntymisen myötä voi olla vaikeampaa keskittyä moneen asiaan kerralla.
    Jos unohtamisen mahdollisuus ahdistaa, saatat uppoutua ahdistuneisuuteen, etkä pysty keskittymään tarvitun tiedon muistiinpalauttamiseen. Sitä helpottaa, kun hengität syvään ja rentoudut.
  • Tunnista ja hoida tekijät, jotka vaikuttavat kielteisesti muistiisi. Jos esimerkiksi stressi tai unen puute aiheuttaa hajamielisyyttä tai huonomuistisuutta, huolehdi riittävästä levosta.
  • Naura. Nauraminen laukaisee unohtamisen pelosta johtuvan jännityksen ja pitää asiat oikeissa suhteissaan. Kun kerrot ystävällesi lukemastasi kirjasta, tai haluat esitellä jonkun, mutta et muista nimeä, naura ja sano suoraan, ettet muista. Jokainen on kokenut saman ja tietää, miltä se tuntuu.

Hely Kalska täydentää listaa muistuttamalla, että unohtaminen kuuluu muistin toimintaan. - Itse asiassa se on siunaus. Kukaan ei jaksaisi eikä haluaisikaan pitää mielessään kaikkea.