Kortisoni on hyvä lääke – oikein käytettynä. Lue lääkärien neuvot Hyvän terveyden lukijoiden esittämiin huolenaiheisiin kortisonista.

Kortisoni on lääke, jolta tuskin kukaan on välttynyt. Hyvän terveyden lukijakyselyyn vastanneista kortisonia on käyttänyt jo vuosia yli kolmannes ja kuuriluonteisestikin lähes saman verran.

Yleisimmin kortisonia on määrätty astmaan tai allergiaan, myös atooppista ihottumaa hoidetaan paljon kortisonilla.

 

Lääkärien neuvot

Lue, miten lääkärit neuvovat kortisonin käytössä. Hyvän terveyden lukijoiden esittämiin huolehaiheisiin vastaavat sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Leo Niskanen Fimeasta ja ihotautien erikoislääkäri Sampsa Kauppi Etelä-Karjalan keskussairaalasta ja Terveystalosta.

1 Kortisonitabletit valvottavat ja saavat pään sekaiseksi.

Kortisonilla on monenlaisia vaikutuksia mielialaan: useimmat eivät huomaa mitään, joku piristyy ja toinen väsyy. Isoilla annoksilla monien olo on levoton, onhan kyseessä stressihormoni. Myös unensaanti saattaa vaikeutua.

Kortisoni voi laukausta piilevän psyykkisen sairauden, mutta tämä on onneksi harvinaista.

Useissa sairauksissa kortisoni on välttämätön tulehduksen sammuttamiseen ja sen vaikutukset psyykeen hyvin yksilöllisiä: niitä ei kannata pelätä ennalta. Vaikean sairauden oireiden helpottuminen nostaa yleensä mielialaa.

2 Tabletit aiheuttavat ns. kuukasvoisuutta, eikä se ole kauhean mukavaa.

Kortisoni muuttaa rasvan jakautumista ja kerryttää nestettä. Se näkyy kasvoilla pian. Tilanne palautuu varsin nopeasti, kun kortisonin käyttö lopetetaan tai annosta pienennetään.

Lääkkeen käyttöä ei saa kuitenkaan muuttaa omin päin vaan lääkärin on arvioitava, milloin ja minkälaiset muutokset ovat mahdollisia.

3 Minua huolestuttaa se, meneekö hampaista kiille huonoksi, kun käyttää astmapiippua.

Kortisoni on turvallinen hampaille, kun muistaa huuhdella suun hengitettävän kortisonilääkkeen oton jälkeen. Hampaiden kiillettä hengitettävä kortisoni ei vaurioita.

4 Kortisonin käyttö on ohentanut ihoani. Se on osittain pelkkää paperia, joka ei kestä mitään iskuja.

Kortisoni ohentaa ihoa, varsinkin jos sitä joutuu käyttämään tablettikuurina. On kuitenkin muistettava, että iho ohenee muutenkin ikääntyessä.

Tauotettuna kortisonivoiteiden käyttö on turvallista.

5 Olen sairastanut atopiaa 37 vuotta, eikä kortisonista ole juuri hyötyä kuin ihan hetkellisesti. Ihoni oheni kortisonivoiteen myötä ja tottui kortisoniin.

Kun kortisonivoiteet eivät oikein käytettyinä riitä pitämään ihottumaa kurissa, vaihdetaan muuhun atooppisen ihottuman hoitoon. Yleensä ensimmäisenä kokeillaan kortisonitonta takrolimuusivoidetta. Sitä ei tarvitse tauottaa.

Myös tablettimuotoisia atooppisen ihottuman lääkkeitä on olemassa. Osa hyötyy kovasti valohoidoista.

6 Siskoani voideltiin vuosikaudet vahvalla kortisonilla vaikean ihottuman takia. Oletamme, että hän jäi sen takia pienikokoiseksi. Minä olen 170 cm ja pikkusisko 153-senttinen.

Kortisonivoiteiden ei ole tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä lyhytkasvuisuuteen. Todennäköisesti siskosi lyhyyteen on ollut muita syitä kuin kortisonivoiteet.

Lue lisää kortisoniteemasta

Vierailija

Näin käytät kortisonia oikein

Koska Suomessa aikuiset ihmiset, saavat oikeasti vaikuttaa omaan sairaudenhoitoonsa, eli valita luonnonmukaisen kannabiksenkukinnon, tappavia lisäsairauksia aiheuttavan kortisonin, solusalpaajien ja vahvojen opioidikipulääkkeiden sijaan ? Nykyisellään kannabisresepti on kiven takana ja siihen lääketehtaan ylihinnoiteltuun Bedrocaniin, on varaa vain rikkailla. Esim. Hollannissa moni hoitaa itseään luomukannabiksella, hyvällä menestyksellä mm. näissä sairauksissa: reuma, autoimmuunisairaudet,...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.