Aivot nauttivat kaikesta, mikä menee oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Muisti virkistyy, kun opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman tai vaihtaa liikuntalajia. Muistitutkija Tiia Ngandu kertoo, mitä muistisaurauksien ehkäisystä nyt tiedetään.

1 Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?

Nyt noin 250 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Kymmenen vuoden päästä joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan jopa 40 prosentilla.

Lisäys selittyy ikääntymisellä. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2 Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?

Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja aktiivisella elämällä.

Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito elintavoilla ja tarvittaessa lääkkeillä kannattaa.

Parhaillaan selvitetään, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.

3 Onko lupa odottaa, että muistisairauksia opitaan parantamaan?

Paranemiskeinoista haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.

Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia.

Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Parhaillaan testataan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arkielämän kysymyksiin.

4 Suositus muistin suojeluun?

Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman. 

Jokainen voi miettiä, mitä riskejä muistisairauksiin itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.

Asiantuntijana lääketieteen tohtori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Lue lisää:
Pidä huolta muistista
Muistatko vielä?
Ota lisää B12-muistivitamiinia
Dementia vai ohimenevä muistihäiriö?

Tutustu myös teemakokonaisuuteen muistista.

Aivoja hoitavat samat ruoat kuin sydäntä: ruokavalio, jossa on pehmeää rasvaa, runsaasti kasviksia ja marjoja.

Liikunta tehostaa verenkiertoa ja helpottaa ajatusten irrottamista henkisistä paineista.

Riittävä ja laadukas yöuni on edellytys sille, että aivojen energiavarastot täyttyvät.

Työikäisten Alzheimer on pitkälti perinnöllistä. Yleisempi muistisairaus nuoremmilla on otsa-ohimolohkorappeuma, jonka syntymiseen vaikuttavat myös geenit sekä alkoholin runsas käyttö.

Se "kassilohi" on ravintoarvoiltaan ihan samaa lohta, kuin tiskistäkin ostettu. Siinä on samalla tavalla aivojen kannalta tärkeät lipidit tallella. Kalassa riskit liittyvät ympäristömyrkkyhin. Valmisruoassa isoin riski puolestaan  liittyy runsaaseen suolaan, mutta muuten nykyajan valmisruoat voivat olla ravintoarvoiltaan ihan hyviä.

Sairauksien lisääntyminen liittyy ennen kaikkea ikääntymiseen, sillä solujen uusiutumiskyky heikkenee jatkuvasti iän lisääntyessä. Ennen elettiin 40-50 -vuotiaksi, eikä silloin monet ikään littyvät sairaudet koskaan päässeet manifestoitumaan väestötasolla. 

Ravitsemuksen ja lääketieteen asiantuntijoilla on taustallaan pitkä formaali koulutus, tuntemus biokemiasta ja elimistön fysiologiasta. Nettiin ei kannata luottaa, sillä netin tiedon ei tarvitse käydä läpi tieteellistä vertaisarviointia. Ihmetyttää, miten ihmiset luottavat ravintoasioissa niin herkästi itseoppineisiin googlemaistereihin. 

Aivan oikein,edellinen kirjoittaja.Geeneihin kirjoitettu työikäisten muistisairaudet,ainakin alzheimer.Itse suvusta,jossa tätä on havaittu runsaasti.Se,pystytäänkö geeniä estämään toimimasta,elämäntavoilla,on asia jota nyt tutkitaan kiivaasti

Sisältö jatkuu mainoksen alla