Aivot nauttivat kaikesta, mikä menee oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Muisti virkistyy, kun opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman tai vaihtaa liikuntalajia. Muistitutkija Tiia Ngandu kertoo, mitä muistisaurauksien ehkäisystä nyt tiedetään.
1 Onko muistisairauksien vyörylle näkyvissä pysähdystä?
Nyt noin 250 000 suomalaista sairastaa muistisairautta tai lievempää muistihäiriötä. Kymmenen vuoden päästä joukko on kasvanut hurjimpien arvioiden mukaan jopa 40 prosentilla.
Lisäys selittyy ikääntymisellä. Alle 65-vuotiaista vain harvalla on muistisairaus, 85-vuotiaista jo joka kolmannella.
Vauhti riippuu siitä, kuinka riskejä saadaan hillittyä. Myös sillä on vaikutusta, jos tauti opitaan löytämään nykyistä varhaisemmin.
2 Mitä muistisairauksien ehkäisystä nyt tiedetään?
Muistia suojellaan samoin kuin sydäntä ja verisuonia: liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja aktiivisella elämällä.
Muistisairauden riskiä lisäävät korkea kolesteroli tai verenpaine, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Niiden hyvä hoito elintavoilla ja tarvittaessa lääkkeillä kannattaa.
Parhaillaan selvitetään, ketkä hyötyvät eniten tietokoneella tehtävästä aivotreenistä ja kuinka usein sitä pitäisi tehdä.
3 Onko lupa odottaa, että muistisairauksia opitaan parantamaan?
Paranemiskeinoista haaveillaan, mutta vielä ei olla kovin lähellä. Parantavia tai taudin pysäyttäviä lääkkeitä kehitetään, mutta läpimurtoa ei ole näköpiirissä.
Aivovauriot voivat alkaa jo 20 vuotta ennen kuin sairastunut huomaa oireet. Jos tauti opitaan tunnistamaan aikaisin, se lupaisi lisää terveitä, toimintakykyisiä vuosia.
Diagnosointiin on kehitteillä psykologisia testejä, merkkiainetestejä verestä ja selkäydinnesteestä sekä parempia aivokuvausmenetelmiä. Parhaillaan testataan kyselylomaketta, jossa muistisairas ja omainen vastaavat samoihin arkielämän kysymyksiin.
4 Suositus muistin suojeluun?
Aivojaan treenaa aina, kun menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle: opettelee vaikka uuden tietokoneohjelman.
Jokainen voi miettiä, mitä riskejä muistisairauksiin itsellään on ja kuinka niihin voisi tarttua. Joku saa apua voin vaihtamisesta margariiniin, toinen kuntosaliryhmään liittymisestä. Kannattaa edetä vähin erin ja pyrkiä pysyviin muutoksiin.
Asiantuntijana lääketieteen tohtori Tiia Ngandu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Lue lisää:
Pidä huolta muistista
Muistatko vielä?
Ota lisää B12-muistivitamiinia
Dementia vai ohimenevä muistihäiriö?
Tutustu myös teemakokonaisuuteen muistista.
Aivoja hoitavat samat ruoat kuin sydäntä: ruokavalio, jossa on pehmeää rasvaa, runsaasti kasviksia ja marjoja.
Liikunta tehostaa verenkiertoa ja helpottaa ajatusten irrottamista henkisistä paineista.
Riittävä ja laadukas yöuni on edellytys sille, että aivojen energiavarastot täyttyvät.