Huoleton sydän jaksaa pitkään — ehkäpä. Tutkimusten mukaan elämänsä vakavasti ottava porskuttaa kuitenkin pisimpään.
Optimismi, iloisuus ja sosiaalisuus voivat tehdä elostamme nautinnollisempaa, mutta yllättäen niillä ei ole mitään tekemistä pitkän elämän kanssa. Sen sijaan harkitsevaisuus ja tunnollisuus — joita kutsumme yhteisnimellä järkevyys — ovat parempia pitkän iän aineksia.
Järkevät ihmiset välttävät elämän pahimmat ansat, joissa voisivat vahingoittaa terveyttään. Ja kun he kohtaavat vaikeuksia, he osaavat hoitaa itseään.
Näin väittää maailman pisin tutkimus, joka aloitettiin jo vuonna 1921 San Franciscossa. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää lasten älykkyyden salaisuutta. Psykologi Lewis Terman pyysi paikallisia opettajia valitsemaan tutkimukseen kaksi älykkäintä oppilastaan, ja näin saatiin kasaan yli 1 500 lapsen aineisto.
Psykologit tutkivat heidän leikkejään, persoonallisuuttaan ja vanhempien avioliittoja sekä haastattelivat opettajia ja läheisiä. Kaikkia lapsia, jotka nykyään ovat jo vanhuksia, on sen jälkeen haastateltu kymmenen vuoden välein.
Muutama vuosi sitten professorit Howard Friedman ja Leslie Martin löysivät aineiston ja oivalsivat heti, millaiseen kultasuoneen olivat iskeneet. He ovat analysoineet tuloksia silmällä pitäen sitä, millaisten ominaisuuksien turvin ihmiset pysyivät terveinä pitkään. Tulokset on julkistettu kirjassa nimeltä The Longevity Project. Sen tulokset ovat yllättäviä.
Hillittömyyttä vastaan
Suurin yllätys on se, miten paljon ihmisen persoonallisuus vaikuttaa elinikään. Kun tutkijat vertailivat koehenkilöiden persoonallisuuksia, kuolinsyitä ja vielä elossa olevia ihmisiä, he löysivät yhden luonteenpiirteen, joka ennusti pitkää ikää paremmin kuin mikään muu. Se oli tunnollisuus.
Pitkäikäisillä ihmisillä oli asenne, joka ottaa elämän vakavasti. Tutkijat löytävät tunnollisuuden ja pitkäikäisyyden yhteydelle kolme selitystä.
Ensinnäkin tunnolliset eivät sorru hillittömyyksiin. He eivät tupakoi, eivät käytä liikaa päihteitä eivätkä herää aamulla vieraan partnerin vierestä muistamatta, mitä yöllä on tapahtunut. Sen sijaan he käyttävät pyöräilykypärää ja turvavyötä, ja kun lääkäri määrää heille lääkityksen, he ottavat sen tunnollisesti.
Toinen selitys liittyy sosiaalisiin suhteisiin. Tunnolliset ottavat yleensä toiset huomioon ja hoitavat velvollisuutensa, minkä vuoksi heidän avioliittonsa ja muut ihmissuhteensa esimerkiksi työpaikoilla ovat terveitä ja toimivia.
Tutkijoiden mukaan nämä sosiaaliset verkostot vaikuttavat merkittävästi pitkäikäisyyteen. Koska naisten sosiaaliset verkostot ovat yleensä paremmat kuin miehillä, se voi olla osaselitys myös sille, miksi naiset elävät pidempään.
Sopivasti stressiä
Kolmas syy tunnollisuuden ja pitkän iän yhteyteen näyttää liittyvän tapaan, jolla tunnolliset reagoivat stressiin. Kun elämä on stressaavaa, tunnolliset alkavat vaistomaisesti pitää parempaa huolta itsestään. He eivät ala ryypätä ja märehtiä vaan ottavat lämpimän suihkun, ajattelevat hyviä asioita itsestään ja pitävät huolen siitä, että he saavat riittävästi unta. Tutkijat kutsuvat tätä ”itseparantavaksi persoonallisuudeksi”.
Stressin ja pitkän iän yhteys ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Aineisto nimittäin paljasti harvinaisen selvästi, että jos ihmiset tunsivat työssään melko kovaakin stressiä, he elivät pidempään.
Tutkijat uskovat, että kyse on tässä tapauksessa niin sanotusta positiivisesta stressistä. Psykologit ovat osoittaneet, että yleensä ihmiset kokevat työnsä mielekkäämmäksi, jos se ei ole liian yksinkertaista eikä liian vaikeaa vaan mitoitettu sopivaksi kunkin tieto- ja taitotasoon. Mielekkyyttä lisää myös se, jos työn haasteet lisääntyvät samalla kun tiedot ja taidot kehittyvät. Ihmiset, jotka elivät pidempään, olivat siis haasteellisessa työssä, jossa he saattoivat kehittyä. He myös mitä ilmeisimmin saivat tyydytystä työstään.
Optimisti putoaa korkealta
Yllätyksenä tulivat myös ne tekijät, joilla ei ollut vaikutusta elämän pituuteen. Tutkimus nimittäin kumoaa lukuisia kertoja kuullun väitteen, jonka mukaan optimistinen elämänasenne olisi yhteydessä pitkään ikään. Itse
asiassa päinvastoin, optimismi lyhentää elinikää.
Tutkijoiden mukaan ylen optimistiset suhtautuvat elämään epärealistisesti eivätkä ota huomioon tavoitteiden tiellä olevia esteitä, jolloin he putoavat korkealta ja kovaa. Jos he sairastuvat, he arvioivat mahdollisuutensa
parantua liian hyviksi ja voivat laiminlyödä hoitoa.
”Koska optimistinen elämänasenne ei huomioi odotettavissa olevia ongelmia, optimisti suorastaan kutsuu ongelmia luokseen”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimus ei myöskään tue terveysintoilua. Ihmiset, jotka ovat tänä päivänä satavuotiaita, eivät ole koskaan olleet ruokafanaatikkoja tai himoliikkujia. Toisaalta he eivät myöskään ole eläneet erityisen epäterveellisesti tai olleet missään vaiheessa elämäänsä ylipainoisia. Näin ollen varmempi tie pitkään ikään näyttäisi olevan kohtuu kaikessa kuin minkään sortin äärimmäisyysliikkeet.
Järkevyys, joka lupaa pitkää ikää, on lähellä tunnollisuuttaa. Testaa siis
