Huoleton sydän jaksaa pitkään — ehkäpä. Tutkimusten mukaan elämänsä vakavasti ottava porskuttaa kuitenkin pisimpään.

Optimismi, iloisuus ja sosiaalisuus voivat tehdä elostamme nautinnollisempaa, mutta yllättäen niillä ei ole mitään tekemistä pitkän elämän kanssa. Sen sijaan harkitsevaisuus ja tunnollisuus — joita kutsumme yhteisnimellä järkevyys — ovat parempia pitkän iän aineksia.

Järkevät ihmiset välttävät elämän pahimmat ansat, joissa voisivat vahingoittaa terveyttään. Ja kun he kohtaavat vaikeuksia, he osaavat hoitaa itseään.

Näin väittää maailman pisin tutkimus, joka aloitettiin jo vuonna 1921 San Franciscossa. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää lasten älykkyyden salaisuutta. Psykologi Lewis Terman pyysi paikallisia opettajia valitsemaan tutkimukseen kaksi älykkäintä oppilastaan, ja näin saatiin kasaan yli 1 500 lapsen aineisto.

Psykologit tutkivat heidän leikkejään, persoonallisuuttaan ja vanhempien avio­liittoja sekä haastattelivat opettajia ja läheisiä. Kaikkia lapsia, jotka nykyään ovat jo vanhuksia, on sen jälkeen haastateltu kymmenen vuoden välein.

Muutama vuosi sitten professorit Howard Friedman ja Leslie Martin löysivät aineiston ja oivalsivat heti, millaiseen kultasuoneen olivat iskeneet. He ovat analysoineet tuloksia silmällä pitäen sitä, millaisten ominaisuuk­sien turvin ihmiset pysyivät terveinä pitkään. Tulokset on julkistettu kirjassa nimeltä The Longevity Project. Sen tulokset ovat yllättäviä.

Hillittömyyttä vastaan

Suurin yllätys on se, miten paljon ihmisen persoonallisuus vaikuttaa elinikään. Kun tutkijat vertailivat koehenkilöiden persoonallisuuksia, kuolinsyitä ja vielä elossa olevia ihmisiä, he löysivät yhden luonteen­piirteen, joka ennusti pitkää ikää paremmin kuin mikään muu. Se oli tunnollisuus.

Pitkäikäisillä ihmisillä oli asenne, joka ottaa elämän vakavasti. Tutkijat löytävät tunnollisuuden ja pitkä­ikäisyyden yhteydelle kolme selitystä.

Ensinnäkin tunnolliset eivät sorru hillittömyyksiin. He eivät tupakoi, eivät käytä liikaa päihteitä eivätkä herää aamulla vieraan partnerin vierestä muistamatta, mitä yöllä on tapahtunut. Sen sijaan he käyttävät pyöräilykypärää ja turvavyötä, ja kun lääkäri määrää heille lääkityksen, he ottavat sen tunnollisesti.

Toinen selitys liittyy sosiaalisiin suhteisiin. Tunnolliset ottavat yleensä toiset huomioon ja hoitavat velvollisuutensa, minkä vuoksi heidän avioliittonsa ja muut ihmissuhteensa esimerkiksi työpaikoilla ovat terveitä ja toimivia.

Tutkijoiden mukaan nämä sosiaaliset verkostot vaikuttavat merkittävästi pitkäikäisyyteen. Koska naisten sosiaaliset verkostot ovat yleensä paremmat kuin miehillä, se voi olla osaselitys myös sille, miksi naiset elävät pidempään.

Sopivasti stressiä

Kolmas syy tunnollisuuden ja pitkän iän yhteyteen näyttää liittyvän tapaan, jolla tunnolliset reagoivat stressiin. Kun elämä on stressaavaa, tunnolliset alkavat vaistomaisesti pitää parempaa huolta itsestään. He eivät ala ryypätä ja märehtiä vaan ottavat lämpimän suihkun, ajattelevat hyviä asioita itsestään ja pitävät huolen siitä, että he saavat riittävästi unta. Tutkijat kutsuvat tätä ”itse­parantavaksi persoonallisuudeksi”.

Stressin ja pitkän iän yhteys ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Aineisto nimittäin paljasti harvinaisen selvästi, että jos ihmiset tunsivat työssään melko kovaakin stressiä, he elivät pidempään.

Tutkijat uskovat, että kyse on tässä tapauksessa niin sanotusta positiivisesta stressistä. Psykologit ovat osoittaneet, että yleensä ihmiset kokevat työnsä mielekkäämmäksi, jos se ei ole liian yksinkertaista eikä liian vaikeaa vaan mitoitettu sopivaksi kunkin tieto- ja taito­tasoon. Mielekkyyttä lisää myös se, jos työn haasteet lisääntyvät samalla kun tiedot ja taidot kehittyvät. Ihmiset, jotka elivät pidempään, olivat siis haasteellisessa työssä, jossa he saattoivat kehittyä. He myös mitä ilmeisimmin saivat tyydytystä työstään.

Optimisti putoaa korkealta

Yllätyksenä tulivat myös ne tekijät, joilla ei ollut vaikutusta elämän pituuteen. Tutkimus nimittäin kumoaa lukuisia kertoja kuullun väitteen, jonka mukaan optimistinen elämänasenne olisi yhteydessä pitkään ikään. Itse
asiassa päinvastoin, optimismi lyhentää elinikää.

Tutkijoiden mukaan ylen optimistiset suhtautuvat elämään epärealistisesti eivätkä ota huomioon tavoitteiden tiellä olevia esteitä, jolloin he putoavat korkealta ja kovaa. Jos he sairastuvat, he arvioivat mahdollisuutensa
parantua liian hyviksi ja voivat laiminlyödä hoitoa.

”Koska optimistinen elämänasenne ei huomioi odotettavissa olevia ongelmia, optimisti suorastaan kutsuu ongelmia luokseen”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimus ei myöskään tue terveysintoilua. Ihmiset,  jotka ovat tänä päivänä satavuotiaita, eivät ole koskaan olleet ruokafanaatikkoja tai himoliikkujia. Toisaalta he eivät myöskään ole eläneet erityisen epäterveellisesti tai olleet missään vaiheessa elämäänsä ylipainoisia. Näin ollen varmempi tie pitkään ikään näyttäisi olevan kohtuu kaikessa kuin minkään sortin äärimmäisyysliikkeet.

Järkevyys, joka lupaa pitkää ikää, on lähellä tunnollisuuttaa. Testaa siis

kuinka tunnollinen olet

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti