Hyvä elokuva lisää ymmärrystä maailmasta ja antaa oivalluksia. Suomalaisen Zagros Manucharin elokuva Salpa kuvaa taitavasti yksinäisyyttä, tarvetta tulla nähdyksi ja ihmisten kykenemättömyyttä kohdata toisensa.

Kuvittele, että keskustelet sinulle vieraan ihmisen kanssa ja tiedät tismalleen, mitä tahdot sanoa. Sanat kuitenkin takeltelevat, lukkiutuvat kitalakeen. Viimein saat kakistettua asiasi ulos mutta ä-ä-ä-ä-änkyttäen. To-to-to-toistat samaa sanaa pääsemättä eteenpäin, keskustelukumppanisi menee hämilleen, sinä häpeät.

Tästä häpeästä, sen aikaansaamasta yksinäisyydestä ja kaikille yhteisestä rakastetuksi tulemisen tarpeesta 23-vuotias Zagros Manuchar ohjasi ja käsikirjoitti elokuvan Salpa. Manuchar tuntee aiheensa tarkkaan, sillä se on kipeän omakohtainen. Hän on kärsinyt änkytyksestä lapsesta asti. Puhevika paheni, kun Manuchar muutti pakolaisena Irakista Suomeen 1994.

– Olin kaikkien silmissä erilainen, minua pidettiin tyhmänä, Manuchar kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Puhevika eristi lapsen kavereista

Uuteen kulttuuriin ja kieleen totuttautuvaa, änkyttävää lasta oli vaikea hyväksyä, joten Zagros eristäytyi ja hiljeni. Pahimmillaan puhevika oli niin vaikea, ettei hän pystynyt sanomaan mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Apu löytyi elokuvista. Niiden universaalilla kielellä Zagros pystyi ilmaisemaan ajatuksiaan vaivatta. Hän teki omia lyhytelokuviaan ja näytteli muiden leffoissa. Salpa-elokuvan työstämisen hän aloitti 19-vuotiaana. Se sai ensi-iltansa Suomessa 20.11. ja on Manucharin ensimmäinen pitkä elokuva.

Kohtaa itsesi, ymmärrät muita

 – Meillä jokaisella on asioita, joita peittelemme. Useimmiten ne ovat sisäisiä ja piilossa toisin kuin puhevika. Näille piirteille emme välttämättä voi mitään, mutta haluamme silti tulla hyväksytyksi sellaisina kuin olemme.

Ohjaaja toivoo, että elokuva auttaisi ymmärtämään erilaisuutta. Jotta näin voi käydä, pitää kuitenkin olla valmis kohtaamaan itsensä.

– Salpa on parhaimmillaan kuin peili, jota katsoessa voi kohdata omat heikkoutensa. Se ei ole viihteellinen elokuva, jonka jälkeen voi mennä kotiin ja unohtaa kaiken näkemänsä.

Se on totta. Ravisteleva elokuva pyöri mielessäni päiväkausia ja nostin sen teemoja esiin myös kotona. Se on paljon esikoisohjaukselta.

Lisätietoa änkytyksestä ja elokuvasta.

Änkytys on puheen motorisen koordinaation häiriö, josta kärsii viisi prosenttia lapsista ja prosentti aikuisista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla