Liikunta auttaa päänsärkyyn mutta voi liian rajuna myös aiheuttaa sitä. Etenkin nuoret kärsivät ajoittain liikunnan laukaisemasta päänsärystä.

Painonnoston kaltainen äkillinen ponnistus voi hetkellisesti lisätä aivoverenkierron määrää. Verenpaine nousee silloin erittäin korkealle. Nopeasti nouseva verenpaine laajentaa todennäköisesti valtimoiden läpimittaa ja voi sitä kautta laukaista päänsäryn. Kohtuullinen fyysinen rasitus ei sitä yleensä tee.

Äkillistä kovaa päänsärkyä aiheuttaa erityisesti anaerobinen eli ns. happivelkainen ponnistelu. Kyse on ponnistelusta maksimaalisen suorituskyvyn rajoilla esimerkiksi juoksussa tai kuntosaliharjoittelussa. Anaerobisen kynnyksen tahatonta ylitystä vähentävät yli tunnin kestävässä liikunnassa

  • hyvä yleiskunto
  • nesteen nauttiminen
  • oman suorituskyvyn rajojen tunteminen

Lihasjännityspäänsärky

Jos liikkuessa alkaa särkeä päätä, kyse on usein juuri lihasjännityspäänsärystä. Sen aiheuttaa pitkittynyt jännitystila kallonpohjan ja niska-hartiaseuden lihaksissa. Hartiat pitäisi saada liikuntasuorituksessa rennommiksi ja palautumisvaiheita lisätä.

Verenkiertoperäinen päänsärky

Migreenin ja muun verenkiertoperäisen päänsäryn aiheuttaa pään valtimoiden supistuminen ja laajeneminen. Kohtauksen voi laukaista liian äkillinen, kova tai uupuneena tehty ponnistelu. Sen voivat laukaista myös valoärsykkeet, erilaiset psyykkiset tekijät ja jotkut ravintoaineet, kuten juustot, suklaa tai punaviini.

Paineen nousua nenän sivuonteloissa

Erityisesti allergisen nuhan yhteydessä otsan ja silmien välissä tuntuva päänsärky saattaa kertoa paineen noususta nenän sivuonteloissa.Hoitona on:

  • lepo
  • kevyt niska-hartiaseudun venyttely lihasjännityspäänsäryssä
  • tulehduskipulääkkeet
  • migreenissä migreenilääkkeet

Säännöllinen kuntoliikunta vähentää verenkiertoperäisiä päänsärkykohtauksia.

Ennen kuntoilun aloittamista lääkäriin

Liikunta on tärkeä hoitomuoto myös aivoverenkierron häiriöistä kärsiville. Kohtuullinen rasitus ei yleensä suurenna aivoverenkiertohäiriön riskiä.

Hoitamaton verenpainetauti ja äkilliset ponnistukset ovat kuitenkin vaarallinen yhdistelmä. Jos on todettu sydämen toiminnan tai aivoverenkierron häiriöitä, on syytä harrastaa vain kohtuukuormitteista kuntoliikuntaa. Ennen liikunnan aloittamista pitäisi käydä lääkärin valvomassa rasituskokeessa, jonka tuloksena saa tietää omat turvalliset kuormitusrajat.

Pidä päänsärky loitolla

  • Liiku ja ulkoile säännöllisesti kolme kertaa viikossa itsellesi sopivalla teholla
  • Rentouta hartiat – liiku vapaammin
  • Muista venytellä niska-hartiaseudun lihaksia, mieluiten päivittäin
  • Lisää taukoja, vähennä tehoja – hengästy vain lievästi
  • Harjoittele nousujohteisesti
  • Vältä äkkiponnistuksia – älä pidätä turhaan hengitystä. Oikea hengitystekniikka esimerkiksi kuntosaliharjoittelussa hillitsee verenpaineen nousua ja voi siten ehkäistä päänsärkyä
  • Juo pitkillä matkoilla riittävästi
  • Muista alku- ja loppuverryttelyt
  • Vältä rasittavaa liikuntaa, kun podet ylähengitysteiden tulehdusta
  • Hoida allergiaasi kunnolla
  • Jos mahdollista, vältä asioita, jotka laukaisevat sinulla päänsäryn, esimerkiksi stressiä tai tiettyjä ruoka-aineita
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti