Liikunta auttaa päänsärkyyn mutta voi liian rajuna myös aiheuttaa sitä. Etenkin nuoret kärsivät ajoittain liikunnan laukaisemasta päänsärystä.

Painonnoston kaltainen äkillinen ponnistus voi hetkellisesti lisätä aivoverenkierron määrää. Verenpaine nousee silloin erittäin korkealle. Nopeasti nouseva verenpaine laajentaa todennäköisesti valtimoiden läpimittaa ja voi sitä kautta laukaista päänsäryn. Kohtuullinen fyysinen rasitus ei sitä yleensä tee.

Äkillistä kovaa päänsärkyä aiheuttaa erityisesti anaerobinen eli ns. happivelkainen ponnistelu. Kyse on ponnistelusta maksimaalisen suorituskyvyn rajoilla esimerkiksi juoksussa tai kuntosaliharjoittelussa. Anaerobisen kynnyksen tahatonta ylitystä vähentävät yli tunnin kestävässä liikunnassa

  • hyvä yleiskunto
  • nesteen nauttiminen
  • oman suorituskyvyn rajojen tunteminen

Lihasjännityspäänsärky

Jos liikkuessa alkaa särkeä päätä, kyse on usein juuri lihasjännityspäänsärystä. Sen aiheuttaa pitkittynyt jännitystila kallonpohjan ja niska-hartiaseuden lihaksissa. Hartiat pitäisi saada liikuntasuorituksessa rennommiksi ja palautumisvaiheita lisätä.

Verenkiertoperäinen päänsärky

Migreenin ja muun verenkiertoperäisen päänsäryn aiheuttaa pään valtimoiden supistuminen ja laajeneminen. Kohtauksen voi laukaista liian äkillinen, kova tai uupuneena tehty ponnistelu. Sen voivat laukaista myös valoärsykkeet, erilaiset psyykkiset tekijät ja jotkut ravintoaineet, kuten juustot, suklaa tai punaviini.

Paineen nousua nenän sivuonteloissa

Erityisesti allergisen nuhan yhteydessä otsan ja silmien välissä tuntuva päänsärky saattaa kertoa paineen noususta nenän sivuonteloissa.Hoitona on:

  • lepo
  • kevyt niska-hartiaseudun venyttely lihasjännityspäänsäryssä
  • tulehduskipulääkkeet
  • migreenissä migreenilääkkeet

Säännöllinen kuntoliikunta vähentää verenkiertoperäisiä päänsärkykohtauksia.

Ennen kuntoilun aloittamista lääkäriin

Liikunta on tärkeä hoitomuoto myös aivoverenkierron häiriöistä kärsiville. Kohtuullinen rasitus ei yleensä suurenna aivoverenkiertohäiriön riskiä.

Hoitamaton verenpainetauti ja äkilliset ponnistukset ovat kuitenkin vaarallinen yhdistelmä. Jos on todettu sydämen toiminnan tai aivoverenkierron häiriöitä, on syytä harrastaa vain kohtuukuormitteista kuntoliikuntaa. Ennen liikunnan aloittamista pitäisi käydä lääkärin valvomassa rasituskokeessa, jonka tuloksena saa tietää omat turvalliset kuormitusrajat.

Pidä päänsärky loitolla

  • Liiku ja ulkoile säännöllisesti kolme kertaa viikossa itsellesi sopivalla teholla
  • Rentouta hartiat – liiku vapaammin
  • Muista venytellä niska-hartiaseudun lihaksia, mieluiten päivittäin
  • Lisää taukoja, vähennä tehoja – hengästy vain lievästi
  • Harjoittele nousujohteisesti
  • Vältä äkkiponnistuksia – älä pidätä turhaan hengitystä. Oikea hengitystekniikka esimerkiksi kuntosaliharjoittelussa hillitsee verenpaineen nousua ja voi siten ehkäistä päänsärkyä
  • Juo pitkillä matkoilla riittävästi
  • Muista alku- ja loppuverryttelyt
  • Vältä rasittavaa liikuntaa, kun podet ylähengitysteiden tulehdusta
  • Hoida allergiaasi kunnolla
  • Jos mahdollista, vältä asioita, jotka laukaisevat sinulla päänsäryn, esimerkiksi stressiä tai tiettyjä ruoka-aineita
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.