Liikunta auttaa päänsärkyyn mutta voi liian rajuna myös aiheuttaa sitä. Etenkin nuoret kärsivät ajoittain liikunnan laukaisemasta päänsärystä.
Painonnoston kaltainen äkillinen ponnistus voi hetkellisesti lisätä aivoverenkierron määrää. Verenpaine nousee silloin erittäin korkealle. Nopeasti nouseva verenpaine laajentaa todennäköisesti valtimoiden läpimittaa ja voi sitä kautta laukaista päänsäryn. Kohtuullinen fyysinen rasitus ei sitä yleensä tee.
Äkillistä kovaa päänsärkyä aiheuttaa erityisesti anaerobinen eli ns. happivelkainen ponnistelu. Kyse on ponnistelusta maksimaalisen suorituskyvyn rajoilla esimerkiksi juoksussa tai kuntosaliharjoittelussa. Anaerobisen kynnyksen tahatonta ylitystä vähentävät yli tunnin kestävässä liikunnassa
- hyvä yleiskunto
- nesteen nauttiminen
- oman suorituskyvyn rajojen tunteminen
Lihasjännityspäänsärky
Jos liikkuessa alkaa särkeä päätä, kyse on usein juuri lihasjännityspäänsärystä. Sen aiheuttaa pitkittynyt jännitystila kallonpohjan ja niska-hartiaseuden lihaksissa. Hartiat pitäisi saada liikuntasuorituksessa rennommiksi ja palautumisvaiheita lisätä.
Verenkiertoperäinen päänsärky
Migreenin ja muun verenkiertoperäisen päänsäryn aiheuttaa pään valtimoiden supistuminen ja laajeneminen. Kohtauksen voi laukaista liian äkillinen, kova tai uupuneena tehty ponnistelu. Sen voivat laukaista myös valoärsykkeet, erilaiset psyykkiset tekijät ja jotkut ravintoaineet, kuten juustot, suklaa tai punaviini.
Paineen nousua nenän sivuonteloissa
Erityisesti allergisen nuhan yhteydessä otsan ja silmien välissä tuntuva päänsärky saattaa kertoa paineen noususta nenän sivuonteloissa.Hoitona on:
- lepo
- kevyt niska-hartiaseudun venyttely lihasjännityspäänsäryssä
- tulehduskipulääkkeet
- migreenissä migreenilääkkeet
Säännöllinen kuntoliikunta vähentää verenkiertoperäisiä päänsärkykohtauksia.
Ennen kuntoilun aloittamista lääkäriin
Liikunta on tärkeä hoitomuoto myös aivoverenkierron häiriöistä kärsiville. Kohtuullinen rasitus ei yleensä suurenna aivoverenkiertohäiriön riskiä.
Hoitamaton verenpainetauti ja äkilliset ponnistukset ovat kuitenkin vaarallinen yhdistelmä. Jos on todettu sydämen toiminnan tai aivoverenkierron häiriöitä, on syytä harrastaa vain kohtuukuormitteista kuntoliikuntaa. Ennen liikunnan aloittamista pitäisi käydä lääkärin valvomassa rasituskokeessa, jonka tuloksena saa tietää omat turvalliset kuormitusrajat.
Pidä päänsärky loitolla
- Liiku ja ulkoile säännöllisesti kolme kertaa viikossa itsellesi sopivalla teholla
- Rentouta hartiat – liiku vapaammin
- Muista venytellä niska-hartiaseudun lihaksia, mieluiten päivittäin
- Lisää taukoja, vähennä tehoja – hengästy vain lievästi
- Harjoittele nousujohteisesti
- Vältä äkkiponnistuksia – älä pidätä turhaan hengitystä. Oikea hengitystekniikka esimerkiksi kuntosaliharjoittelussa hillitsee verenpaineen nousua ja voi siten ehkäistä päänsärkyä
- Juo pitkillä matkoilla riittävästi
- Muista alku- ja loppuverryttelyt
- Vältä rasittavaa liikuntaa, kun podet ylähengitysteiden tulehdusta
- Hoida allergiaasi kunnolla
- Jos mahdollista, vältä asioita, jotka laukaisevat sinulla päänsäryn, esimerkiksi stressiä tai tiettyjä ruoka-aineita
