Räpellät hätäpäissäsi kännykän pinkoodin jumiin. Vasta neljännellä kerralla muistat oikein. Harmittaa ja huolestuttaa. Muistin pätkiminen onkin aivojen hälytysmerkki: nyt pitää karsia turhaa!
Menet hakemaan avaimia toisesta huoneesta ja yhtäkkiä et muista, mitä olit toimittamassa. Kutsuilla sinulle esittäytyy uusi ihminen. Minuutin kuluttua huomaat unohtaneesi hänen nimensä.
Jokaisen muisti pätkii joskus, eikä satunnaisesta unohtelusta tarvitse huolestua.
– Terveen ihmisen aivot eivät toimi kuin kone. On normaalia, että joskus unohdamme asioita, sanoo johtava psykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.
Unohtaminen on jopa pakollista. Muisti pysyy virkeänä, kun turha tietotulva pyyhkiytyy mielestä. Aivomme eivät pystyisi käsittelemään tietoja, jos kaikki arjen yksityiskohdat tallentuisivat.
Mutta kun unohtelu alkaa toistua haitaksi asti, on syytä miettiä, mistä se johtuu. Toistuvasta muistin pätkimisestä kärsii arviolta joka kuudes työikäinen eli noin 400 000 suomalaista.
Vakavasti muistin toiminta on heikentynyt alle kymmenellätuhannella työikäisellä. Muistisairaiden määrä kuitenkin kasvaa voimakkaasti väestön vanhentuessa.
– Aina, kun muistivaikeudet vaikuttavat merkittävästi työssä tai arjessa pärjäämiseen, niiden syy pitää selvittää, Paajanen sanoo.
Yleensä tilapäistä
Muistin pätkiminen johtuu yleensä liiasta henkisestä kuormituksesta. Tällaisena vaiva on tilapäinen. Tietotyöläinen saattaa päivän aikana vastaanottaa informaatiota tekstinä, puheena, symboleina ja videokuvana samalla kun taustalla kuuluvat muiden työntekijöiden äänet.
Avokonttorin hälyssä on pystyttävä keskittymään samaan aikaan tai vuorotellen kirjoittamaan, lukemaan, palvelemana asiakkaita, keräämään tietoa, analysoimaan ja suunnittelemaan.
Kiire, liiallinen työmäärä ja keskeytykset aiheuttavat unohtelua. Myös kivut, mielialan alavireisyys sekä tietyt lääkkeet ja alkoholin runsas käyttö heikentävät tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.
Tietotyö hoitaa aivoja
Muisti jaetaan säilömuistiin eli pitkäkestoiseen ja työmuistiin eli lyhytkestoiseen muistiin. Säilömuistissa ovat asiat, jotka ihminen on oppinut ja painanut mieleen. Säilömuistin kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä.
Työmuisti on käytössä päivittäin. Sillä selvitään arjessa. Työmuisti on altis häiriöille ja keskittymiskykyä haittaaville ärsykkeille. On luonnollista unohdella asioita, etenkin, jos ne tapahtuvat yhtä aikaa.
Työelämässä vaaditaan entistä enemmän kykyä oppia uutta ja käsitellä suuria tietomääriä. Tällaisessa tietotyössä lievätkin muistivaikeudet tulevat helposti esiin.
Silti tietotyöllä ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksista aivoihimme. Pikemminkin päinvastoin: aktiivinen ja monipuolinen aivojen käyttö on hyödyllistä. Kuten minkä tahansa ruumiinosan, myös aivojen on saatava harjoitusta pysyäkseen kunnossa.
Treeniä, ruokaa ja lepoa
Pitkittynyt stressi haittaa muistin toimintaa. Aivoille täytyy antaa riittävä mahdollisuus palautumiseen. Sitä edesauttavat liikunta, terveellinen ruokavalio ja hyvä yöuni. Yleiskunto määrittääkin pitkälti aivojen vointia.
Aivoja hoitavat samat ruoat kuin sydäntä, eli pehmeää rasvaa ja runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio. Kalan ja marjojen on todettu tekevän erityisen hyvää muistille niiden öljyjen ja vitamiinien takia.
Liikunta puolestaan tehostaa verenkiertoa ja helpottaa ajatusten irrottamista henkisistä paineista. Riittävä ja laadukas yöuni on edellytys sille, että aivojen energiavarastot täyttyvät.
– Nukkumista ei voi korvata millään, sillä yöllä päivänaikaiset asiat järjestyvät ja tallentuvat tehokkaasti pitempikestoiseen muistiin, Paajanen sanoo.
Keskity yhteen asiaan
Liikunta, lepo ja ruokavalio vaikuttavat muistiin pitkällä aikavälillä. Nopeammin muistin toimintakykyä voi parantaa sillä, että sulkee oven tai puhelimen.
Vaikka satunnaiset muistin pätkimiset eivät ole vaarallisia, ne hälyttävät elämäntapojen haitallisuudesta. Jos unohtelu yleistyy, kannattaa miettiä, voisiko työkuormaa vähentää. Parasta olisi, jos omaa työtä pystyisi organisoimaan siten, että ärsyketulva pysyy hallinnassa.
Informaatiotulvan voi luoda ympärilleen myös itse. Jos sähköposti ponnahtaa esiin kesken muun työn, keskittyminen katkeaa. Jatkuvasti päivittyvät sosiaalisen median kuulumiset varastavat huomion turhan usein.
Muistiaan ei saisi väsyttää jatkuvalla huomion jakamisella. Keskittymistä vaativa työ sujuu parhaiten, kun työmäärä on sopiva eikä ulkoisia häiriöitä tule. Puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja sähköpostit tarkastaa vain tiettyinä aikoina päivässä.
Tauota usein
Yksi osa keskittymistä on löytää sopiva vireystila. Siihen auttaa tauottaminen. Kun huomio siirtyy välillä täysin toiseen asiaan, muisti saa aikaa palautua. Jo viiden minuutin hiljentyminen kesken työpäivän antaa aivoille lepohetken.
Jokainen avokonttorissa työskentelevä tietää, että yhteinen työtila voidaan suunnitella hyvin tai huonosti. Koska toisten puhe vaikeuttaa keskittymistä, tilat pitäisi suunnitella akustisesti siten, että häly on mahdollisimman pieni.
Työkavereiden kanssa on hyvä sopia, milloin saa häiritä ja mikä on rauhallista aikaa. Ystävällinen tervehdyskin voi olla häiriö. Yhdenkin sanan jälkeen aivojen täytyy uudelleen orientoitua käsillä olevaan tehtävään, mikä kuormittaa työmuistia.
Muuta kuviksi, tee lista
Muistaminen on taitolaji, jota voi kehittää käyttämällä muistitekniikoita ja apuvälineitä. Yksi tekniikka on muistettavien asioiden visualisointi. Kun vaikkapa pinkoodin muuttaa kuviksi, sen muistaa paremmin. Esimerkiksi tunnusluvun 1535 voi visualisoida kynttiläksi (1) ja kahdeksi vitoseksi, joita käsiraudat yhdistävät (3).
Työmuistilla on rajansa. Muistamista voi helpottaa tarkalla työjärjestyksellä tai tehtävälistalla. Yksinkertainen apuväline on muistilappu.
Muistilistat vähentävät työmuistin kuormittumista. Keskittyminen nykyhetkeen on helpompaa, kun mielessä ei tarvitse pitää tulevia tehtäviä. Tulevat menot ja tekemättömät työt kannattaa kirjoittaa paperille vaikkapa ennen työviikon alkua.
Priorisoi ja kertaa
Työmuisti voi säilöä viidestä yhdeksään asiaa kerralla. Tärkeintä on muistaa kolme tai neljä olennaista asiaa, mikä helpottaa kokonaisuuden muistamista. Puheenpitäjä voi painaa mieleensä kolme pääasiaa, joiden ympärille hän esityksensä rakentaa.
Jokainen muistaa kouluajoilta, että kertaaminen on uuden oppimisen edellytys. Ryhmittely ja luokittelu auttavat asioita järjestymään loogiseen muotoon ja löytämään oman muistilokeronsa.
Työmuistin kyky pitää asioita mielessä ennustaa sitä, miten hyvin ihminen oppii esimerkiksi vieraita kieliä. Tutkijoita askarruttaa nyt kysymys siitä, miten pitkälle muistia voi harjaannuttaa. Se tiedetään, että muistin aktiivinen käyttäminen harjaannuttaa työmuistia.
Muisti on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, eikä sanaristikoiden harrastaminen välttämättä lisää toimintakykyä työssä. Työtehoon vaikuttavat monet muutkin tekijät. Kaikesta ei voi syyttää huonoa muistia.
Asiantuntijat Teemu Paajanen, johtava psykologi, Työterveyslaitos ja Virpi Kalakoski, erikoistutkija, Työterveyslaitos
