Räpellät hätäpäissäsi kännykän pinkoodin jumiin. Vasta neljännellä kerralla muistat oikein. Harmittaa ja huolestuttaa. Muistin pätkiminen onkin aivojen hälytysmerkki: nyt pitää karsia turhaa!

Menet hakemaan avaimia toisesta huoneesta ja yhtäkkiä et muista, mitä olit toimittamassa. Kutsuilla sinulle esittäytyy uusi ihminen. Minuutin kuluttua huomaat unohtaneesi hänen nimensä.

Jokaisen muisti pätkii joskus, eikä satunnaisesta unohtelusta tarvitse huolestua.

– Terveen ihmisen aivot eivät toimi kuin kone. On normaalia, että joskus unohdamme asioita, sanoo johtava psykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.

Unohtaminen on jopa pakollista. Muisti pysyy virkeänä, kun turha tietotulva pyyhkiytyy mielestä. Aivomme eivät pystyisi käsittelemään tietoja, jos kaikki arjen yksityiskohdat tallentuisivat.

Mutta kun unohtelu alkaa toistua haitaksi asti, on syytä miettiä, mistä se johtuu. Toistuvasta muistin pätkimisestä kärsii arviolta joka kuudes työikäinen eli noin 400 000 suomalaista.

Vakavasti muistin toiminta on heikentynyt alle kymmenellätuhannella työikäisellä. Muistisairaiden määrä kuitenkin kasvaa voimakkaasti väestön vanhentuessa.

– Aina, kun muistivaikeudet vaikuttavat merkittävästi työssä tai arjessa pärjäämiseen, niiden syy pitää selvittää, Paajanen sanoo.

Yleensä tilapäistä

Muistin pätkiminen johtuu yleensä liiasta henkisestä kuormituksesta. Tällaisena vaiva on tilapäinen. Tietotyöläinen saattaa päivän aikana vastaanottaa informaatiota tekstinä, puheena, symboleina ja videokuvana samalla kun taustalla kuuluvat muiden työntekijöiden äänet.

Avokonttorin hälyssä on pystyttävä keskittymään samaan aikaan tai vuorotellen kirjoittamaan, lukemaan, palvelemana asiakkaita, keräämään tietoa, analysoimaan ja suunnittelemaan.

Kiire, liiallinen työmäärä ja keskeytykset aiheuttavat unohtelua. Myös kivut, mielialan alavireisyys sekä tietyt lääkkeet ja alkoholin runsas käyttö heikentävät tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.

Tietotyö hoitaa aivoja

Muisti jaetaan säilömuistiin eli pitkäkestoiseen ja työmuistiin eli lyhytkestoiseen muistiin. Säilömuistissa ovat asiat, jotka ihminen on oppinut ja painanut mieleen. Säilömuistin kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä.

Työmuisti on käytössä päivittäin. Sillä selvitään arjessa. Työmuisti on altis häiriöille ja keskittymiskykyä haittaaville ärsykkeille. On luonnollista unohdella asioita, etenkin, jos ne tapahtuvat yhtä aikaa.

Työelämässä vaaditaan entistä enemmän kykyä oppia uutta ja käsitellä suuria tietomääriä. Tällaisessa tietotyössä lievätkin muistivaikeudet tulevat helposti esiin.

Silti tietotyöllä ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksista aivoihimme. Pikemminkin päinvastoin: aktiivinen ja monipuolinen aivojen käyttö on hyödyllistä. Kuten minkä tahansa ruumiinosan, myös aivojen on saatava harjoitusta pysyäkseen kunnossa.

Treeniä, ruokaa ja lepoa

Pitkittynyt stressi haittaa muistin toimintaa. Aivoille täytyy antaa riittävä mahdollisuus palautumiseen. Sitä edesauttavat liikunta, terveellinen ruokavalio ja hyvä yöuni. Yleiskunto määrittääkin pitkälti aivojen vointia.

Aivoja hoitavat samat ruoat kuin sydäntä, eli pehmeää rasvaa ja runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio. Kalan ja marjojen on todettu tekevän erityisen hyvää muistille niiden öljyjen ja vitamiinien takia.

Liikunta puolestaan tehostaa verenkiertoa ja helpottaa ajatusten irrottamista henkisistä paineista. Riittävä ja laadukas yöuni on edellytys sille, että aivojen energiavarastot täyttyvät.

– Nukkumista ei voi korvata millään, sillä yöllä päivänaikaiset asiat järjestyvät ja tallentuvat tehokkaasti pitempikestoiseen muistiin, Paajanen sanoo.

Keskity yhteen asiaan

Liikunta, lepo ja ruokavalio vaikuttavat muistiin pitkällä aikavälillä. Nopeammin muistin toimintakykyä voi parantaa sillä, että sulkee oven tai puhelimen. 

Vaikka satunnaiset muistin pätkimiset eivät ole vaarallisia, ne hälyttävät elämäntapojen haitallisuudesta. Jos unohtelu yleistyy, kannattaa miettiä, voisiko työkuormaa vähentää. Parasta olisi, jos omaa työtä pystyisi organisoimaan siten, että ärsyketulva pysyy hallinnassa.

Informaatiotulvan voi luoda ympärilleen myös itse. Jos sähköposti ponnahtaa esiin kesken muun työn, keskittyminen katkeaa. Jatkuvasti päivittyvät sosiaalisen median kuulumiset varastavat huomion turhan usein.

Muistiaan ei saisi väsyttää jatkuvalla huomion jakamisella. Keskittymistä vaativa työ sujuu parhaiten, kun työmäärä on sopiva eikä ulkoisia häiriöitä tule. Puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja sähköpostit tarkastaa vain tiettyinä aikoina päivässä.

Tauota usein

Yksi osa keskittymistä on löytää sopiva vireystila. Siihen auttaa tauottaminen. Kun huomio siirtyy välillä täysin toiseen asiaan, muisti saa aikaa palautua. Jo viiden minuutin hiljentyminen kesken työpäivän antaa aivoille lepohetken.

Jokainen avokonttorissa työskentelevä tietää, että yhteinen työtila voidaan suunnitella hyvin tai huonosti. Koska toisten puhe vaikeuttaa keskittymistä, tilat pitäisi suunnitella akustisesti siten, että häly on mahdollisimman pieni.

Työkavereiden kanssa on hyvä sopia, milloin saa häiritä ja mikä on rauhallista aikaa. Ystävällinen tervehdyskin voi olla häiriö. Yhdenkin sanan jälkeen aivojen täytyy uudelleen orientoitua käsillä olevaan tehtävään, mikä kuormittaa työmuistia. 

Muuta kuviksi, tee lista

Muistaminen on taitolaji, jota voi kehittää käyttämällä muistitekniikoita ja apuvälineitä. Yksi tekniikka on muistettavien asioiden visualisointi. Kun vaikkapa pinkoodin muuttaa kuviksi, sen muistaa paremmin. Esimerkiksi tunnusluvun 1535 voi visualisoida kynttiläksi (1) ja kahdeksi vitoseksi, joita käsiraudat yhdistävät (3). 

Työmuistilla on rajansa. Muistamista voi helpottaa tarkalla työjärjestyksellä tai tehtävälistalla. Yksinkertainen apuväline on muistilappu.

Muistilistat vähentävät työmuistin kuormittumista. Keskittyminen nykyhetkeen on helpompaa, kun mielessä ei tarvitse pitää tulevia tehtäviä. Tulevat menot ja tekemättömät työt kannattaa kirjoittaa paperille vaikkapa ennen työviikon alkua.

Priorisoi ja kertaa

Työmuisti voi säilöä viidestä yhdeksään asiaa kerralla. Tärkeintä on muistaa kolme tai neljä olennaista asiaa, mikä helpottaa kokonaisuuden muistamista. Puheenpitäjä voi painaa mieleensä kolme pääasiaa, joiden ympärille hän esityksensä rakentaa.

Jokainen muistaa kouluajoilta, että kertaaminen on uuden oppimisen edellytys. Ryhmittely ja luokittelu auttavat asioita järjestymään loogiseen muotoon ja löytämään oman muistilokeronsa.

Työmuistin kyky pitää asioita mielessä ennustaa sitä, miten hyvin ihminen oppii esimerkiksi vieraita kieliä. Tutkijoita askarruttaa nyt kysymys siitä, miten pitkälle muistia voi harjaannuttaa. Se tiedetään, että muistin aktiivinen käyttäminen harjaannuttaa työmuistia.

Muisti on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, eikä sanaristikoiden harrastaminen välttämättä lisää toimintakykyä työssä. Työtehoon vaikuttavat monet muutkin tekijät. Kaikesta ei voi syyttää huonoa muistia.  

Asiantuntijat Teemu Paajanen, johtava psykologi, Työterveyslaitos ja Virpi Kalakoski, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.