Räpellät hätäpäissäsi kännykän pinkoodin jumiin. Vasta neljännellä kerralla muistat oikein. Harmittaa ja huolestuttaa. Muistin pätkiminen onkin aivojen hälytysmerkki: nyt pitää karsia turhaa!

Menet hakemaan avaimia toisesta huoneesta ja yhtäkkiä et muista, mitä olit toimittamassa. Kutsuilla sinulle esittäytyy uusi ihminen. Minuutin kuluttua huomaat unohtaneesi hänen nimensä.

Jokaisen muisti pätkii joskus, eikä satunnaisesta unohtelusta tarvitse huolestua.

– Terveen ihmisen aivot eivät toimi kuin kone. On normaalia, että joskus unohdamme asioita, sanoo johtava psykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.

Unohtaminen on jopa pakollista. Muisti pysyy virkeänä, kun turha tietotulva pyyhkiytyy mielestä. Aivomme eivät pystyisi käsittelemään tietoja, jos kaikki arjen yksityiskohdat tallentuisivat.

Mutta kun unohtelu alkaa toistua haitaksi asti, on syytä miettiä, mistä se johtuu. Toistuvasta muistin pätkimisestä kärsii arviolta joka kuudes työikäinen eli noin 400 000 suomalaista.

Vakavasti muistin toiminta on heikentynyt alle kymmenellätuhannella työikäisellä. Muistisairaiden määrä kuitenkin kasvaa voimakkaasti väestön vanhentuessa.

– Aina, kun muistivaikeudet vaikuttavat merkittävästi työssä tai arjessa pärjäämiseen, niiden syy pitää selvittää, Paajanen sanoo.

Yleensä tilapäistä

Muistin pätkiminen johtuu yleensä liiasta henkisestä kuormituksesta. Tällaisena vaiva on tilapäinen. Tietotyöläinen saattaa päivän aikana vastaanottaa informaatiota tekstinä, puheena, symboleina ja videokuvana samalla kun taustalla kuuluvat muiden työntekijöiden äänet.

Avokonttorin hälyssä on pystyttävä keskittymään samaan aikaan tai vuorotellen kirjoittamaan, lukemaan, palvelemana asiakkaita, keräämään tietoa, analysoimaan ja suunnittelemaan.

Kiire, liiallinen työmäärä ja keskeytykset aiheuttavat unohtelua. Myös kivut, mielialan alavireisyys sekä tietyt lääkkeet ja alkoholin runsas käyttö heikentävät tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä.

Tietotyö hoitaa aivoja

Muisti jaetaan säilömuistiin eli pitkäkestoiseen ja työmuistiin eli lyhytkestoiseen muistiin. Säilömuistissa ovat asiat, jotka ihminen on oppinut ja painanut mieleen. Säilömuistin kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä.

Työmuisti on käytössä päivittäin. Sillä selvitään arjessa. Työmuisti on altis häiriöille ja keskittymiskykyä haittaaville ärsykkeille. On luonnollista unohdella asioita, etenkin, jos ne tapahtuvat yhtä aikaa.

Työelämässä vaaditaan entistä enemmän kykyä oppia uutta ja käsitellä suuria tietomääriä. Tällaisessa tietotyössä lievätkin muistivaikeudet tulevat helposti esiin.

Silti tietotyöllä ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksista aivoihimme. Pikemminkin päinvastoin: aktiivinen ja monipuolinen aivojen käyttö on hyödyllistä. Kuten minkä tahansa ruumiinosan, myös aivojen on saatava harjoitusta pysyäkseen kunnossa.

Treeniä, ruokaa ja lepoa

Pitkittynyt stressi haittaa muistin toimintaa. Aivoille täytyy antaa riittävä mahdollisuus palautumiseen. Sitä edesauttavat liikunta, terveellinen ruokavalio ja hyvä yöuni. Yleiskunto määrittääkin pitkälti aivojen vointia.

Aivoja hoitavat samat ruoat kuin sydäntä, eli pehmeää rasvaa ja runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio. Kalan ja marjojen on todettu tekevän erityisen hyvää muistille niiden öljyjen ja vitamiinien takia.

Liikunta puolestaan tehostaa verenkiertoa ja helpottaa ajatusten irrottamista henkisistä paineista. Riittävä ja laadukas yöuni on edellytys sille, että aivojen energiavarastot täyttyvät.

– Nukkumista ei voi korvata millään, sillä yöllä päivänaikaiset asiat järjestyvät ja tallentuvat tehokkaasti pitempikestoiseen muistiin, Paajanen sanoo.

Keskity yhteen asiaan

Liikunta, lepo ja ruokavalio vaikuttavat muistiin pitkällä aikavälillä. Nopeammin muistin toimintakykyä voi parantaa sillä, että sulkee oven tai puhelimen. 

Vaikka satunnaiset muistin pätkimiset eivät ole vaarallisia, ne hälyttävät elämäntapojen haitallisuudesta. Jos unohtelu yleistyy, kannattaa miettiä, voisiko työkuormaa vähentää. Parasta olisi, jos omaa työtä pystyisi organisoimaan siten, että ärsyketulva pysyy hallinnassa.

Informaatiotulvan voi luoda ympärilleen myös itse. Jos sähköposti ponnahtaa esiin kesken muun työn, keskittyminen katkeaa. Jatkuvasti päivittyvät sosiaalisen median kuulumiset varastavat huomion turhan usein.

Muistiaan ei saisi väsyttää jatkuvalla huomion jakamisella. Keskittymistä vaativa työ sujuu parhaiten, kun työmäärä on sopiva eikä ulkoisia häiriöitä tule. Puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja sähköpostit tarkastaa vain tiettyinä aikoina päivässä.

Tauota usein

Yksi osa keskittymistä on löytää sopiva vireystila. Siihen auttaa tauottaminen. Kun huomio siirtyy välillä täysin toiseen asiaan, muisti saa aikaa palautua. Jo viiden minuutin hiljentyminen kesken työpäivän antaa aivoille lepohetken.

Jokainen avokonttorissa työskentelevä tietää, että yhteinen työtila voidaan suunnitella hyvin tai huonosti. Koska toisten puhe vaikeuttaa keskittymistä, tilat pitäisi suunnitella akustisesti siten, että häly on mahdollisimman pieni.

Työkavereiden kanssa on hyvä sopia, milloin saa häiritä ja mikä on rauhallista aikaa. Ystävällinen tervehdyskin voi olla häiriö. Yhdenkin sanan jälkeen aivojen täytyy uudelleen orientoitua käsillä olevaan tehtävään, mikä kuormittaa työmuistia. 

Muuta kuviksi, tee lista

Muistaminen on taitolaji, jota voi kehittää käyttämällä muistitekniikoita ja apuvälineitä. Yksi tekniikka on muistettavien asioiden visualisointi. Kun vaikkapa pinkoodin muuttaa kuviksi, sen muistaa paremmin. Esimerkiksi tunnusluvun 1535 voi visualisoida kynttiläksi (1) ja kahdeksi vitoseksi, joita käsiraudat yhdistävät (3). 

Työmuistilla on rajansa. Muistamista voi helpottaa tarkalla työjärjestyksellä tai tehtävälistalla. Yksinkertainen apuväline on muistilappu.

Muistilistat vähentävät työmuistin kuormittumista. Keskittyminen nykyhetkeen on helpompaa, kun mielessä ei tarvitse pitää tulevia tehtäviä. Tulevat menot ja tekemättömät työt kannattaa kirjoittaa paperille vaikkapa ennen työviikon alkua.

Priorisoi ja kertaa

Työmuisti voi säilöä viidestä yhdeksään asiaa kerralla. Tärkeintä on muistaa kolme tai neljä olennaista asiaa, mikä helpottaa kokonaisuuden muistamista. Puheenpitäjä voi painaa mieleensä kolme pääasiaa, joiden ympärille hän esityksensä rakentaa.

Jokainen muistaa kouluajoilta, että kertaaminen on uuden oppimisen edellytys. Ryhmittely ja luokittelu auttavat asioita järjestymään loogiseen muotoon ja löytämään oman muistilokeronsa.

Työmuistin kyky pitää asioita mielessä ennustaa sitä, miten hyvin ihminen oppii esimerkiksi vieraita kieliä. Tutkijoita askarruttaa nyt kysymys siitä, miten pitkälle muistia voi harjaannuttaa. Se tiedetään, että muistin aktiivinen käyttäminen harjaannuttaa työmuistia.

Muisti on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, eikä sanaristikoiden harrastaminen välttämättä lisää toimintakykyä työssä. Työtehoon vaikuttavat monet muutkin tekijät. Kaikesta ei voi syyttää huonoa muistia.  

Asiantuntijat Teemu Paajanen, johtava psykologi, Työterveyslaitos ja Virpi Kalakoski, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.