Pieni rusahdus vaikkapa pallopelin tuoksinassa saattaa viedä sairauslomalle kuukausiksi. Ehkäise polvivammoja: aloita liikkuminen varovasti ja huolehdi venyttelystä sekä ennen urheilusuoristusta että sen jälkeen.

Polven loukkaantumisriski on suurimmillaan lajeissa, joissa liikkuja kiihdyttää, jarruttaa ja vaihtaa suuntaa nopeasti. Vamma syntyy, kun polvi vääntyy äkisti, ojentuu liikaa, koukistuu totuttua rajummin tai kiertyy ulos- tai sisäänpäin, jolloin sen rakenteet joutuvat liian suureen rasitukseen.

– Tavallista on, että jalka lipeää ja polvi vääntyy sisäänpäin, kertoo ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Vältä rajua aloitusta

Kuten muutkin tuki- ja liikuntaelimistön rakenteet polvi voi vammautua joskus vähäisestäkin rasituksesta. Liikunnan raju aloitus pitkän tauon jälkeen panee polven lujille. Tapaturman riski lisääntyy, jos lihastasapaino on huono tai liikkuja rehkii kylmiltään tai liikkuu taitojensa ja kykyjensä äärirajoilla.

Nuoren kudokset ovat joustavat ja vamma-alttius on sen vuoksi pieni. Iän myötä nivelkierukat ja rustokudos haurastuvat ja voivat vammautua vähäisestä rasituksesta.

– Loukkaantumisriski vähenee, jos liikkujan suoritustekniikka on hyvä, jos hän on vahvistanut lihaksiaan ja kudoksiaan monipuolisella liikunnalla ja jos hän on venyttelyllä hankkinut hyvät joustoominaisuudet, Tapio Kallio sanoo.

Riskien minimoimiseksi liikuntaharrastus tulee aloittaa maltillisesti. Lihakset ja muut kudokset vahvistuvat vasta vähitellen uusiin vaatimuksiin.

Ensiapuna kaikissa polvivammoissa on kolmen K:n hoito: kylmä, kohoasento ja kompressio eli puristus. Kylmä hillitsee kipua, kohoasento ja vamma-alueen tasainen puristus tyrehdyttävät verenvuotoa vaurioituneista kudoksista.

Venähdys lievin

Usein lääkäri pystyy jo vastaanotollaan selvittämään vaurion luonteen. Diagnoosin tekemistä helpottaa se, että potilas kuvailee, mitä polvelle on tapahtunut, ja kertoo oireet.

– Jos polvi on turvoksissa ja sinne kertynyt neste on kirkasta, ei vamma ole kovin iso. Vaurio on yleensä suurempi, jos polvessa on verta. Magneettikuvaus selvittää polvivammat varsin tarkasti, Kallio sanoo.

Lievimmässä tapauksessa polven sisäsivun rakenteet – nivelside tai nivelkapseli – venähtävät. Venähdys paranee 3–6 viikossa aktiivisella kuntoutuksella. Repeämä on venähdystä voimakkaampi. Esimerkiksi pitkittäinen sisäsivuside voi revetä osittain tai kokonaan. Tavallisesti pieni repeämä arpeutuu. Vaikea nivelsiderepeämä saattaa vaatia leikkaushoidon. Vamman vakavuus vaikuttaa paranemiseen. Revennyt nivelside voi aktiivisessa kuntoutuksessa parantua jo kahdessa viikossa, mutta toisinaan hoitoon voi mennä jopa puoli vuotta.

Polvilumpio sijoiltaan

Liikunnan tiimellyksessä polvilumpio saattaa muljahtaa pois paikaltaan. Se on tavallisinta nuorilla, vielä kasvuiässä olevilla tytöillä. Lumpio voi palata sijoilleen itsekseen, tai lääkäri panee sen paikoilleen.

Lievät sijoiltaanmenon aiheuttamat vauriot paranevat itsestään, ja lumpio pysyy vastedes paikoillaan. Leikkaus on tarpeen, jos sijoiltaanmeno repii luu- tai rustokappaleita. Myös löysäksi jääneen lumpion nivelsiteet saattavat tarvita kiristystä ja korjausta.

Kierukka repeää

Polven nivelkierukka vaurioituu yleisimmin pallopeleissä, jos polvi kiertyy tai vääntyy voimakkaasti. Nivelkierukan revetessä polvessa tuntuu pistävä kipu, ja liikkuminen voi muuttua kivuliaaksi. Polveen kertyy usein ylimääräistä nivelnestettä ja se turpoaa. Jos kierukkarepeämä luiskahtaa nivelrakoon, polvi lukkiutuu paikoilleen. Toisinaan polvi muljahtelee.

Kierukkavammat eivät yleensä parane itsestään. Hoitamattomana repeytymä voi laajentua ja aiheuttaa pysyviä vaurioita myös nivelrustoon. Nivelkierukan korjausta vaativat vammat hoidetaan tähystysleikkauksella. Jos repeämä on pieni, lääkäri poistaa nivelkierukan vahingoittuneen osan. Potilas toipuu nopeasti ja saattaa jo seuraavana päivänä kävellä ilman sauvoja. Pelikentälle voi palata repeytyneen osan poiston jälkeen jopa viikon kuluttua.

Laaja ja tuore kierukkarepeämä korjataan kiinnittämällä revennyt osa paikoilleen. Ratkeama voidaan kiinnittää nuolilla tai ruuveilla, jotka liukenevat elimistössä. Repeämä voidaan myös ommella. Nivelkierukan ompelun jälkeen polvea ei saa alkuun koukistaa kovin jyrkästi eikä sille saa laskea täyttä painoa. Potilas joutuu käyttämään sauvoja muutaman viikon ajan. Pelaamaan pääsyä pitää odotella pari kuukautta.

– Vaurioitunutta kierukkaa ei enää nykyään poisteta kokonaan, koska se aiheuttaisi kulumia polveen,
Tapio Kallio sanoo.

Kierukat ovat polven toiminnalle tärkeät iskunvaimentimet. Ne suojaavat polvinivelen rustopintoja, ohjaavat polven liikkeitä ja tukevat polvea.

Rusto halkeaa

Törmäyksen, kaatumisen tai putoamisen seurauksena polven nivelrustoon voi tulla halkeama. Myös silloin oireina ovat kipu, turvotus ja polven lukkiutuminen. Rustovauriossa syntyneitä kielekkeitä voidaan siistiä tähystysleikkauksella. Aitoa rustoa pyritään poistamaan säästeliäästi, koska rustokudos ei uusiudu. Vaurion kohdalle saattaa syntyä rustoarpea, joka on kuitenkin heikompaa kuin aito rusto.

– Jos luonto ei kykene korjaamaan rustovauriota riittävästi, vaurioituneeseen kohtaan siirretään leikkauksessa joko luurustokappaleita tai viljeltyjä rustosoluja. Jalan päälle voi laskea painon 4–6 viikkoa rustonkorjauksen jälkeen. Polvi kuntoutuu useimmiten täysin toimivaksi noin puolessa vuodessa.

Laajat ja haitalliset ruston kulumat korjataan tekonivelellä. Sitä ei kuitenkaan mielellään panna kovin nuorelle henkilölle, koska tekonivelen ikä on rajallinen. Eturistiside rusahtaa Polven eturistisiteen repeämä on harmillisin liikunnassa syntyvä nivelsidevamma, koska eturistiside on polven nivelsiteistä tärkein.

Eturistiside voi revetä, jos polvi vääntyy äkisti ja kiertyy sivuun. Ristisiteen revetessä polvi ikään kuin rusahtaa ja siinä tuntuu napsahdus. Polvi voi myös turvota nopeasti ja käveleminen on vaikeaa, jos polvi muljahtelee. Aluksi polven turvotus ja kipu ja niistä johtuva lihasjännitys saattavat estää havaitsemasta, että nivel on löystynyt.

Eturistisiteen repeämä vaatii leikkaushoidon etenkin, jos polvi muljahtelee. Muuten polven rustot ja nivelkierukat vaurioituvat. Ristisidettä ei voi ommella, vaan se täytyy korvata uudella rakenteella. Nykyisin uuteen ristisiteeseen voidaan käyttää polvilumpion alapuolelta lähtevää polvijännettä tai reiden takaosan koukistajajännettä.

Ristisidevamma voidaan korjata tuoreeltaan. Vaihtoehtona on kuntouttaa ensin polvi liikkuvaksi ja lihakset vahvoiksi ja leikata vasta sitten. Eturistiside voidaan korjata tähystyksessä, mutta siirteet otetaan pintaviilloista.

Hiljaa hyväksi

– Kävelyn harjoittelu on tärkeä vaihe kuntoutuksessa. Ontumaan ei saa oppia, Tapio Kallio sanoo.

Leikkauksen jälkeen potilas käyttää yleensä kyynärsauvoja parin ensimmäisen viikon ajan. Kun turvotus vähenee, voi jättää sauvat pois ja aloittaa liike- ja lihasharjoittelun. Ensimmäisen kuukauden jälkeen voi jo pyöräillä, mutta juoksuun on lupa vasta kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kallio suosittelee vesijuoksua altaassa. Se on erinomainen kuntoutuskeino jo varsin varhaisessa vaiheessa.

Varaosasta rakennettu eturistiside kasvaa kiinni 4–6 kuukaudessa. Potilas pystyy palaamaan jopa palloilulajeihin puolen vuoden kuluttua leikkauksesta, jos lihakset ovat vahvistuneet ja nivelen liikkuvuus on palautunut riittävästi.

Kaikkien polvivammojen hoidossa tarvitaan aktiivista kuntoutusta, jonka voi tehdä itsenäisesti ohjeiden mukaan. Tarvittaessa lääkäri ja fysioterapeutti räätälöivät kuntoutuksen yksilöllisesti. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on vankka, kivuton polvi, jonka liikelaajuus on riittävä. Lisäksi polviniveltä tukevien lihasten tulisi kuntoutuksen jälkeen toimia tasapainoisesti.

Ehkäise pelivamma

  • verryttele lihakset ja huolla nivelten liikeradat ennen liikuntaa
  • tarkista ja huolla pelivälineet ja kentän kunto
  • liian raju peli ja taklaukset tuottavat turhia polvivammoja
  • pelaa taitojesi, kuntosi ja reaktionopeutesi mukaan
  • juokse vain hyvillä juoksukengillä ja joustavalla, pitävällä alustalla

Polvivammojen ehkäisy

polvivammojen tehokas ennalta ekäisy olisi se, kun heti vauvaiiässä kiinnitettäisiin huomiota alaraajojen pituuteen siten, että kun lapsella havaitaan alaraajoissa pituusero, sitä pyrittäisiin korjaamaan heti, siten ettei lapsi joka oppii kävelemään, kasvaisi alaraajojen pituuseron takia vinsi, eikä polvinivelet kulisia virheellisen asennon takia, eikä selkä vikaa tulisi alaraajojen pituuserosta johtuvan virheasennon seuramuksesta. On aivan käsittämätöntä, miksi täsä maassa ei korjata...
Lue kommentti