Probiootit ovat hyviä bakteereita. Jos niitä on paljon elimistössä, pahoille ei jää tilaa mellastaa. Mutta voiko vastustus­kykyä ostaa?

Tämän hetken mielenkiintoisimmat termit kylmähyllyllä ovat lähes taikasanoilta kuulostavat lactobacillus, bifidus ja asidofilus. Aika hienoja nimiä bakteereille, jotka on siirretty terveestä suolistosta jogurttipurkkiin.

Jokainen tuntee nimeltä Gefilus-mehut ja Olo-jogurtit, kaurapohjaiset Yosat, Activiat ja Actimelit sekä niiden mahtailevat lupaukset vastustuskyvyn ja ruoansulatuksen tehostamisesta. Valikoima jatkuu apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa: on masuja helliviä kapseleita, tippoja ja jauheita. Elintarviketeollisuus ottaa kaiken irti näistä hyötybakteereista, mutta kyllä niitä hehkuttavat myös tutkijat, lääkärit ja kuluttajat.

Probiootit eivät ole vain suomalaisten villitys. Maailmalla ne ovat jo ohittaneet sydämen suojaksi kaupattujen omega-3:n kulutuksen. Ulkomailla kehitellään probioottijäätelöä, ja nopeimmat ravintolat ovat ehtineet sekoittaa probiooteista omat superjuomansa.

Suosion syynä lienee se, että hyötybakteereja tarvitaan. Reistaileva ruoansulatus kiusaa monia. Myös muiden kuin suolistotautien uskotaan johtuvan huonojen bakteerien vallasta. Mahan omat puolustajat ovat katoamassa.

— Ruoka, vesi ja koko elinympäristö on turhan puhdasta ja bakteeritonta, ja antibiootit tuhoavat hyvätkin bakteerit. Yliherkkyydet ja mahavaivat ovat lisääntyneet, sanoo professori Riitta Korpela.

Suolisto ei ole viemäri

Probiootit käyvät sitä kiinnostavimmiksi, mitä enemmän bakteereista tiedetään. Siitä on osoituksena esimerkiksi turkulaistutkimus, jonka mukaan vauvan äidiltään saama suolistomikrobisto vaikuttaa lapsen tulevaan ylipainoon. Ruotsalaistutkimuksessa suolistomikrobistolla oli myös yhteys aivojen kehittymiseen.

— Meni vuosikymmeniä ymmärtää, että bakteereita kuhiseva suolisto ei ole vain viemäri vaan hyvinvoinnin kannalta tärkeä elin, Korpela selittää.

Mitä muuta tiedetään? Probiootit edistävät ruoansulatusta, hoitavat mahavaivoja ja lasten allergiaa. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että probiootit suojaisivat flunssalta, kakkostyypin diabetekselta, kolesterolilta, verenpaineelta ja jopa masennukselta. Ei ihan heppoisia väittämiä! Niiden takia probiootit menevät hyvin kaupaksi.

— Probiooteilla voi olla yllättäviltä kuulostavia vaikutuksia. Suolisto ja sen mikrobisto vaikuttaa laajemmin kuin aiemmin ajateltiin. Mutta probiootit eivät ole lääkkeitä eivätkä ne tehoa kaikilla samalla tavalla, sillä jokaisella on erilainen mikrobisto, sanoo dosentti Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopistosta.

Probioottien uskottavuutta vähentää se, että moni tutkimus on tehty vanhuksilla tai lapsilla.

— Lapsen puolustuskyky on kehittymätön ja mikrobisto yksinkertaisempi kuin aikuisilla. Tutkimus­tulokset tuskin olisivat samat työikäisillä.

Vaikea pitää hengissä

Probiootteja pitäisi saada kerralla paljon, jotta ne voisivat tehdä työnsä hyvin. Ongelma on kuitenkin se, että probiootit kuolevat helposti ennen kuin ehtivät suolistoon. Jogurtti ja muut happamat maitotuotteet sekä kylmyys pitävät ne parhaiten hengissä. Usein valmisteisiin lisätään prebiootteja eli sulamatonta kuitua, joka on hyvien bakteerien ruokaa. Kapseleita varten probiootit kylmäkuivataan.

Silti harva probiootti säilyy kovin hyvin appelsiinimehussa tai kapselissa. Mutta onko väliä, ovatko bakteerit eläviä vai kuolleita?

— Kuolleista bakteereista ei yleensä ole hyötyä. Yksi kuolleiden ja elävien probioottien vaikutuksia verrannut tutkimus jouduttiin lopettamaan kesken, kun lapset saivat vatsavaivoja, Kirjavainen sanoo.

Hänen mukaansa nykytilanne on kuitenkin bakteerien säilymisen kannalta parempi. Myös elintarviketeollisuus kehittää koko ajan uusia keinoja pitää hyötybakteerit hengissä.

Ei haittaakaan

Hyviin bakteereihin on uskottu yli sata vuotta. Kaikki hapattamalla tehdyt ruoat, kuten jogurtit ja piimät, sisältävät maitohappobakteereja, sillä valmistuksessa raaka-aineeseen lisätään sopiva maitohappobakteerikanta. Kirjavaisen mukaan hapatettujen ruokien terveysvaikutuksia on kuitenkin syytä epäillä, koska tavallisia hapanmaitotuotteita käytetään usein probioottitutkimuksissa lumelääkkeenä.

— Mitä tahansa maitohappobakteeria ei voi sanoa probiootiksi, koska sen vaikutuksia ei ole tutkittu, Kirjavainen sanoo.

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, professori Seppo Salminen on eri mieltä. Hapatetut tuotteet ovat hyödyllisiä.

— Hapatus on ikivanha säilöntäme­netelmä, jolla voi tehdä terveellistä ruokaa. Hapankaali, hapatetut kurkut ja muut vihannekset sisältävät maitohappobakteereja samoin kuin hapatetut maito- ja kauravalmisteetkin. Tärkeintä on hankkia mahdollisimman monipuolinen bakteerikanta.

Yhdestä asiasta tutkijat ovat varmoja. Ei probiooteista haittaakaan ole terveelle ihmiselle.
— Mitä nyt aluksi tottumaton maha voi vähän oireilla, Kirjavainen sanoo.

Asiantuntijoina: Pirkka Kirjavainen, dosentti, erikoistutkija, kliininen ravitsemus-tiede, Itä-Suomen yliopisto
Seppo Salminen, elintarvikekemian professori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus,Turun yliopisto
Riitta Korpela, ravitsemusfysiologian professori, dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää Probiootit suojaavat sairauksilta
Syö probioottia, pysy terveenä

”Probioottien markkinointi vastustuskyvyn parantajina on aika yliampuvaa. Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisilla tulokset eivät ole olleet yhtä yksiselitteisiä, vaikka flunssan kesto on lyhentynyt ja oireet ovat helpottaneet. Jos joku aivastaa sinua päin, probioottien antamalla lisäsuojalla lienee vähän merkitystä.

Parhaat tulokset on saatu erilaisten ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä. Jos haluaa suojaa flunssalta, kannattaa kokeilla ensimmäiseksi kantaa tai sekoitusta, jonka on osoitettu ehkäisevän infektioita ja vahvistavan vasta-ainetuotantoa. Probioottien teho on yksilöllistä, joten mikä tehoaa toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Parhaiten probiootit sopivat ennaltaehkäisyyn esimerkiksi influenssakauden tai matkan alussa.

Täysin terveille  jatkuva probioottien syöminen ei ole tarpeellista. Tosin jotkin vaikutukset näkyvät vasta pitkäaikaiskäytössä. Sellainen voisi olla esimerkiksi pro­biootin kyky sitoa ruoan homemyrkkyjä, minkä takia niillä voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa myös paksusuolisyöpää.”

Vastaajana probioottitutkija Pirkka Kirjavainen

Probiootit - hyötyä vai huijausta?

PRO- JA PREBIOOTIT Probiootti on elävä mikrobi, bakteeri tai hiiva, joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Ne pystyvät tuottamiensa yhdisteiden kautta esim. maitohappo pitämään haitallisten mikrobien kasvun kurissa. Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös muualle ruoansulatuskanavaan kuten suuhun tai mahalaukkuun. Tutkimuksissa tehokkaat määrät maitohappobakteereja ovat...
Lue kommentti