Probiootit ovat hyviä bakteereita. Jos niitä on paljon elimistössä, pahoille ei jää tilaa mellastaa. Mutta voiko vastustus­kykyä ostaa?

Tämän hetken mielenkiintoisimmat termit kylmähyllyllä ovat lähes taikasanoilta kuulostavat lactobacillus, bifidus ja asidofilus. Aika hienoja nimiä bakteereille, jotka on siirretty terveestä suolistosta jogurttipurkkiin.

Jokainen tuntee nimeltä Gefilus-mehut ja Olo-jogurtit, kaurapohjaiset Yosat, Activiat ja Actimelit sekä niiden mahtailevat lupaukset vastustuskyvyn ja ruoansulatuksen tehostamisesta. Valikoima jatkuu apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa: on masuja helliviä kapseleita, tippoja ja jauheita. Elintarviketeollisuus ottaa kaiken irti näistä hyötybakteereista, mutta kyllä niitä hehkuttavat myös tutkijat, lääkärit ja kuluttajat.

Probiootit eivät ole vain suomalaisten villitys. Maailmalla ne ovat jo ohittaneet sydämen suojaksi kaupattujen omega-3:n kulutuksen. Ulkomailla kehitellään probioottijäätelöä, ja nopeimmat ravintolat ovat ehtineet sekoittaa probiooteista omat superjuomansa.

Suosion syynä lienee se, että hyötybakteereja tarvitaan. Reistaileva ruoansulatus kiusaa monia. Myös muiden kuin suolistotautien uskotaan johtuvan huonojen bakteerien vallasta. Mahan omat puolustajat ovat katoamassa.

— Ruoka, vesi ja koko elinympäristö on turhan puhdasta ja bakteeritonta, ja antibiootit tuhoavat hyvätkin bakteerit. Yliherkkyydet ja mahavaivat ovat lisääntyneet, sanoo professori Riitta Korpela.

Suolisto ei ole viemäri

Probiootit käyvät sitä kiinnostavimmiksi, mitä enemmän bakteereista tiedetään. Siitä on osoituksena esimerkiksi turkulaistutkimus, jonka mukaan vauvan äidiltään saama suolistomikrobisto vaikuttaa lapsen tulevaan ylipainoon. Ruotsalaistutkimuksessa suolistomikrobistolla oli myös yhteys aivojen kehittymiseen.

— Meni vuosikymmeniä ymmärtää, että bakteereita kuhiseva suolisto ei ole vain viemäri vaan hyvinvoinnin kannalta tärkeä elin, Korpela selittää.

Mitä muuta tiedetään? Probiootit edistävät ruoansulatusta, hoitavat mahavaivoja ja lasten allergiaa. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että probiootit suojaisivat flunssalta, kakkostyypin diabetekselta, kolesterolilta, verenpaineelta ja jopa masennukselta. Ei ihan heppoisia väittämiä! Niiden takia probiootit menevät hyvin kaupaksi.

— Probiooteilla voi olla yllättäviltä kuulostavia vaikutuksia. Suolisto ja sen mikrobisto vaikuttaa laajemmin kuin aiemmin ajateltiin. Mutta probiootit eivät ole lääkkeitä eivätkä ne tehoa kaikilla samalla tavalla, sillä jokaisella on erilainen mikrobisto, sanoo dosentti Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopistosta.

Probioottien uskottavuutta vähentää se, että moni tutkimus on tehty vanhuksilla tai lapsilla.

— Lapsen puolustuskyky on kehittymätön ja mikrobisto yksinkertaisempi kuin aikuisilla. Tutkimus­tulokset tuskin olisivat samat työikäisillä.

Vaikea pitää hengissä

Probiootteja pitäisi saada kerralla paljon, jotta ne voisivat tehdä työnsä hyvin. Ongelma on kuitenkin se, että probiootit kuolevat helposti ennen kuin ehtivät suolistoon. Jogurtti ja muut happamat maitotuotteet sekä kylmyys pitävät ne parhaiten hengissä. Usein valmisteisiin lisätään prebiootteja eli sulamatonta kuitua, joka on hyvien bakteerien ruokaa. Kapseleita varten probiootit kylmäkuivataan.

Silti harva probiootti säilyy kovin hyvin appelsiinimehussa tai kapselissa. Mutta onko väliä, ovatko bakteerit eläviä vai kuolleita?

— Kuolleista bakteereista ei yleensä ole hyötyä. Yksi kuolleiden ja elävien probioottien vaikutuksia verrannut tutkimus jouduttiin lopettamaan kesken, kun lapset saivat vatsavaivoja, Kirjavainen sanoo.

Hänen mukaansa nykytilanne on kuitenkin bakteerien säilymisen kannalta parempi. Myös elintarviketeollisuus kehittää koko ajan uusia keinoja pitää hyötybakteerit hengissä.

Ei haittaakaan

Hyviin bakteereihin on uskottu yli sata vuotta. Kaikki hapattamalla tehdyt ruoat, kuten jogurtit ja piimät, sisältävät maitohappobakteereja, sillä valmistuksessa raaka-aineeseen lisätään sopiva maitohappobakteerikanta. Kirjavaisen mukaan hapatettujen ruokien terveysvaikutuksia on kuitenkin syytä epäillä, koska tavallisia hapanmaitotuotteita käytetään usein probioottitutkimuksissa lumelääkkeenä.

— Mitä tahansa maitohappobakteeria ei voi sanoa probiootiksi, koska sen vaikutuksia ei ole tutkittu, Kirjavainen sanoo.

Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, professori Seppo Salminen on eri mieltä. Hapatetut tuotteet ovat hyödyllisiä.

— Hapatus on ikivanha säilöntäme­netelmä, jolla voi tehdä terveellistä ruokaa. Hapankaali, hapatetut kurkut ja muut vihannekset sisältävät maitohappobakteereja samoin kuin hapatetut maito- ja kauravalmisteetkin. Tärkeintä on hankkia mahdollisimman monipuolinen bakteerikanta.

Yhdestä asiasta tutkijat ovat varmoja. Ei probiooteista haittaakaan ole terveelle ihmiselle.
— Mitä nyt aluksi tottumaton maha voi vähän oireilla, Kirjavainen sanoo.

Asiantuntijoina: Pirkka Kirjavainen, dosentti, erikoistutkija, kliininen ravitsemus-tiede, Itä-Suomen yliopisto
Seppo Salminen, elintarvikekemian professori, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus,Turun yliopisto
Riitta Korpela, ravitsemusfysiologian professori, dosentti, Helsingin yliopisto

Lue lisää Probiootit suojaavat sairauksilta
Syö probioottia, pysy terveenä

”Probioottien markkinointi vastustuskyvyn parantajina on aika yliampuvaa. Säännöllisellä probioottien käytöllä on voitu vähentää pienten lasten sairastelua ja hengitystieinfektioita. Aikuisilla tulokset eivät ole olleet yhtä yksiselitteisiä, vaikka flunssan kesto on lyhentynyt ja oireet ovat helpottaneet. Jos joku aivastaa sinua päin, probioottien antamalla lisäsuojalla lienee vähän merkitystä.

Parhaat tulokset on saatu erilaisten ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä. Jos haluaa suojaa flunssalta, kannattaa kokeilla ensimmäiseksi kantaa tai sekoitusta, jonka on osoitettu ehkäisevän infektioita ja vahvistavan vasta-ainetuotantoa. Probioottien teho on yksilöllistä, joten mikä tehoaa toisella, ei välttämättä toimi itsellä. Parhaiten probiootit sopivat ennaltaehkäisyyn esimerkiksi influenssakauden tai matkan alussa.

Täysin terveille  jatkuva probioottien syöminen ei ole tarpeellista. Tosin jotkin vaikutukset näkyvät vasta pitkäaikaiskäytössä. Sellainen voisi olla esimerkiksi pro­biootin kyky sitoa ruoan homemyrkkyjä, minkä takia niillä voitaisiin ehkäistä tulevaisuudessa myös paksusuolisyöpää.”

Vastaajana probioottitutkija Pirkka Kirjavainen

Vierailija

Probiootit - hyötyä vai huijausta?

PRO- JA PREBIOOTIT Probiootti on elävä mikrobi, bakteeri tai hiiva, joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Ne pystyvät tuottamiensa yhdisteiden kautta esim. maitohappo pitämään haitallisten mikrobien kasvun kurissa. Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös muualle ruoansulatuskanavaan kuten suuhun tai mahalaukkuun. Tutkimuksissa tehokkaat määrät maitohappobakteereja ovat...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti