Punkit eli puutiaiset kantavat vaarallisia tauteja: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Lue, miten noiden inhojen verenimijöiden kanssa pärjää.

1. Missä elävät vaarallisimmat punkit?

Rantaniityt, ojanvarret ja lehtometsät ovat punkkien koteja, kuivilla rantakallioilla tai havumetsissä ne eivät viihdy. Borreliabakteeria kantavia punkkeja on kaikkialla. Niiden osuus vain vaihtelee. Esimerkiksi Helsingin punkeista joka kolmas kantaa bakteeria.

Aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta tavataan Ahvenanmaan ja saariston lisäksi ainakin Helsingin edustalla, Lappeenrannassa ja Kokkolassa. Kuitenkin vain joka sadas punkki näillä alueilla kantaa virusta.

2. Millaisen taudin punkista voi saada?

Joka vuosi Suomessa 2000–4000 henkeä saa borrelioosin punkista. Se on bakteeritauti, joka hoituu antibiooteilla. Merkkinä tartunnasta on vähitellen leviävä punoitus, joka ilmestyy pureman ympärille viikon kahden kuluessa, tai pelkkä kuume.

TBE on taas virus, jota vastaan on rokote. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu vuosittain 20–40 suomalaista. Sairauden esioire on kuumeilu. Kumpikin puutiaistauti on hoitamattomana vakava. Seurauksena voi olla nivelvaivoja, aivokalvontulehdus tai halvaus.

3. Kenen kannattaa hankkia rokote puutiaisaivokuumetta vastan?

Riippuu siitä, kuinka usein punkki puree. Jos kesänvietto pysyy samanlaisena eikä ole eläessään saanut kuin pureman tai pari, suurta vaaraa ei ole. Sen sijaan jos joka kesä punkki puree useita kertoja ja alueella on saastuneita punkkeja, suosittelen rokotusta. Rokotteen ostamiseen tarvitaan lääkärinresepti, ja piikin voi antaa oman terveyskeskuksen terveydenhoitaja.

Myös borrelioosiriski on suoraan verrannollinen punkkien määrään.

4. Mitä pitää tehdä, jos punkki on ehtinyt kiinnittyä?

Se pitää irrottaa mahdollisimman nopeasti mutta rauhallisesti. Borreliabakteeri siirtyy ihmiseen noin vuorokaudessa eli vaara on pieni, jos punkin saa irti ajoissa. Sen sijaan TBE-virus pesii punkin sylkirauhasissa ja pääsee ihmisen vereen heti.

Suosittelen apteekista saatavaa punkinpoimijaa tai muuta pihtiä, jolla saa otteen punkin kärsästä. Sitten vain vedetään ylöspäin kiertäen. Jos kärsänpala jää ihoon, se voi ärsyttää mutta infektioriskiä ei enää ole. Ihoa ja omaa oloa on hyvä tarkkailla kuukausi.

5. Kuinka itse suojaudut punkeilta?

Meillä tehdään joka ilta mökillä punkkisyyni, eli tarkistetaan oma, lasten ja lemmikkien iho. Puremaa ei yleensä tunne, mutta punkki hakeutuu mielellään taipeisiin ja karvojen sekaan. Antibiootin ottamista rutiininomaisesti punkin pureman jälkeen en suosittele.

Me olemme päätyneet rokottaman koko perheen puutiaisaivokuumetta vastaan, sillä vaikka mökki ei ole riskialueella, punkkeja on on paljon ja ilmaston lämpenemisen myötä TBE-virus voi levitä uusille alueille.

Vastaajana infektiotautien erikoislääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.