Punkit eli puutiaiset kantavat vaarallisia tauteja: borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Lue, miten noiden inhojen verenimijöiden kanssa pärjää.

1. Missä elävät vaarallisimmat punkit?

Rantaniityt, ojanvarret ja lehtometsät ovat punkkien koteja, kuivilla rantakallioilla tai havumetsissä ne eivät viihdy. Borreliabakteeria kantavia punkkeja on kaikkialla. Niiden osuus vain vaihtelee. Esimerkiksi Helsingin punkeista joka kolmas kantaa bakteeria.

Aivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta tavataan Ahvenanmaan ja saariston lisäksi ainakin Helsingin edustalla, Lappeenrannassa ja Kokkolassa. Kuitenkin vain joka sadas punkki näillä alueilla kantaa virusta.

2. Millaisen taudin punkista voi saada?

Joka vuosi Suomessa 2000–4000 henkeä saa borrelioosin punkista. Se on bakteeritauti, joka hoituu antibiooteilla. Merkkinä tartunnasta on vähitellen leviävä punoitus, joka ilmestyy pureman ympärille viikon kahden kuluessa, tai pelkkä kuume.

TBE on taas virus, jota vastaan on rokote. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu vuosittain 20–40 suomalaista. Sairauden esioire on kuumeilu. Kumpikin puutiaistauti on hoitamattomana vakava. Seurauksena voi olla nivelvaivoja, aivokalvontulehdus tai halvaus.

3. Kenen kannattaa hankkia rokote puutiaisaivokuumetta vastan?

Riippuu siitä, kuinka usein punkki puree. Jos kesänvietto pysyy samanlaisena eikä ole eläessään saanut kuin pureman tai pari, suurta vaaraa ei ole. Sen sijaan jos joka kesä punkki puree useita kertoja ja alueella on saastuneita punkkeja, suosittelen rokotusta. Rokotteen ostamiseen tarvitaan lääkärinresepti, ja piikin voi antaa oman terveyskeskuksen terveydenhoitaja.

Myös borrelioosiriski on suoraan verrannollinen punkkien määrään.

4. Mitä pitää tehdä, jos punkki on ehtinyt kiinnittyä?

Se pitää irrottaa mahdollisimman nopeasti mutta rauhallisesti. Borreliabakteeri siirtyy ihmiseen noin vuorokaudessa eli vaara on pieni, jos punkin saa irti ajoissa. Sen sijaan TBE-virus pesii punkin sylkirauhasissa ja pääsee ihmisen vereen heti.

Suosittelen apteekista saatavaa punkinpoimijaa tai muuta pihtiä, jolla saa otteen punkin kärsästä. Sitten vain vedetään ylöspäin kiertäen. Jos kärsänpala jää ihoon, se voi ärsyttää mutta infektioriskiä ei enää ole. Ihoa ja omaa oloa on hyvä tarkkailla kuukausi.

5. Kuinka itse suojaudut punkeilta?

Meillä tehdään joka ilta mökillä punkkisyyni, eli tarkistetaan oma, lasten ja lemmikkien iho. Puremaa ei yleensä tunne, mutta punkki hakeutuu mielellään taipeisiin ja karvojen sekaan. Antibiootin ottamista rutiininomaisesti punkin pureman jälkeen en suosittele.

Me olemme päätyneet rokottaman koko perheen puutiaisaivokuumetta vastaan, sillä vaikka mökki ei ole riskialueella, punkkeja on on paljon ja ilmaston lämpenemisen myötä TBE-virus voi levitä uusille alueille.

Vastaajana infektiotautien erikoislääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.