Olivatpa rintasi pienet tai isot, pidät niistä parhaiten huolta, kun huolehdit muunkin kehosi kunnossa.

Rintasi ovat sinun mutta jostain olet ne perinyt.
– Äidillä ja tyttärellä on usein samantapaiset rinnat, mutta yhtä lailla nainen voi periä rintojen koon ja mallin isän suvusta. Geenimme kun tulevat puoliksi äidiltä, puoliksi isältä, toteaa naistentautien- ja synnytysten erikoislääkäri Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta.

Rintojen kasvu alkaa murrosiässä, kun naishormoni estrogeenin erittyminen alkaa. Rintojen kasvu useimmiten pysähtyy kuukautisten alkamiseen.
Rintojen muovautuminen jatkuu kuitenkin läpi elämän. Painonmuutokset vaikuttavat rintojen kokoon. Raskausaikana rintakudos laajenee estrogeenimäärän noustessa. Imetys kasvattaa rintoja entisestään, kun ne täyttyvät maidolla. Rinnat palaavat entiselleen – tai lähes entiselleen – muutama kuukausi imetyksen loppumisen jälkeen.

Hyvä ryhti kaunistaa

Perimän lisäksi rintojen kokoon ja hyvinvointiin vaikuttavat elämäntapamme. Runsas ylipaino lisää kehon rasvamäärää, josta osa kertyy rintoihin. Liikunta yhdistettynä terveelliseen ruokavalioon pitää kokonaisrasvamäärän kurissa – myös rinnoissa.

Synnyttäneillä naisilla on usein isommat rinnat kuin synnyttämättömillä. Kiinteyttä saa säännöllisellä rintalihasten jumpalla.

– Myös ryhti vaikuttaa: mitä ryhdikkäämpi on, sitä kauniimmilta rinnat näyttävät, Hurskainen sanoo.

Iän myötä rinnat laskeutuvat alemmaksi. Sama painovoiman vaikutus näkyy kaikkialla kehossamme vaihdevuosi-iässä, kun estrogeenimäärä alkaa pienentyä. Hormonaaliset syyt ohjaavat rasvat kertymään naisen keskivartalolle, ei enää niinkään rintoihin.

Tunne rintasi

Elämäntavoilla voi vähentää riskiä sairastua rintasyöpään. Ylipaino, vähäinen liikunta, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät sairastumisvaaraa.

– Myös pitkään jatkuva hormonikorvaushoito lisää jonkin verran rintasyövän vaaraa, mutta yhtä paljon sitä nostaa runsas ylipaino, Hurskainen muistuttaa.
Vuosittain 4 000 suomalaista sairastuu rintasyöpään. Heistä neljännes on alle 50-vuotiaita, neljännes 50–59-vuotiaita ja puolet yli 60-vuotiaita.

50–69-vuotiaat suomalaisnaiset saavat kutsun mammografiaan. Alle 50-vuotiaita Hurskainen neuvoo käymään mammografiassa, jos lähisukulaisilla on rintasyöpää, jos rinnoista on löytynyt jotain epäilyttävää tai niitä on hankala tutkia.

Mammografia löytää kasvaimet parhaimmin yli 50-vuotiaalta. Sitä ennen se ei ole yhtä tarkka tutkimusmenetelmä.

Suuren osan rintasyövistä löytää nainen itse. Hurskainen tutkii aina vastaanotolla rinnat ja kehottaa jatkamaan tarkkailua kotona. Paras aika tutkimiseen on kuukautisten jälkeen, kun rintakudos on tasaista eikä arista.

Hyvät sellaisinaan

Kun elämäntavat ovat kunnossa, normaalit ja terveet rinnat eivät juuri hoitoa tarvitse. Jos iho on kuiva, koko keho tarvitsee rasvausta. Erityisiä rintavoiteita Hurskainen pitää turhina.

Joillakin ongelmana ovat kuivat nännipihat. Niiden hoitamiseen käy dekspantenolia sisältä voide tai kuivan ihon hoitoöljy.

Rintojen suurennus- ja pienennysleikkauksiin Hurskainen suhtautuu varauksella: luonto on luonut niin isoja kuin pieniä rintoja, eivätkä toiset ole toisia paremmat. Pienennysleikkaus helpottaa niitä, joilla raskas taakka aiheuttaa niska- tai päänsärkyjä tai joiden on vaikea löytää tarpeeksi tukevia liivejä.

Suurennusleikkausta voi harkita, jos toinen rinta on jäänyt kehittymättä tai se on jouduttu leikkaamaan pois. Rintojen suurentamisesta on tullut villitys, josta haaveilevat jo 15-vuotiaat tytötkin.

– Pahinta on, että jotkut vanhemmatkin menevät mukaan tähän hullutukseen. On äitien ja isien tehtävä kasvattaa lapset niin, että he hyväksyvät itsensä sellaisina kuin ovat.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastuualuejohtaja Ritva Hurskainen Hyvinkään sairaalasta.

Lue lisää:
Rintoihin sattuu, mikä auttaa?
Nännien kosketusarkuuden syy?

Rinnat pienemmiksi

  • Leikkauksia tehdään sekä julkisella että yksityisellä puolella.
  • Ratkaisevia rinnan koko (mitta kaulakuopasta nänniin), niska- ja hartiaoireet, toimintakyvyn rajoittuminen sekä painoindeksi.
  • Rinnoista poistetaan rauhaskudosta, rasvaa ja ihoa. Kokoero korjataan.
  • Leikkauksesta jää aina arpia, jotka vaalenevat ajan myötä.
  • Tukiliivejä pidetään ympäri vuorokauden kuukauden ajan.
  • Rinnat muotoutuvat useita kuukausia leikkauksen jälkeen, lopputarkastus 6-12 kuukauden kuluttua.
  • Imettäminen ei pienennyksen jälkeen yleensä onnistu.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti