Lievää allergiaa sairastavat voivat itsekin antaa sietokyvylleen puhtia maistelemalla entistä kiellettyä ruokaa suupalasen kerrallaan.
Enää ei karteta vaan opetellaan sietämään. Aikuisten ruoka-allergioiden hoito on mullistunut siinä missä muidenkin allergioiden hoito. Uusi allergiaohjelma uskoo sietokyvyn kasvattamiseen. Vanhat välttämislistat saattavat joutaa romukoppaan – mutta eivät aivan tuosta vain.
– Lieviä tai kohtalaisia oireita saavat voivat maistaa pieninä annoksina heiltä aiemmin kiellettyjä ruoka-aineita. Jos oireet ovat siedettäviä, annosta voi kasvattaa pikku hiljaa, allergologi Hilkka Viitanen HYKSin iho- ja allergiasairaalasta neuvoo.
Välttämisestä jopa haittaa
Vuosia tai jopa vuosikymmeniä sitten saadun välttämislistan tiukasta noudattamisesta saattaa olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä terveyden kannalta. Mitä tärkeämpi ruoka-aine on ravitsemuksen kannalta, sitä matalampi tulisi maistamiskynnyksen olla. Hilkka Viitanen antaa esimerkin:
– Ilman kiiviä tai katkarapua voi elää, mutta jos ei saa syödä viljaa, sille pitää olla hyvät lääketietieteelliset perustelut.
Oman ruokavalion laatimiseen saa neuvoja myös Erimenu-sivustolta. Jos itsenäinen siedättäminen arveluttaa, oman kieltolistansa voi käydä läpi lääkärin kanssa seuraavalla vastaanottokäynnillä. Jos omatoimisesta siedätyskokeilusta tulee voimakkaita oireita, kannattaa palata aiempaan käytäntöön ja välttää itselle haitallisia ruokia.
Itsenäinen siedättäminen ei käy lainkaan niille, jotka saavat ruoka-aineista vakavia oireita. Tällöin siedättäminen tapahtuu sairaalassa. Usein ainoa vaihtoehto on allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen täydellinen välttäminen.
Vakavat reaktiot harvinaisia
Ruoka-allergia on lapsilla huomattavasti yleisempää kuin aikuisilla eli useimmiten on odotettavissa, että ruoka-allergia helpottaa iän myötä. Silti noin kuudella prosentilla aikuisista löytyy verestä ruoka-aineiden IgE-vasta-aineita.
Ruokayliherkkyysoireita, kuten vatsanpuruja ja ihon lehahtelutaipumusta, on huomattavasti useammalla. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaista allergiaa.
Pienoisia merkkejä on näkynyt siitä, että kaikkien allergioiden, myös ruoka-allergioiden, vuosikymmeniä jatkunut kasvu olisi vihdoin pysähtymässä. Syytä tähän ei vielä tiedetä.
Ruoka-allergia voi aiheuttaa hyvin erilaisia oireita aina suun kutinasta astmaan asti. Monilla se laukaisee myös atooppista ihottumaa tai erilaisia suolisto-oireita kuten ripulia.
Vakavin allerginen reaktio on anafylaktinen sokki, joka vaatii aina sairaalahoidon. Jos hengenvaarallinen allergiataipumus on tiedossa, ensiavuksi määrätään mukana kannettava adrenaliinikynä.
Toissa vuonna Suomessa kuoli yksi ihminen maidon aiheuttamaan allergiseen reaktioon.
– Sitä edellistä tapausta en muistakaan, kovin usein näitä ei tapahdu, Viitanen muistuttaa.
Lasten ruoka-allergioista suuri osa häviää kouluikään mennessä. Aikuisen ruoka-allergia puolestaan on yleensä elinikäistä. Allergian ei tarvitse alkaa lapsena, se voi alkaa oireilla missä iässä tahansa.
Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa allergiaa. Merkittävän osan aikuisten oireista laukaisevat kuitenkin pähkinät, kala, äyriäiset, maito ja muna.
Ristiin rastiin
Hyvin tuttu vaiva monelle siitepölyallergikolle on ristiallergia. Siinä sama valkuaisaine, joka aiheuttaa ”heinänuhan”, laukaisee myös ruoka-allergian.
Ristiallergia on usein pahimmillaan siitepölykaudella. Osa allergeeneista heikkenee keitettäessä, raastettaessa tai pakastettaessa mutta jotkut saavat oireita näidenkin jälkeen.
– Moni koivuallergikko ei voi syödä keväisin omenaa tai porkkanaa, ei ainakaan raakana. Syksyllä samat herkut kenties sopivatkin, Hilkka Viitanen kuvaa.
Osalla ristiallergisista ruoan käsittely vähentää allergiaoireita. Esimerkiksi raaka porkkana saa suun kihelmöimään mutta juureksen raastaminen tai pakastaminen saattaa tehdä sen siedettäväksi. Kaikille näin ei kuitenkaan käy.
– Ristiallergia on harvoin vaarallinen. Potilaat hyväksyvät sen osaksi allergiaansa ja oppivat välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta. Osalle riittää välttely pahimpaan siitepölyaikaan, osalle välttely on ympärivuotista Viitanen kertoo.
Lähinnä suun polttelua ja ihon kutinaa aiheuttavaa oireilua voi hoitaa antihistamiinitableteilla.
Siitepölyille annettu siedätyshoito saattaa helpottaa myös ruoka-allergioita, mutta mitään takeita siitä ei voida antaa. Moni siitepölyjen siedätyshoidossa käynyt on kuitenkin kertonut ristiallergioidensa helpottuneen. Siitepölyille siedätyshoitoa saavia on tällä hetkellä noin 10 000, ruoka-aineille siedätettäviä on huomattavasti vähemmän, ja heistä valtaosa on lapsia.
– Aikuisten ruoka-ainesiedätys yleistyy varmasti, jos siitä saadut kokemukset ovat hyviä, Viitanen ennustaa.
Asiantuntijat: allergologi Hilkka Viitanen, HYKSin iho- ja allergiasairaala
restonomi, projektipäällikkö Aulikki Vuorinen, Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksen erimenu.fi-verkkopalvelu
Lue lisää:
Siedätä, älä välttele
Lasten ruoka-allergia
Siedätyshoito nitistää allergian
Kananmunalle allerginen
Vältä: Kanan, viiriäisen ja muiden lintujen munia sekä munan valkuaista, kuivattua munajauhetta, lysotsyymiä (E 1105) ja lesitiiniä (E322).
Korvaa: Laatikkoruoissa suurustetuilla liha- tai kasvisliemellä tai maitojauhe-vesiseoksella, murekeruoissa kasvissoseilla tai raasteilla, ohukaisissa peruna- tai banaanisoseella tai rahkalla. Pullasta munan voi jättää pois, voitelu käy vesi-sokeriseoksella.
1 muna = 1dl peruna/bataatti/banaani/omena/päärynäsosetta tai 2 rkl soijajauhoa tai 1 dl maitojauhetta + 2 dl vettä.
Maidolle allerginen
Vältä: Kaikki maitotuotteet (myös vähälaktoosinen, laktoositon, luomu, terni, yleensä myös vuohenmaito ja muiden nisäkkäiden maito), piimä, jogurtti, rahka, voi, useimmat margariinit, juusto, maitojauhe, jäätelöt (myös kasvirasvajäätelö), maitoproteiini, hera, kaseiini, laktalbumiini
Korvaa: Vedellä, riisi-, soija- tai kaurajuomalla, maidottomilla liemivalmisteilla, hedelmä- ja kasvismehuilla, tomaattimurskalla tai kasvissoseella. Kermavaahdoksi soija- tai kauratuotteita tai maidotonta ”voikreemiä” (maidotonta margariinia ja tomusokeria). Jäätelöksi soija-, kaura- tai riisijäätelöä, mehujäätä tai pakastettua banaani-marjasosetta.
Pähkinälle allerginen
Vältä: Pähkinää ja mantelia sisältävät monet suklaat, keksit, myslit, leivonnaiset, jälkiruoat, marsipaani, waldorfin salaatti, aasialaiset ruoat
Huomaa: Allergisoivuus ei häviä ruoan valmistuksessa. Muskottipähkinä ja kookospähkinä eivät ole pähkinöitä.
Kalalle ja äyriäisille allerginen
Vältä: Kala ja äyriäiset, mäti ja mätitahna, kalaa voi olla myös maksapasteijassa, worcestershire-kastikkeessa sekä itämaisissa maustekastikkeissa ja -tahnoissa.
Huomaa: Allergisoivuus ei häviä ruoan valmistuksessa. Kalan hajukin voi allergisoida.
Voi apua. Kertokaas nyt sitten ja äkkiä, mitä sellaisia ravintoaineita viljassa on, mitä muualta ei saa? Ei nimittäin mitään. Gluteeni ei edistä kenenkään terveyttä millään tavalla. Koko juttu on taas lääke- ja leipäteollisuuden maksettu mainos. Tai sitten arvon asiantuntija on täysin pihalla ruoka-aineiden ravintosisällöistä ja terveysvaikutuksista.
ja se piti vielä sanomani, että elän varsin helposti ilman gluteenia, mutta katkaravuista luopuminen kirpaisisi! Eli ei pitäisi esittää omia mielipiteitään yleisinä totuuksina.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
