Suoristu vaivaisenluu!

Mistä tietää, että vaivaisenluu on kehittymässä?

Isovarpaan tyveä jomottaa ja tyviluun kohdalla tuntuu hienoinen paukama. Ei kai tämä vain ole? Kyllä vain. Vaivaisenluut alkavat oireilla juuri näin.   

Kipu on merkki siitä, että isovarpaan tyvinivelessä tapahtuu jotakin ikävää. Kun nivel on yliliikkuva tai epävakaa, sitä tukevat nivelsiteet ja lihakset venyvät ja jalkaterän “ryhti” romahtaa. Ensimmäinen jalkapöytäluu kääntyy varpaan tyvinivelestä ulospäin kohti toista jalkaa ja isovarvas kääntyy sisäänpäin kohti toisia varpaita.

Paheneeko tämä tästä?

Jos et tee mitään, vaivaisenluun kehitys etenee vuosien mittaan. Kun varpaassa on virheasento ja sen kuormittamista jatketaan, oireet pahenevat ja varvas kääntyy kääntymistään. Isovarpaan tyveen alkaa kasvaa lisäluuta, mikä näkyy ulkonevana kyhmynä. Kävely on hankalaa ja sopivia kenkiä on vaikea löytää.

Jos niveltä ei hoida, se menee ennen pitkää sijoiltaan ja jäykistyy. Luun päälle kasvaa suojaksi limapussi. Tässä vaiheessa nivelkipu yleensä katoaa, mutta vaivat siirtyvät muualle jalkaan: luukyhmyyn, kynsiin, naapuri­varpaisiin ja päkiään.

Kaikilla suvun naisilla on vaivaisenluut. Näille ei ilmeisesti voi tehdä mitään?

On totta, että vaivaisenluu on perinnöllinen rakenteellinen ominaisuus. Mutta ennaltaehkäisyllä ja jalkajumpalla vaivaisenluun kehittyminen pysähtyy ja vääntyneet isovarpaat saadaan oikaistua takaisin oikeaan linjaan.

On paljon muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat vaivaisenluun syntyyn. Esimerkiksi kantaluun virheasento ja kävely chaplinmaisesti jalkaterät ulospäin altistavat sen syntymiselle.

Vaivaisenluun syy voi löytyä myös ihan muualta kehosta kuin varpaasta. Jos esimerkiksi lonkat kiertyvät liikaa sisäänpäin, polvet kallistuvat pihtipolviasentoon. Tällöin kuormitus siirtyy kävellessä jalkaterän sisäreunalle ja jalkaterän kierteinen liike katoaa. Jalkaterä laiskistuu, ja pikku hiljaa isovarpaan tyvinivel alkaa kääntyä.

Myös liian pienet, korkeakorkoiset ja kapeakärkiset kengät altistavat vaivaisenluille. Liian pienet sukatkin painavat varpaita suppuun ja johtavat vääränlaiseen kuormitukseen.

Millaiset kengät ovat hyvät?

Kenkä on oikean kokoinen, kun isovarpaiden edessä on 1–1,5 senttiä käyntivaraa. Hyvä kenkä on jalkaterän mallinen, eli siinä on tarpeeksi leveä ja korkea etuosa.

Vielä muutama vuosi sitten suosittiin kiertojäykkiä kenkiä ja naisille suositeltiin työkenkiin muutaman sentin tolppakorkoa. Uuden tiedon mukaan hyvä kenkä on kiertolöysä, eli se antaa periksi kun väännät sitä kuin tiskirättiä. Korkoa on alle sentti. Pohja on mahdollisimman ohut ja se taipuu päkiän kohdalta. Kun seisot kengät jalassa, kengän kärki ei kohoa kohti taivasta vaan lepää alustassa kiinni.

Jalkaterveyden kannalta paras vaihtoehto on luonnollista paljasjalkakävelyä mukaileva kevytjalkine. Kevytjalkineita valmistavat esimerkiksi suomalainen Feelmax. Ecco, Nike, Vivo Barefoot sekä Vibram Five Fingers.

Lenkkikengät ovat pehmeät eivätkä hierrä. Ovatko ne hyvät?

Lenkkarit ovat hyvät juoksulenkillä, mutta ne eivät sovi arkikengiksi. Lenkkareiden tukirakenteet estävät jalkaterän kiertoliikkeen. Moderneissa lenkkareissa on käyrä, banaaninmuotoinen lesti. Kantapää on kohotettu, jalan keskiosa on hieman alempana, kengän kärki pystyssä ja varpaat osoittavat kohti taivasta.

Juostessa askel rullaa mukavasti, mutta askel ei ole luonnollinen. Kun kanta osuu maahan, varpaat sojottavat pystyssä, vaikka luonnollisessa kantaiskussa varpaat osoittavat alaspäin. Tällainen niin sanottu kärkikäynti nopeuttaa jalkaterän leviämistä ja lisää vaivaisenluuvaivoja.

Isovarvasta särkee. Miten hoidan kipua?

Ensiapuna kannattaa käyttää tilavia kenkiä, joissa isovarvas mahtuu liikkumaan suorana. Kipua ja tulehdusta voi lievittää kylmäpakkauksella noin neljä kertaa päivässä, 20 minuuttia kerrallaan. Tarvittaessa voi ottaa tulehduskipulääkettä.

Isovarpaan tyven liikakasvua eli bunion-pattia on tärkeä suojella, sillä luu ei kestä hankausta. Mitä enemmän luu hankaa kenkää vasten, sitä enemmän se kasvaa. Suojaa niveltä esimerkiksi silikonista valmistetulla pehmusteella tai hanki moniharjanteinen varpaiden oikaisija. Isovarpaan ja kakkosvarpaan väliin laitettava varpaidenerottaja ei ole hyvä valinta, koska se painaa muita jalkapöydän luita virheasentoon. Jos nivelen kohta on pahasti ärtynyt, liimattava ihosuoja tai bunion-suoja helpottaa kipua ja ihoärsytystä.

Kipu on merkki isovarpaan tyvinivelen epävakaudesta. Tässä vaiheessa kannattaa aloittaa jalkajumppa.

Mihin jalkajumpassa pyritään?

Jalkaterapiassa harjoitteiden tavoitteena on spiraalimaisten, kierteisten toimintojen palautuminen jalkaterään, jolloin kävelyaskel seuraa luonnollista liikerataansa. Kuormitus on jalkaterän takaosassa kantaluun ulkoreunalla, ja jalkaterän etuosassa isovarvas pureutuu tukevasti alustaan, jolloin jalka­terän etuosaan muodostuu poikittainen kaari. Valtaosalla ihmisistä poikittaiskaari on romahtanut ja he ovat kadottaneet kävelystään luonnollisen kierron.
Lisäksi harjoittelussa keskitytään nivelten liikkuvuuteen ja vakauteen sekä lihasten voimaan ja yhteis­toimintaan.

Ovatko varpaani jo niin vaivaiset, ettei niitä saa jumpalla korjattua?

Vaivaisenluut jaotellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin virheasennon kulman suuruuden perusteella. Lievät (alle 15 astetta) ja keskivaikeat (alle 35 astetta) virheasennot voidaan palauttaa oikeaan linjaansa suhteellisen helposti spiraalidynaamisen harjoittelun avulla. Yli 35 astetta kääntyneiden isovarpaiden täydellinen suoristaminen ei aina onnistu, mutta kivut kyllä lievittyvät harjoittelun avulla. Jo jäykistynyt nivel ei enää suoristu mutta ei kipuilekaan.

Asiantuntijoina: Riitta Saarikoski, fysioterapeutti, jalkaterapeutti ja jalka­terapian lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Markus Torkki, ortopedi ja ylilääkäri, Lääkäriasema Dextra.