sydäninfarkti, sepelvaltimotauti, refluksitauti, paniikikohtaus
Kuva Shutterstock

Rintaa riipii, jomottaa, pistää, polttaa. Henkeä ahdistaa ja kipu säteilee leukaan, käsivarteen. Onko se on menoa nyt?

Yllättävä kipu saattaa iskeä yön hiljaisuudessa tai päivän askareissa, mutta aina se pelästyttää. Ensin kannattaa rauhoittua, vaikka lääkäriin menoa ei viivyttelisikään. Säikähtäneenä voi olla hankala selittää, miltä rintakipu tuntui.

–Se onkin vaikeaa. Syy oireeseen löytyy usein potilaan tarinasta. Missä tilanteessa kipua tulee: rasituksessa vai myös levossa. Kuinka kauan oire kestää ja mikä sitä helpottaa? sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Matti Niemelä Oulun yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Sydäntauti on suomalaisten ykköstappaja. Melkein jokaiselle on kertynyt sukurasitetta tai ainakin riskitekijöitä. Joka toisella ensioire sairaudesta on sydänkohtaus. Ei siis ihme, että mieleen hiipii hätä kun rintaan koskee, vaikka usein syy löytyy muualta kuin sydämestä.

"Sydänoireen"  takana voi olla viattomampi vaiva.

Moninainen rintakipu

Rintakehän suojassa sijaitsevat sydän, keuhkot, suuret verisuonet, ruokatorvi, kylkiluut ja niiden rustoliitokset sekä kylkiluuvälilihakset ja -hermot. Kaikki nämä voivat aiheuttaa rintakipua. Kipu on yhteistä, mutta kullakin vaivalla on myös ominaispiirteensä, joka erottaa ne toisistaan.

–Kivun luonne kertoo paljon. Jos raskaan työpäivän päätteeksi tuntee koko illan juilivaa kipua, on hyvin epätodennäköistä, että se johtuisi sydämestä.
–Jos taas halkoja hakatessa rintaa kouristaa, mutta kipu häviää levossa, pitää epäillä että syynä on sydänvaiva, Matti Niemelä erottelee oireita.

– Nuoren rintakipu ei yleensä johdu sydämestä, hän toteaa.
Nuoren rintakivun juuret löytyvät useimmiten selästä. Kun tutkitaan, kipu paikallistuu tukirangan alueelle tai se tuntuu menevän rintakehän läpi.

Yöllä rintakipuun heräävän on hyvä uhrata ajatus myös omalle elolleen ja edellisen päivän tapahtumille, sillä vaikka kipu tuntuu rinnassa, sen voi laukaista myös stressi tai suuri elämänmuutos.

Rasituskipu hälyttää

Sepelvaltimotaudista johtuva rintakipu iskee yleensä rasituksessa, vaikka kesken pyöräretken tai matkalla postilaatikolle.

–Se tuntuu puristuksena rintakehällä esimerkiksi vastamäkeen kävellessä. Usein puristus leviää kaulalle ja voi säteillä myös käsivarteen ja vatsan yläosaan. Levossa kipu lievittyy nopeasti, yleensä muutamassa minuutissa, Niemelä kertoo.  

Sepelvaltimotauti kehittyy hitaasti: sydämen sepelvaltimoiden seinämään kasvaa plakkia. Seinämiin kertyvä plakki alkaa ahtauttaa sydämen verisuonia ja niiden läpimitta pienenee. Kun läpimitta on puolet normaalista, sydänlihas ei enää saa riittävästi verta ja happea rasituksessa, mikä tuntuu kipuna.

Plakin pinnassa voi tapahtua myös äkillisiä muutoksia, ja se repeää. Sepelvaltimoon syntyy hyytymä. Jos hyytymä tukkii sepelvaltimon verenkiertoa, sydänlihas ei saa happea ja seurauksena on sydänkohtaus.

Äkillisessä sepelvaltimotautikohtauksessa, sydäninfarktissa, rintakipu tuntuu levossakin eikä hellitä. Infarktikipu on yleensä niin voimakasta, että harva jää sitä ihmettelemään.

–Sydäninfarktin hoitotulos on sitä parempi, mitä pikaisemmin hakeutuu päivystykseen. Vasta kehittymässä olevat sydänlihasvauriot pystytään nykyään huomaamaan aiemmin verikoemäärityksistä, Niemelä sanoo.

Naisen omat oireet

Pelkkien rintakipujen perusteella sepelvaltimotautia ei voi varmasti todeta, vaan pitää tehdä rasituskoe. Siinä seurataan sydänfilmiä kuntopyörällä ajon aikana. Rasitussydänfilmi on perustutkimus, mutta sekään ei aina anna oikeaa tulosta varsinkaan naisilla.

–Sepelvaltimotaudin oireet ovat naisilla kirjavampia kuin miehillä. Aina ei naisen oireiden perusteella osata epäillä sydänsairautta, Niemelä toteaa.

Naisella sairas sydän oireilee miehiä useammin rintakivun asemesta voimattomuutena, hengenahdistuksena, pahoinvointina, närästyksenä ja ylävatsavaivoina.

Tällaista epätyypillisestä oireista kärsivät naisten lisäksi diabeetikot. Tämä johtuu siitä, että diabetesta sairastavilla kivun tunne saattaa olla heikentynyt.

Yksittäisen oireen sijaan onkin tärkeää selvittää kaikki sydämen uhat. Sukurasite, tupakointi, diabetes, veren korkea kolesterolitaso ja verenpainetauti altistavat sepelvaltimotaudille. Tiedetään myös, että ylipainoon liittyy suurempi vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Jos olo selvitysten jälkeenkin on kovin ahdistunut, voi rasitussydänfilmin lisäksi olla tarpeen tehdä lisätutkimuksia, kuten sydämen varjoainekuvaus.

Lue lisää Naisen ja miehen sydän sairastaa erilailla

Polttelee pitkään

Närästyksen englanninkielinen nimitys on heartburn, sydämen polte. Se kuvaa hyvin närästyksen aiheuttamaa kipua. Se tuntuu yleensä keskellä rintaa polttavana ja puristavana. Närästyskipu kestää kauemmin kuin sydämestä johtuva kipu, ja se vaivaa varsinkin syönnin jälkeen ja öisin. Närästys on refluksitaudin oire ja taudista puhutaan, kun närästystä on toistuvasti.

– Ruokatorven sileä lihas supistelee, mikä sattuu, Niemelä sanoo.
Myös palleatyrä saattaa aiheuttaa mahalaukun ja ruokatorven välisen sulkijalihaksen löysyyden, jolloin mahansisältö pääsee nousemaan takaisin ruokatorveen. Hapan mahansisällys ärsyttää ruokatorven limakalvoa. Närästyksen aiheuttama rinnanpolte alkaa olla jo tuttua, jopa niin tuttua, että rintakipu helposti mitätöidään happovaivaksi.

– Sydänosastolla näen keski-ikäisiä miehiä, jotka eivät ole halunneet uskoa rintakivun johtuvan sydämestä vaan ovat selittäneet rintakipunsa närästykseksi, Niemelä muistuttaa.

Usein oireileva polttava närästys on vaiva, joka sietää tutkia. Refluksitauti voi viheliäisten oireiden lisäksi aiheuttaa ruokatorven limakalvolle tulehdusoireita ja solumuutoksia syöväksi asti. Vaiva tutkitaan vatsalaukun tähystyksellä. Oiretta helpottavat mahahappolääkkeet ja elämäntapamuutokset. Laihduttaminen auttaa, kuten myös tupakoinnin, alkoholin ja mausteisten tai happoisten ruokien välttäminen. Joskus mahansisällön nousu ruokatorveen lakka, kun nostaa hiukan sängynpäätyä vaikka kirjapinojen avulla.

Lue lisää Närästys kuriin – parhaat keinot ja hoidot

Rintaan pistää

Hengitysteissä jylläävä tulehdus voi aiheuttaa keuhkopussin tulehduksen, joka tuntuu rintakipuna. Kivun lisäksi potilaalla on kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Kipu on pistävää ja aaltoilee hengitysliikkeiden mukaan.
Tässäkin on kuitenkin sekoittumisen mahdollisuus: samantyyppistä, äkillistä rintakipua aiheuttaa myös hengenvaarallinen keuhkoveritulppa. Sen hallitsevin oire on kuitenkin hengenahdistus.

– Ikävintä keuhkoveritulpassa on se, että se voi tulla hiipien ja salakavalasti. Sen aiheuttama rintakipu on vaikea erottaa sepelvaltimokivusta, ja jopa sydänfilmin muutokset voivat olla samanlaisia kuin uhkaavassa sydäninfarktissa, Niemelä toteaa.

Lue lisää Mikä henkeä ahdistaa?

Lapojen välissä

”Kipu kulkee lapojen välistä ja pistää rintakehän läpi tai säteilee kylkeen ja käsivarteen”, näin potilaat usein kuvaavat rintakipujaan fysiatri Sinikka Levoskan vastaanotolla.

– Kipu pistää ja tuikkii rintalastassa ja potilas pelkää, että vika löytyy sydämestä. Selästä peräisin oleva kipu sekoitetaan usein myös ruokatorven tai mahan vaivoihin, Levoska kuvaa.

Tavallisimmin selässä kipeytyvät pienet rankaa ohjaavat fassettinivelet. Ne sijaitsevat rintarangan takaosassa kummallakin puolella ja voivat jämähtää kipeästi lukkoon.

– Fasettinivelkivut ovat hyvin yleisiä varsinkin nuorilla. Toki tukirankaongelmia on kaikenikäisillä, Levoska sanoo.

Pitkäaikaisia rintakipuja varsinkin hieman iäkkäämmille ihmisille aiheuttaa myös nivelrikko fasettinivelissä. Nivelrikossa nivelten väliä ”voiteleva” nivelrusto pehmenee ja heikentyy, lopuksi luut rahisevat vastakkain. Nivelessä voi olla myös nesteinen tulehdus, synoviitti.

Tavatonta ei ole sekään, että selkärangan välilevyn pullistumat ja kulumat tuntuvat kipuna myös etupuolella.

Rintakivun syynä voi olla myös Tiezen oireyhtymä, tuntemattomasta syystä johtuva kylkiruston tulehdus, jota hoidetaan kortisonipistoksella.
Niinkin viattomat vaivat kuin rinta-, niska- ja hartialihasten jännitykset saattavat säteillä rintarangan alueelle. Silloin rintalihaksessa on kipupisteitä, jotka löytää tunnustelemalla. Kipupisteet, niin sanotut tender pointit, voivat olla hyvin arat myös fibromyalgiaa sairastavilla.

–Monella on tapana painella kipeitä rintalihaksia, mutta kun kipupisteitä painelee, ne kipeytyvät entisestään, Levoska muistuttaa.

Lue lisää Välilevyn pullistuman oireista

Surut sydämessä

Professori, psykoterapeutti Pekka Larivaara arvelee, että terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käy joka viikko ihmisiä, joiden rintakipujen taustalla on jokin muu kuin elimellinen vika. Kokenutkaan lääkäri ei pelkän rintakivun perusteella voi aina tietää, onko kyse sydänvaivasta vai psyykkisistä ongelmista. Oire voi olla samankaltainen.

– Kun ihmistä oppii tuntemaan enemmän ja hänen elämäntilanteensa hahmottuu, lääkäri pääsee yhä paremmin oireen jäljille. Mutta helppoa se ei ole, sillä pelkästään sepelvaltimokivun luonne voi olla moninainen varsinkin naisilla, diabeetikoilla ja vanhuksilla, Larivaara muistuttaa.

Selittämättömiä oireita on jokaisella joskus. Stressi, pelko tai uupumus tuntuu yhdellä päänsärkynä, toisella mahavaivoina, kolmannella rintakipuna... Onpa sekin koettu, että sydämen rytmihäiriöt loppuivat, kun työpari vaihtui.

– Sanotaanhan, että sydänsurut menevät sydämeen, Pekka Larivaara sanoo.
Rintakivut liittyvät usein paniikkihäiriöön, ahdistuneisuushäiriöön ja masennukseen. Perimmäisen syyn tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa. Usein paniikkikohtauksen saanut rintakipuinen päätyy ambulanssilla päivystykseen, jossa ensimmäiseksi otetaan sydänfilmi.

"Pahinta on mitätöidä kipu ja sanoa, että ei sieltä mitään löydy. Parempi olisi kertoa, että asia on kyllä vakava, mutta se ei meidän konsteilla hoidu."

Jos rintakivun syy löytyy mielenterveydestä, lääkkeet ja psykoterapia tuovat apua. Aina ei kuitenkaan ole helppoa hyväksyä, että oman ruumiin oireet kertovat pahasta olosta.

–Ja vaikka hyväksyisikin, että mielenkipu voi tuntua myös ruumiissa, on syytä muistaa, etteivät psyyken ongelmat myöskään suojaa kehon sairauksilta. Joskus on tarpeen tutkia nekin, professori Pekka Larivaara muistuttaa.

Lue lisää Eroon sosiaalistne tilanteiden pelosta

Asiantuntijat: sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Matti Niemelä, OYS. Fysiatri Sinikka Levoska, Mehiläinen Oulu. Professori Pekka Larivaara, Oulun yliopisto.

 

Mistä rintakipu voi tulla?

Tukirangasta

  • fasettilukot
  • nivelrikko
  • niveltulehdus
  • välilevyn pullistuma
  • selkärankareuma
  • Tiezen oireyhtymä

Tyypillisiä oireita: Pistää ja tuikkii rintalastassa, vaivaa liikkeessä ja levossa, tuntuu menevän rintakehän läpi. Vaivaa pitkään.

Sydämestä

  • sepelvaltimotauti
  • sydäninfarkti
  • sydänpussin tulehdus
  • aortan repeäminen

Tyypillisiä oireita: Rasituksessa iskevä puristus rintakehällä, leviää kaulalle, käsivarteen ja vatsan yläosaan. Lievittyy nopeasti levossa. Äkillisessä sydäninfarktissa voimakas kipu ei hellitä.

Ruoansulatuskanavasta

  • närästys
  • palleatyrä
  • vatsahaava
  • sappitulehdus
  • äkillinen haimatulehdus

Tyypillisiä oireita: Närästyksessä ja palleatyrässä polte ja puristus keskellä rintaa. Siihen liittyy usein karvasveden nousua suuhun varsinkin öisin ja ruoan jälkeen. Vatsahaavan kipu voi säteillä ruokatorveen ja suuhun asti, sappitulehduksessa voimakas pistos oikeassa kyljessä ja haimatulehduksessa vyömäinen puristus ylävatsalla.

Keuhkoista

  • keuhkopussin tulehdus
  • keuhkoveritulppa
  • ilmarinta

Tyypillisiä oireita: pistää ja aaltoilee hengitysliikkeiden mukaan. Lisäksi on kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Keuhkoveritulpassa kipu voi olla samanlaista kuin sydänkohtauksessa.

Psyykestä

  • paniikkihäiriö
  • ahdistuneisuushäiriö
  • masennus

Tyypillisiä oireita: Rajujen fyysisten oireiden – rintakivun, sydämentykytyksen, hengenahdistuksen, vapinana, huimauksen, hikoilun, tukehtumisen tunteen ja huimauksen – lisäksi pelkoa, pakokauhua ja kuolemanpelkoa.

Maija

Sydämeen sattuu – vai sattuuko?

Myofaskiaaliset triggerpisteet eli lihasten kipupisteet ovat tosiaan yleinen rintakipujen syy, jostain syystä ne itse artikkelissa mainitaan, mutta ei lopun taulukossa. Se painelu niitä nimenomaan helpottaa, vaikka alkuun ne voivatkin ärtyä pahemmiksi jopa useiden päivien ajaksi. Triggerpisteet eivät ole sama asia kuin fibromyalgian kipupisteet, niillä on monia fysiologisia eroavaisuuksia. Triggerpisteille tyypillistä on nimenomaan säteilykipu. Rinnan kipu voi tulla selästä tai rinnasta tai...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.